Erittäin uhanalaisen raakun pelastusoperaatiossa saavutettu onnistuminen: ensimmäiset poikaset syntyivät laboratoriossa

Tutkimusasemalle toipumaan viedyt Ähtävän- ja Mustionjoen raakut eli jokihelmisimpukat ovat tuottaneet ensimmäisiä jälkeläisiä.

uhanalaiset lajit
Jokihelmisimpukka kädessä.
Kalle Niskala / Yle

Erittäin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden pelastusoperaatiossa on saavutettu merkittävä onnistuminen.

Pohjalaisen Ähtävänjoen sekä uusimaalaisen Mustionjoen pohjassa sinnitelleitä viimeisiä raakkuja siirrettiin vuonna 2016 toipumaan Konneveden tutkimusasemalle.

Nyt ensimmäiset raakun poikaset ovat syntyneet tutkimusaseman suojissa eli irrottautuneet isäntäkalojen kiduksista. Raakut ovat lopettaneet lisääntymisen luonnossa, mutta laboratoriossa ne alkoivat tuottaa toukkia viime syksynä.

Toukat tartutettiin isäntäkalojen, muun muassa lohen kiduksille, missä ne ovat kasvaneet lähes 11 kuukautta. Ensimmäiset valmiit, isäntäkalojen kiduksilla kasvaneet poikaset irrottautuivat kaloista heinäkuun alussa. Osa raakunpoikasista viedään jatkokasvatukseen Norjaan. Osa palautetaan Ähtävänjokeen ja Mustionjokeen, kun jokien elinolot on saatu kuntoon.

Mustionjoen raakkumäärä on vähentynyt ainakin puoleen – jos ei ylikin – yhdeksässä vuodessa. Pohjanmaalla Pietarsaaren lähistölle laskeutuvassa Ähtävänjoessa arvioidaan elävän enää 500 yksilöä, kun vielä 1980-luvulla joessa eli noin 50 000 raakkua.

Raakut ovat sukupuuton partaalla, kun niille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet purojen perkaamisen ja vesien laadun heikentymisen myötä.

Raakku elää virtavesissä ja se tarvitsee lisääntymiseen taimenen tai lohen.

Lue myös, miten raakkujen lemmenloma innostui