Asiantuntija: Vapaaehtoisuus ei tule ratkaisemaan lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia – Suomesta lennetään nyt ilman huolta huomisesta

Ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle matkustajamäärien hurja kasvuvauhti on haaste.

Ilmastovaikutukset
Lufthansan lentokoneen ilmassa.
AOP

Lentokenttiä operoiva Finavia kertoi heinäkuun alussa, että lentomatkustajien määrä on kasvussa. Kesäkuussa syntyi jopa uusi ennätys: yli kaksi miljoonaa lentomatkustajaa kuukaudessa.

Lentoyhtiö Finnair puolestaan kertoi tänään keskiviikkona odotuksia heikommasta liiketuloksesta. Mutta samaan aikaan yhtiön matkustajamäärät ovat silti kasvaneet keväällä selvästi, huhti-kesäkuussa jopa yli 13 prosenttia.

Trendi lentämisessä on myös koko maailmassa kaikesta ilmastohuolesta huolimatta selvästi ylöspäin. Siitä kertoo kansainvälisen ilmailualan järjestön IATAn arvio, jonka mukaan vuonna 2036 jopa 7,8 miljardia ihmistä liikkuu lentämällä. Näillä luvuilla lentoliikenteen määrä maailmassa kaksinkertaistuisi nykyisestä.

Ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle matkustajamäärien kasvuvauhti on todellinen haaste.

Se mietitytti myös lentoa odottavaa Anna Koivuniemeä Helsinki-Vantaalla lentoaseman kahvilassa.

– Lennän aika paljon työn vuoksi, valitettavasti, hän sanoo.

Anna Koivuniemi Helsinki-Vantaan lentoaseman kahvilassa.
Anna Koivuniemi on miettinyt kasvihuonekaasupäästöjä.Toni Määttä / Yle

Koivuniemi on työnsä takia miettinyt lentämisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja hänen mukaansa lentoja Atlantin yli on pyritty vähentämään yhä enemmän. Esimerkiksi kokouksia järjestetään virtuaalisesti netin avulla, jotta työntekijöiden lentämistä voidaan vähentää.

Helsinki-Vantaalta Kroatiaan perheensä kanssa lomalle lähtevä Henkka Hirvonen puolestaan katsoo asiaa toisella tavalla. Hän on omien sanojensa mukaan ilmastoskeptikko. Hirvonen ei ole lainkaan huolestunut lentämisen vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen.

– No en ehkä ihan usko kaikkea, mitä uutisissa sanotaan. Eikös se ole ihan jokaisen oma asia, hän sanoo ykskantaan.

Henkka Hirvonen odottaa lennnon lähtöä Kroatiaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Henkka Hirvonen ei usko, että lentäminen aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.Toni Määttä / Yle

Kun keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki (siirryt toiseen palveluun) on SITRAn mukaan 10 300 kiloa hiilidioksidia vuodessa, niin yksi edestakainen lomamatka Etelä-Eurooppaan voi lohkaista siitä jopa noin 12 prosenttia.

Lentoliikenteen osuus koko maapallon kasvihuonepäästöistä on kahdesta kolmeen prosenttia, kertoo liikenne- ja viestintäviraston erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä.

Oheisesta Ylen ilmastolaskurista voit katsoa, mikä vaikutus päästöihin esimerkiksi eri liikkumismuodoilla on.

Finnairin omasta päästölaskurista on poimittu alle muutama esimerkki: Lento Helsingistä Singaporeen tarkoittaa noin 500 kilon hiilidioksidipäästöjä. Edestakainen matka siis noin tuhat kiloa CO2-päästöjä eli Finnairin laskurilla lähes kymmeneksen SITRAN laskemasta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Yksilön vastuu on vapaaehtoista

Yksilön vastuusta Eilittä sanoo, että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Toki matkaaja voi miettiä, liikkuuko esimerkiksi EU:n sisällä junalla ja kuinka pitkiä matkoja tehdään lentäen.

Helsinki-Vantaan kentällä lentoa odottanut Anna Koivuniemi ei jättäisi vastuuta päästöjen vähentämisestä pelkästään yksittäisen ihmisen harteille. Koivuniemi pitää parempana vaihtoehtona lentoveroa, josta Ranska ilmoitti juuri. Näin voidaan varmistaa, että jokainen korvaa lentämisestä aiheutuneita kasvihuonekaasupäästöjä.

Vielä on sopimatta kansainvälisesti lentoliikenteen pidemmän aikavälin päästötavoitteista eli mitä päästövähennysprosentteja lentoliikenne tavoittelee ja mikä olisi tavoitevuosi.

IATA on tuoreessa lausunnossaan vastustanut Ranskan veroa, ja pitää sitä väärin kohdistettuna. IATAn mukaan vero ei helpota lentoyhtiöiden siirtymistä puhtaampaan teknologiaan ja biopolttoaineisiin. Päinvastoin se jopa vaarantaa puoli miljoonaa lentoteollisuuden työpaikkaa.

IATA vetoaa myös siihen, että lentoliikenteen kasvusta, ei siis kokonaan itse lentoliikenteestä, on tulossa kansainvälisellä sopimuksella hiilineutraalia ensi vuodesta alkaen. Lisäksi IATA sanoo, että lentoyhtiöt ovat jo onnistuneet vähentämään puolella hiilidioksidipäästöjä matkustajaa kohden.

Työnantaja voi maksaa kompensaatiomaksut

Monet lentoyhtiöt, kuten myös kotimainen Finnair, tarjoavat mahdollisuuden yksittäisille matkustajille tai yrityksille käyttää rahaa päästökompensaatioihin.

Kompensaatiomaksun voi osoittaa esimerkiksi biopolttoaineen ostamiseen. Kompensaatiomaksun maksaminen tarkoittaa, että luontoa autetaan sillä rahasummalla jossain muualla. Rahalla voi siis korvata aiheuttamiaan päästöjä.

Anna Koivuniemen kohdalla työnantaja maksaa kompensaatiomaksuja hänen lennoistaan.

– Työnantaja ottaa kompensaatiot aina jokaiselle lennolle, joten minun ei tarvitse henkilökohtaisesti tehdä sitä, hän sanoo tyytyväisenä.

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä sanoo, että lentoliikenteen kasvu on erittäin suuri haaste ilmastonmuutokselle globaalissa mittakaavassa.

Lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, joka nousee kärkeen keinovalikoimassa.

– Tärkein keino lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä ovat kansainväliset sopimukset ja niiden puitteissa sovitut tavoitteet ja keinot, Eilittä toteaa.

Liikenne-ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön erityisasiantuntija.
Erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että kansainväliset sopimukset ja biopolttoaineet ovat keskeisiä keinoja lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. Toni Määttä / Yle

Toistaiseksi on sovittu, että hiilidioksidipäästöt eivät kasva ensi vuoden tasosta

Tällä hetkellä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on sopinut niin sanotusta päästöhyvitysjärjestelmästä CORSIAsta. Sen tavoite on käytännössä pysäyttää hiilidioksidipäästöjen kasvaminen vuoden 2020 tasolle.

Eilittä nostaa esiin yhtenä vaikuttavana keinona päästöjen hillitsemisessä myös fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biopolttoaineilla. On olemassa myös muita keinoja: energiatehokkaammat lentokoneet tulevaisuudessa, joka tarkoittaa lentokaluston uusimista. Lisäksi voidaan kehittää lennonjohtoa ja ilmatilan hallintaa, jolloin matka-ajat lyhenevät.

– Pidemmällä aikavälillä teknologian kehitys mahdollistaa eri tyyppisiä ratkaisuja, kuten lentoliikenteen sähköistymistä, Eilittä sanoo.

Perhe kävelee matkalaukkujen kanssa lentoasemalle. Vieressä on rakennustyömaa.
Perhe palaamassa Suomeen sateisella Helsinki-Vantaan lentokentällä laajennusremontin keskellä. Toni Määttä / Yle

Lentämisen kompensaatiomaksuja Eilittä pitää hyvänä keinona yksityisille ja yrityksille osallistua luonnon suojelemiseen. Pitkällä aikavälillä ne eivät kuitenkaan ratkaise globaaleja ongelmia.

– Jos mietitään laajempaa ongelmaa ja globaaleja ratkaisuja, vapaaehtoisuus ei tule riittävässä määrin hillitsemään päästöjen kasvua.

Lue myös:

Finnairin liikevoitto heikkeni vuoden toisella neljänneksellä – kurssi luiskahti laskuun

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Lentoliikenteen kasvun nurja puoli: Finnairin päästöt kasvoivat eniten Suomessa, yhtiö yksi eniten päästöjään lisännyt lentoyhtiö EU:ssa

Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat