Kotipuutarhurit ja kunnat tuskailevat vieraskasvien kanssa – Kokkola polttaa yksityisten taimia ja kiskoo irti tuhansia omiaan

Kunnat ovat perustaneet vastaanottopisteitä haitallisten vieraskasvien kitkemiseksi pihoilta ja tienvarsilta.

Lupiini
Nainen siirtelee haittakasveja talikolla.
Sari Hotakainen kääntelee kuivumassa olevia lupiineja talikolla.Kalle Niskala / Yle

Heinäkuisena päivänä lupiinit hehkuvat villinä teiden varsilla. Kauneus on katsojan silmissä. Kokkolan kaupunginpuutarhuri ei näkymästä ilahdu.

– Arvostan paljon perinteistä luonnonmaisemaa ja niittykasvustoa. Lupiini riitelee siinä maisemassa. Se on jotenkin liian räikeän värinen, en ihan hirveästi tykkää, Sini Sangi toteaa.

Kunnissa on taisteltu lupiinien ja muiden haitallisten vieraslajien kanssa vuosia. Kotipuutarhoissa ongelmaan on herätty tänä kesänä, kun valtioneuvosto lisäsi lupiinin, jättiukonputken ja kurtturuusun kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Se tarkoittaa sitä, että niiden kasvattaminen ja myyminen on kielletty ja kasvustot tulisi poistaa. Samalle listalle listalle päätyi vuotta aiemmin jättipalsami.

Vieraskasvien ongelma on se, että ne leviävät nopeasti ja vievät elintilaa Suomen luontaisilta keto- ja niittykasveilta.

– Niitä on aivan hirveästi. Esimerkiksi Torkinmäen kaupunginosassa kaupungintyöntekijä keräsi viikon aikana 38 000 jättipalsamin taimea. Se tarkoittaa karkeasti laskettuna noin 15 miljoonaa siementä, jotka olisivat levinneet luontoon. Jättiputkeakin on vastikään kerätty Köykärinmäen ulkoilualueelta 1000 kappaletta, kaupunginpuutarhuri Sangi listaa.

Haittakasveja kasassa.
Lupiinit kuivataan ja poltetaan.Kalle Niskala / Yle

Kokkola perusti haittakasvien vastaanottokeskuksen, kun kotipihoista alettiin kansallisen asetuksen voimaantulon jälkeen kitkeä lupiineja. Käytännössä se on kaupunginpuutarhalla sijaitseva harmaa roskapönttö, joka on tarkoitettu lupiineille, jättiputkille ja jättipalsamille.

Sieltä ne siirretään viereisen kasvihuoneen lattialle kuivumaan ja lopuksi poltetaan. Tarkoituksena on näin estää siementen leviäminen luontoon esimerkiksi kompostin mukana.

– Koimme, että tarvitsemme niille vastaanottokeskuksen, jotta ne eivät päädy puutarhajätteen yleiselle vastaanottopaikalle ja kompostoinnin kautta multaprosessiin, kaupunginpuutarhuri Sini Sangi painottaa.

Vastaanottokeskukseen on tuotu pääasiassa lupiinia ja jonkin verran jättipalsamia.

– Joka viikko saa tyhjentää roskiksen. Osa ihmisistä vie kasvit suoraan kasvihuoneeseemme, jos satumme olemaan paikalla, kunnossapidon työnjohtaja Sari Hotakainen kertoo.

Onko taistelu jo hävitty?

Haittakasveja voi torjua myös kotona vastaavaan tapaan kuivattamalla ja polttamalla. Myös niittäminen ennen niiden siementämistä on hyvä tapa vähentää kasvustoa.

– Jättipalsamit saa kitkettyä ottamalla varresta kiinni ja nykäistyä. Lupiini kannattaa ottaa mättäänä, samoin jättiputki. Sen käsittelyssä kannattaa lisäksi käyttää suojaimia, jotta ei tule palovammoja, kaupunginpuutarhuri Sangi neuvoo.

Työtä riittää, mutta riittävätkö toimet vieraskasvien kitkemiseksi vai onko taistelu jo valmiiksi hävitty?

– Ainakin niitä voidaan vähentää, mutta määrät tien varsilla ovat sen verran suuria, etten usko, että niitä onnistutaan hävittämään kokonaan, Sangi arvelee.

Työnjohtaja Sari Hotakaisen suhde lupiineihin on ristiriitainen.

– Ovathan ne omalla tavallaan kauniita, mutta nyt kun on töissä ruvennut niitä kitkemään, kyllä sitä tuli mökilläkin otettua raivaussaha käteen ja leikattua ne kukinnot sinne ojan pientareelle, että ne eivät pääse uudestaan siementämään.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue lisää:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Vieraslaji lupiini leviää tienvarsilta myös metsiin – "Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty"