Kumpia meille halutaan, varakkaita kiinalaisia vai reppuretkeilijöitä – matkailuala alkaa olla iso bisnes, mutta missä menevät rajat?

Massaturismi ei Suomeen suuntautuvassa matkailussa ole välttämättä koskaan mahdollista.

matkailu
Teltta loistaa yössä
Massaturismi ei liene täällä koskaan mahdollista, sillä sopivat kohteet puuttuvat.

Kiinalaiset matkailijat käyttävät reilusti rahaa. Monissa muissa maissa tämä rahankäyttö osataan Suomea paremmin hyödyntää.

Kiinasta tuleva turisti on meillä käyttänyt keskimäärin 1 300 euroa eri palveluihin ja ostoksiin. Muualla Euroopan unionin alueella kiinalaiset ovat kuitenkin tuhlailleet pari tonnia, Britanniassa jopa 3 000 euroa ja Yhdysvalloissa 4 500 dollaria.

ChiQR-yrityksen operatiivinen johtaja Timo Uusi-Kerttula haluaakin saada suomalaiset matkailualan palvelut ja muut yritykset hyödyntämään paremmin kiinalaisten matkailijoiden kulutusintoa.

– Meillä on aika paljon petrattavaa, millä voimme myydä palveluitamme, Timo Uusi-Kerttula sanoo.

Ei pelkkää poroajelua, vaan mennään mustalla taksilla, sitten porokyyti ja vielä syödään poro sen jälkeen.

Timo Uusi-Kerttula, operatiivinen johtaja, ChiQR

Ongelmana on Uusi-Kerttulan mukaan hintavien tuotteiden puute. Ei osata tarjota sellaisia erikoispalveluita, joita kiinalaiset janoavat matkaelämyksinään.

– Tarvitaan helikopterikyytejä. Ei pelkkää poroajelua, vaan mennään mustalla taksilla, sitten porokyyti ja vielä syödään poro sen jälkeen. Sellaisesta erikoiselämyksestä kiinalaiset ovat valmiita maksamaan, Uusi-Kerttula hehkuttaa.

Toinen ongelma kiinalaisten kohdalla on omankielisen informaation puute Suomen matkailupalveluista. He eivät käytä Googlen hakupalveluita vaan omaa WeChat-hakupalveluaan. Saman yhtiön WeChat Pay -palvelun kautta hoituu myös maksaminen.

Jos hakupalvelu ei löydä esimerkiksi Espoon Nuuksiossa Haltian luontokeskuksen palveluita, niin käynti siellä jää vessassa poikkeamiseksi.

Tätä yritetään parantaa nyt, jotta myös suomalainen matkailuala palvelisi paremmin Aasiasta tulevia matkailijoita. Helsinki-Vantaan lentokentältä voisi jatkossa ostaa ison paketin esimerkiksi Haltian ravintola- ja majoituspalveluihin.

Kun palveluita on tarjolla kiinalaisten omassa nettipalvelussa, hinta saattaa olla korkeakin.

Timo Uusi-Kerttula haaveilee, että ensi vuonna kiinalaismatkailijoita saapuisi Helsinki-Vantaalle jopa puoli miljoonaa. Jos he käyttäisivät 1300 euron sijaan pari tonnia, niin matkailuala hyötyisi tästä satoja miljoonia euroja.

Luksuspalveluilla on kysyntää

Kiinalaiset eivät ole ainoita kalliiden matkailupalveluiden käyttäjiä. Business Finlandin matkailuyksikkö Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen sanoo suomalaisen luksuksen poikkeavan ehkä maailman blingbling-tarjonnasta.

– Suomalainen luksus on aitoja sisältöjä laadukkaasti toteutettuna ja asiakkaan tarpeet viimeiseen asti palvelevana, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa suomalainen luksus mielletään maailmalla juuri aitoutena, luonnonmukaisena luontevuutena ja hyvänä palveluna, joka ei ole iholle tunkevaa tuuppimista vaan aitoa huomioon ottamista.

Massaturismi ei Suomeen suuntautuvassa matkailussa liene koskaan mahdollista, sillä täältä puuttuvat siihen sopivat kohteet. Kestävä matkailu rajaa esimerkiksi pohjoisen pikkukylien matkailullisen kantokyvyn.

Paavo Virkkusen mukaan tavoitteena pitää olla palvelujen laadun kohentaminen ja matkailijoiden jättämien euromäärien kasvattaminen. Tämä ei tarkoita markkinoinnin keskittämistä pelkästään rikkaisiin turisteihin.

– Meillä on kohteita, joihin mahtuu niin budjettimatkailijoita kuin hyvin maksavia asiakkaita. Tämä rajaus ei ole poissulkeva vaan täydentävä, Virkkunen tähdentää.

Erittäin onnistuneeksi matkailutuotteeksi on noussut tänä vuonna aloitettu Rent a finn (siirryt toiseen palveluun) -kampanja. Visit Finland etsi täksi kesäksi suomalaisia tutustuttamaan matkailijoita meille onnellisuutta tuottaviin tuttuihin kesäaktiviteetteihin.

YK:n tutkimuksen mukaan Suomi on maailman onnellisin maa.

Paavo Virkkusen mukaan kampanja on aiheuttanut sosiaalisessa mediassa melkoista huomiota.

– Se on huomioitu 190 maassa, saanut melkein puolitoista miljardia näkijää. Jos tämä ansaitun huomion määrä muutetaan rahaksi, niin puhutaan noin 40 miljoonan euron tasosta. Se on todella hieno saavutus.

Digitaalinen matkailu ei korvaa aitoa

Suomesta halutaan Visit Finlandin visioissa kehittää Pohjoismaiden kiinnostavin matkailumaa. Tähän pääsemiseksi on tehtävä töitä, sillä esimerkiksi Tanskassa lähdettiin kehittämään matkailua jo vuosia sitten hyvin tuloksin.

Silti Suomessakin matkailuelinkeino työllistää jo nyt 140 000 ihmistä ja BKT:sta sen osuus on samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden eli noin 2,6 prosenttia.

Matkailun kehittämiseksi vielä merkittävämmäksi on osattava hyödyntää esimerkiksi virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia. Kotisohvalta tehdyt virtuaalimatkat eivät koskaan korvaa aitoja elämyksiä, mutta kohteeseen tutustumisessa ja kiinnostuksen herättämisessä uusi tekniikka auttaa.

Samoin voi lomansa jälkeen palata kohteen maisemiin ja fiilistellä matkamuistojaan.

Visit Finland julkisti tiistaina vastuullisen matkailun Sustainable Travel -ohjelman (siirryt toiseen palveluun), joka kannustaa matkailualaa toimimaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Lue myös:

Kotimaanmatkailussa on nyt imua – “Suomalaiset ovat tarttuneet urakalla vastuullisuuteen”

Tilastokeskus: Lapin matkailu on kasvanut kolmisen prosenttia alkuvuonna

Vuoden kotimaan matkailuyritys Kemin Matkailu Oy on tehnyt talvesta kansainvälisen matkailutuotteen