21-vuotias EM-mitalisti löysi valmentajan pitkän etsinnän jälkeen – kaikki eivät ole yhtä onnekkaita: ''Urheilijamme ovat lähinnä vanhempiensa valmennuksessa''

Down-yleisurheilun EM-kisat järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa.

yleisurheilu
Kotkalainen Juho Oksman
Tällä hetkellä Juho Oksman keskittyy parantamaan juoksutekniikkaansa ja nopeuttaan.Juulia Tillaeus / Yle

Juho Oksman asettelee jalkansa huolellisesti lähtötelineeseen ja kätensä lähtöviivalle. Urheilija hengittää syvään ja kohottautuu lähtöasentoon. Lähtölaukaus kajahtaa ilmoille, ja Oksman lähtee kiitämään punaista juoksurataa pitkin.

– Se meni ihan hienosti, toteaa Oksman telineille palattuaan.

Viikon päässä siintävät ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävät down-yleisurheilun EM-kisat. Harjoitukset keskittyvät niiden alla juoksutekniikan ja nopeuden parantamiseen.

Juho Oksman
Sadan metrin matka on taittunut Juho Oksmanilta nopeimmillaan 16,10 sekunnissa. Down-yleisurheilun Euroopan ennätys on 13,84 sekuntia. Juulia Tillaeus / Yle

21-vuotiaalla urheilijalla on takanaan kolmet kansainväliset arvokilpailut, ja menestystäkin on tullut. Portugalin EM-kisoissa vuonna 2017 Oksman oli voittamassa hopeaa 4 x 100 metrin viestistä.

Heinäkuun lopussa Tampereella järjestettävät EM-kisat ovat kuitenkin ensimmäiset, joihin Oksman valmistautuu oman valmentajan kanssa.

Yleisurheilu vei mukanaan

Juho Oksman innostui liikunnasta jo lapsuudessaan. Talvella hän hiihti ja lumikenkäili, kesällä puolestaan juoksi metsässä ja pelasi pallopelejä.

– Menin pienestä asti pallon perässä, muistelee Oksman.

Viisi vuotta sitten kotkalaisnuori aloitti kokin opinnot Kuusankoskella Kouvolassa, ja muutti koulun asuntolaan arkiviikoiksi.

Vanhemmilla heräsi huoli, ettei Oksman pääsisi viikolla liikkumaan. Ajatus kuitenkin väistyi, kun selvisi, että asuntolan lähistöllä järjestettiin kehitysvammaisille ohjattua yleisurheilua.

Juho Oksman
Juho Oksman aloitti yleisurheilun harrastamisen viisi vuotta sitten. Juulia Tillaeus / Yle

Oksman alkoi käydä harjoituksissa pari kertaa viikossa. Ryhmän vetäjä huomasi pian nuoren miehen innostuksen, ja ehdotti vanhemmille hänen ohjaamistaan syvemmälle yleisurheilun pariin.

Ryhmäohjauksen siivittämänä Oksman alkoi käydä kilpailuissa. Mitalisijoitus tuli heti ensimmäisistä SM-kisoista tammikuussa 2015. Urheilija sai kaulaansa SM-pronssia pituushypystä ja 60 metrin juoksusta.

Isä Risto Oksman rakensi kirjahyllyyn orren mitalien ripustusta varten. Se alkoi täyttyä kunniamerkeistä.

Valmentajan löytämisen vaikeus

Keväällä 2018 Oksmanin opinnot Kuusankoskella päättyivät. Nuori urheilija muutti pois asuntolasta takaisin Kotkaan vanhempiensa luokse.

Liikuntaryhmä jäi taakse, mutta halu urheilla säilyi.

Ohjattua liikuntaa oli Kotkassa kuitenkin vaikea löytää. Oksman oli aiemmin käynyt jonkin aikaa Karhulan Katajaisten nuorisovalmennusryhmässä, jossa äiti oli hänen apunaan. Ryhmä ei kuitenkaan ollut Oksmanille sopiva.

– Juho ei aina pysynyt muiden tahdissa, koska häntä piti neuvoa ja ohjata, jotta hän pärjäsi tietyissä asioissa. Lisäksi nuorimmat ryhmäläiset olivat vasta kymmenvuotiaita, ja Juho kuitenkin jo nuori mies. Aikuiselle toivoisi omanlaistaan ohjausta, sanoo Anne Oksman.

Anne ja Juho Oksman
– Vanhemmat ovat olleet minulle erittäin hyvä tuki, sanoo Juho Oksman.Juulia Tillaeus / Yle

Niinpä koulun päätyttyä Juho Oksman harjoitteli yleisurheilua äitinsä kanssa. Anne Oksmanin yleisurheilutaustasta oli apua, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut valmennusosaamista.

Oksmanit olisivat halunneet pojalleen henkilökohtaisen valmentajan, mutta sellaista ei meinannut löytyä millään.

– Putosimme vähän tyhjän päälle, sanoo Anne Oksman.

Arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n vapaaehtoisvalmentaja Jukka Lahti tunnistaa valmentajaongelman.

– Valmentajan saaminen voi olla vammaisurheilussa vaikeampaa kuin vammattomien urheilussa. Meidän urheilijamme ovat lähinnä vanhempiensa valmennuksessa, parilla on ihan oma valmentaja, sanoo Lahti.

Lahti arvelee, että valmentajien puutteen taustalla voi olla arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä.

– Voidaan kokea, että kehitysvammaisten valmentaminen on vaikeaa, tai että siinä on joitain hankalia erityispiirteitä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samanlaista yleisurheiluvalmennusta se on kuin muukin. Tietysti joitain asioita pitää ottaa huomioon, mutta ei se ole mitään rakettitiedettä.

Juho Oksman
Risto ja Anne Oksman ovat seuranneet poikansa kehitystä urheilussa tyytyväisinä.Juulia Tillaeus / Yle

Myös viikottaista ohjattua toimintaa on Jukka Lahden mukaan kehitysvammaisille tarjolla hyvin vähän. Lahti arvelee, että seuroissa ei välttämättä olla tietoisia siitä, millaista toimintaa kehitysvammaisille voitaisiin järjestää.

– Olisi kuitenkin todella tärkeää, että kehitysvammaisille olisi mahdollisuuksia liikuntaan. Säännöllinen liikuntaharrastus voi olla heille vielä tärkeämpää kuin monelle vammattomalle. Kaikilla ei välttämättä ole kavereita tai muuta sosiaalista elämää oikeastaan ollenkaan, ja urheilu voi monesti olla ainoa väylä sosiaalisuuteen.

Down-yleisurheilussa käytetään 4 kilon kuulaa
Down-yleisurheilussa miehet työntävät neljän kilon kuulaa, naiset kolmen kilon kuulaa. Vammattomilla urheilijoilla miesten kuula painaa 7,26 kiloa ja naisten kuula neljä kiloa.Juulia Tillaeus / Yle

Lahden mielestä muutoksen pitäisi lähteä huippu-urheilupuolelta.

– Vieläkin urheiluliitoissa voi olla sellaista, että vammaiset urheilijat eivät ole samalla viivalla vammattomien kanssa. Siitä huolimatta, että meillä on hyviä uranuurtajia kuten Leo-Pekka Tähti, joka on valittu vuoden urheilijaksi ja saanut paljon hyvää julkisuutta.

Jukka Lahti kuitenkin uskoo, että down-urheilu on Suomessa kasvamassa.

– Down-urheilu on Suomessa vielä hyvin tuoretta. Yleisurheilu on pioneerilaji. Viime vuosina meille on tullut myös down-uimari, -voimistelija sekä -laskettelija. Kaikille kehitysvammaisille tarkoitetussa Special Olympics -toiminnassa down-urheilijoita on ollut jo vuosia.

Pitkä etsintä päättyy

Viime talvena Oksmanit kävivät harjoittelemassa SM-hallikisoja varten Ruonalan urheiluhallilla Kotkassa. Samassa paikassa Karhulan Katajaisten valmentaja Jari Syvelä veti harjoituksia nuorille.

– Satuimme satasen lähtötelineille samaan aikaan. Vaihdoimme muutaman sanan ja kerroimme lähestyvistä SM-kisoista. Seuraavalla kerralla Jari tuli kysymään, miten kisat menivät. Juttelimme siitä, ettei Juholla ole valmentajaa ja yks kaks Jari tokaisi, että jospa hän yrittäisi.

Valmentaja oli pitkän etsinnän jälkeen löytynyt.

Down-yleisurheilija Juho Oksman
Juho Oksman ja Jari Syvelä löysivät yhteisen sävelen nopeasti.Juulia Tillaeus / Yle

Juho Oksman on treenannut Jari Syvelän valmennuksessa keväästä saakka. Oksman on ensimmäinen Syvelän valmentama urheilija, jolla on Downin syndrooma.

– Otin Juhon valmennuksen haasteena vastaan. Olen valmentanut eriasteisia urheilijoita 25 vuotta. Samat lainalaisuudet pätevät Juhoon kuin kaikkiin muihinkin urheilijoihin. Harjoittelutaso on tosin alhaisempi, kuin vammattomilla urheilijoilla, sanoo Syvelä.

Down-yleisurheilun käytännöt poikkeavat hieman vammattomien urheilusta. Eroavaisuuksia löytyy esimerkiksi heittovälineiden painosta. Juoksussa urheilija saa itse valita, hyödyntääkö lähtötelineitä vai ei.

Juho Oksman ja valmentaja Jari Syvelä
– Juho on innostunut tekemään, oppimaan ja tulemaan harjoituksiin. Kaikille urheilijoille se ei ole itsestäänselvyys, sanoo Jari Syvelä.Juulia Tillaeus / Yle

Syvelä keskittyy Oksmanin valmennuksessa urheilun perusasioihin, kuten motoriikkaan, lihasten käskytykseen, lihaskuntoon, tasapainoon ja koordinaatioon. Valmennus on jo alkanut tuottaa tulosta.

– Hän on ollut erittäin hyvä opettaja. Nyt pikkuhiljaa virittäydytään seuraaviin MM-kisoihin. Pitää treenata huolella, toteaa Juho Oksman.

Tähtäimessä EM-mestaruus

Ennen MM-kisoja edessä ovat kuitenkin Tampereen EM-kisat. Niihin Juho Oksman suuntaa tavoitteet korkealla.

– Tavoittelen kisoissa ainakin henkilökohtaisia ennätyksiä ja EM-pistesijoitusten parannusta. Ja olisihan se hienoa tuoda seuralle ensimmäinen EM-mestaruus, toteaa Oksman.

Juho Oksman
Juho Oksmanin suosikkilaji on pituushyppy. Hän pitää sen lennokkuudesta.Juulia Tillaeus / Yle

EM-kisoissa Oksman aikoo kilpailla 100 ja 200 metrin matkoilla, 4 x 100 metrin viestissä, kuulantyönnössä ja pituushypyssä. Down-yleisurheilussa urheilijat osallistuvat tyypillisesti useisiin eri lajeihin. Tampereen kisoissa aktiivisin kilpailija on ilmoittautunut kymmeneen eri lajiin.

– Siinä on keskityttävä aika paljon. Satasella etenkin pitää koota ajatukset. Lähtölaukauksen tullessa pitää sitten rentoutua ja nauttia, toteaa Oksman.

Juho Oksman, isä Risto Oksman ja valmentaja Jari Syvelä
– Mikään urheiluun liittyvä ei tunnu olevan Juholle vastenmielistä, sanoo Risto Oksman.Juulia Tillaeus / Yle

Elämässä eteenpäin

Vanhemmat ovat seuranneet poikansa kehittymistä tyytyväisinä.

– Kyllähän se on liikuttavaa, varsinkin kun näkee, kuinka omistautunut Juho on urheilulle. Urheilu on myös tuonut järjestystä Juhon elämään. Hänelle on tärkeää, että kaikki sujuu aikataulujen mukaan. Urheilulla on ollut pelkästään positiivinen vaikutus Juhon elämään, kertovat Anne ja Risto Oksman.

Juho Oksman
Juho Oksmanin ajatukset ovat jo syksyllä 2020 Lontoossa järjestettävissä MM-kisoissa. Hän aikoo osallistua ainakin samoihin lajeihin, kuin Tampereen EM-kisoissa. Juulia Tillaeus / Yle

Urheilun ohella Oksman työskentelee viitenä päivänä viikossa kotkalaisessa lounaskahvilassa ja harrastaa musiikkia. Nuori mies asuu vielä vanhempiensa luona, mutta unelmissa siintää muutto tukiasuntoon.

Hakemus on jo laitettu vetämään.

– Odotan muuttoa erittäin kovasti. Elämässä pitää mennä eteenpäin ja etsiä uusia haasteita, toteaa Juho Oksman.

Kotkalainen Juho Oksman
Toimittaja Juulia Tillaeus tapasi Juho Oksmanin Kotkassa. Katso Juho Oksmanin haastattelu tästä.