Suomen johtohenkilöt lähtivät hellettä pakoon – syntyi lause, joka edelleen on yksi itsenäisen Suomen peruskivistä

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki täyttää tänään keskiviikkona sata vuotta.

Suomi
Suomen lippu liehuu
Suomi itsenäistyi 6.12.1917, mutta valtion perustana olevan hallitusmuodon sorvaamiseen kului yli kaksi vuotta. Hannu Harhama / Yle

Kesällä 1917 Helsingissä oli todella kuuma. Lakimies Rabbe Wrede ehdotti, että professori K. J. Ståhlbergin johtama perustuslakikomitea siirtyisi jatkamaan työtään Wredebyn kartanoon maalle, jossa olisi viileämpää.

Ståhlberg ja lakimies Anton Kotonen ottivat ehdotuksesta vaarin, ja kolmikko matkusti Kymenlaaksoon Anjalaan viimeistelemään Suomen tulevan, tasavaltaisen hallitusmuodon perustaa.

K. J. Ståhlbergin johtama komitea oli aloittanut työnsä kevättalvella 1917. Eduskunnan maaliskuussa asettaman peruslakikomitean tehtävä oli valmistella laajasuuntaisia perustuslaillisia uudistuksia.

Presidentti K.J. Ståhlberg ja Ester Ståhlberg Kultarannassa.
K.J. Ståhlberg johdolla Suomeen saatiin ensimmäinen hallitusmuoto. Kuvassa Ståhlberg vaimonsa Ester Ståhlbergin kanssa Kultarannassa.

Komitea ryhtyi työhön. koska Venäjällä oli maaliskuussa 1917 tapahtunut vallankumous. Se antaisi kenties mahdollisuuden laajentaa Suomen itsehallintoa Venäjän vallan alla. Vielä tuolloin ei tiedetty, että Suomi olisi jo joulukuussa 1917 itsenäinen valtio.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta

17.7.1919 hyväkasytyn hallitusmuodon 1. luku 2. pykälä

Ståhlbergin lisäksi komiteassa oli kymmenen muuta asiantuntijaa. Komitean ydinryhmä, Ståhlberg, Wrede ja Kotonen viimeistelivät komitean työn Wredebyn kartanossa Muhniemellä Anjalassa.

Wredebyn kartano on yksi Wrede-suvulle kuuluneista kartanoista, joista kuuluisin on Anjalan kartano. Se tarjosi ryhmälle mukavan viileän paikan Suomen hallitusmuodon eli tulevan perustuslain viimeistelyyn.

– Se oli sikäli ihan hauska, arkinen syy minkä takia perustuslaki viimeisteltiin lopulta Anjalassa, Pohjois-Kymen Paasikiviseuran puheenjohtaja Markku Laukkanen kertoo.

Kuva vuodelta 1910 Wredebyn kartanon päärakennuksesta
K. J. Ståhlbergin johtama perustuslakikomitea viimeisteli työnsä Wredebyn kartanossa kesällä 1917. Tämä kuva on vuodelta 1910.Signe Brander / finna.fi

Laukkasen mukaan ryhmä teki viimeistelytyötä Anjalassa 2–3 viikkoa. Noista viikoista on kuitenkin hyvin vähän tarkempaa tietoa saatavilla, Laukkanen sanoo.

– Yleinen käsitys lienee, että se on ollut hyvin arkista lakimiesten työskentelyä. Hirveän kaukonäköisiä miehiä siellä on ollut töissä, koska näin hyvin silloin tehty perustuslaki on aikaa kestänyt.

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta useiden vaiheiden jälkeen tasan sata vuotta sitten, 17. heinäkuuta vuonna 1919. Sen hyväksymistä hidasti muun muassa vuoden 1918 sisällissota.

Anjalassa tehtiin tärkeä pohjatyö

Maaliskuussa 1919 pidettiin eduskuntavaalit, joissa sosiaalidemokraatit saivat 200-paikkaiseen eduskuntaan yhteensä 80 paikkaa. Professori, historiantutkija Martti Häikiö kertoo, että hallitusmuotokysymystä haluttiin viedä eteenpäin monimutkaisten vaiheiden jälkeen.

Kompromissina syntyi ehdotus tasavaltaisesta hallitusmuodosta, joka hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 1919.

– Viimeinen este oli se, että valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim empi pitkään, vahvistaako hän hallitusmuodon vai jättääkö vahvistamatta, vai julistaako sotatilan ja hyökkää Pietariin yhdessä valkoisten venäläisten kanssa, Häikiö selvittää.

Professori Rabbe Wrede omistamansa Wredebyn kartanon pihapenkillä vuonna 1918
Rabbe Wrede ehdotti, että komitea siirtyisi työskentelemään kuumasta Helsingistä maalle Wreden omistamaan kartanoon. Kuva Rabbe Wredestä vuodelta 1918.Nils Clave / www.finna.fi

Mannerheim ei saanut ajatuksilleen poliittista tukea, joten hyökkäys ei toteutunut. Mannerheim vahvisti uuden hallitusmuodon 17. heinäkuuta vuonna 1919.

Häikiön mukaan isot kysymykset siitä, miten valtionpäämies valitaan ja mitkä ovat hänen valtaoikeutensa suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen, ratkaistiin vuoden 1919 kompromissiehdotuksessa.

Ståhlbergin johtaman, vuonna 1917 toimineen perustuslakikomitean työ loi kuitenkin pohjan Mannerheimin heinäkuussa 1919 vahvistamalle hallitusmuodolle.

– Ehdoton pääosa tästä hallitusmuodosta ilman muuta perustui työhön, jota Ståhlbergin perustuslakikomitea oli tehnyt. Se oli arvokasta pohjatyötä, Häikiö arvioi.

Vuoden 1919 hallitusmuodossa (siirryt toiseen palveluun) ylin valta annettiin eduskunnalle. Sen 1. luvun toisessa pykälässä lukee : "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta".

Sama lause on voimassa myös nykyisessä Suomen perustuslaissa (siirryt toiseen palveluun).

Kansalaisten perusoikeuksille annettiin hallitusmuodossa perustuslain suoja. Kansalaisten perusoikeuksiin lukeutuvat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisvapaus.

Vuoden 1919 hallitusmuoto oli voimassa aina vuoteen 2000 saakka, jolloin tuli voimaan laaja perustuslakien kokonaisuudistus.

Suomen demokratia on syvälle juurtunut

K. J. Ståhlbergin komitean tekemä viimeistelytyö Wredebyn-kartanossa on yksi Anjalan historiaan liittyvä merkittävä tapahtuma. Wredebyn kartano sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella noin seitsemän kilometrin päässä Anjalan kartanosta, jonka omistaa kulttuurisäätiö Regina. Wredebyn kartano on yksityisomistuksessa.

– Anjalan kartano on jo aiemmin liittynyt Anjalan liiton solmimisen vaiheisiin ja Suomen vaiheisiin merkittävälläkin tavalla. Molemmat kartanot ovat olleet saman suvun hallussa alusta alkaen, Pohjois-Kymen Paasikiviseuran puheenjohtaja Markku Laukkanen sanoo.

Sekä Markku Laukkanen että professori, historiantutkija Martti Häikiö pitävät tärkeänä, että Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, vuonna 1919 säädetyn perustuslain satavuotispäivä nostetaan esille.

Suomen demokraattiset perinteet ovat vahvat, pitkät ja syvät. Tämän tietoisuuden ylläpitämiseen pitäisi Häikiön mukaan jatkuvasti tehdä työtä, johon satavuotismuisto antaa aiheen.

– Meillä on arvokas, hieno demokraattinen perintö, jota pitää varjella. Ihmisiä pitää kasvattaa demokratiaan. Edustuksellisen demokratian hienosta perinteestä pitää pitää sitkeästi kiinni.

Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumattomaksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on käynyt tarpeelliseksi kehittää ja vakaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perustuslain säännöksillä, jotka, samalla kuin ne takaavat valtiovallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskunnan oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava hallitusmuoto Suomelle.

17.7.1919 hyväksytys Suomen hallitusmuodon johdanto

Lue vuoden 1919 hallitusmuodon vaiheista lisää valtioneuvostan kanslian sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Aiheesta lisää:

Suomen 100 vuotta vanha tasavaltainen hallitusmuoto on malliersimerkki komporomissista