Ekomatkailusta povataan matkailun seuraavaa suurta ilmiötä – entistä useampi turisti etsii aitoja elämyksiä

Ekologisuuden korostaminen matkailumarkkinoinnissa on haastavaa, koska jokainen käsittää ekologisuuden omalla tavallaan.

ekomatkailu
Vaattunkiköngäs luonto matkailu luontomatkailu ekomatkailu retkeily koski joki Raudanjoki
Vastuullinen retkeilykin on ekomatkailua, etenkin jos retkeilykohteeseen matkustaa linja-autolla.Pia Tuukkanen / Yle

Lapissa on harjoitettu eräänlaista ekoturismiajo vuosikymmenten ajan. Turistit ovat tulleet pohjoiseen julkisilla kulkuneuvoilla ja retkeilleet luonnossa päästöttömästi, lihasvoimalla.

Kotimainen matkailija haluaa edelleen aitoja elämyksiä puhtaassa luonnossa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Metsähallituksen organisoimat talkooleirit ja paimennusviikot, joiden suosio on kasvanut huomattavasti viime vuodesta.

– Tällaiset lomat kiinnostavat ihmisiä, jotka haluavat tehdä luonnon ja retkeilijöiden hyväksi työtä ja viihtyvät luonnossa. Muuta yhdistävää tekijää ei oikeastaan ole, kuvailee paimenviikoille hakijoita Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen.

Rautiainen uskoo, että paimennusviikon suosio perustuu siihen, ettei paimenkohteisiin muuten pääse asumaan. Lisäksi leppoisa viikko eläimiä katsellen ja rapsutellen on hyvää vastapainoa kiireiselle arjelle.

– Lammas-, hevos-, metsäpeura- ja lehmipaimenviikot eivät ole vain rentoja lomia, vaan ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Kohteet ovat arvokkaita perinnebiotooppeja, ja paimenet ovat osa niiden hoitoketjua, korostaa Rautiainen.

Ilman laidunnusta perinnebiotoopit eli -luontotyypit kasvaisivat umpeen ja monet niiden uhanalaiset kasvilajit häviäisivät.

Kansallispuistojen ja retkipaikkojen kunnostamiseen keskittyvillä talkooviikoilla osallistujia viehättää fyysisyys. Pitkospuiden purkaminen tai naulojen hakkaaminen uusiin pitkospuihin toimii vastavoimana siisteille sisätöille.

Ekomatkailu käsitteenä on laaja

Ekomatkailusta puhuttaessa tai sitä tutkiessa haasteena on se, että yhtenäistä termistöä tai ekologisuuden mittareita ei ole. Nyt tällaista mittaristoa on alettu tehdä (siirryt toiseen palveluun).

Ekologisuuden korostaminen matkailumarkkinoinnissa on haastavaa, koska jokainen käsittää ekologisuuden omalla tavallaan.

– Aihe on myös hieman arka, koska joku kokee, että aina voi tehdä paremmin, selittää House of Laplandin matkailumarkkinointipäällikkö Jesse Ketonen.

Ketosen mukaan ekomatkailussa on tärkeää saada asiakas kokemaan matkansa aidosti ekologiseksi. Suomen etuna on se, että meidän yhteiskuntamme on monella tapaa ekologisempi kuin joidenkin muiden maiden.

Kehittynyt jätehuoltojärjestelmä ja puhdas luonto tuovat etulyöntiaseman, kun ekomatkailun laatustandardeja aletaan rakentaa.

– Tätä ei voi käyttää pelkästään markkinointiin, vaan yrityksissä on oltava oikeat teot taustalla. Markkinoinnissa tulee olemaan iso etu, kun pystymme osoittamaan jatkossa, että täällä toimitaan vastuullisesti, sanoo Visit Rovaniemen markkinointisuunnittelija Kaisa Heiskari.

Ekoturisti etsii myös aitoja kokemuksia

Entistä useampi Suomeen ja Lappiin matkaileva etsii keinotekoisten kokemusten sijaan aitoja elämyksiä. Myös tällainen matkailu kuuluu ekomatkailun laajan sateenvarjon alle.

Viimeisen puolen vuoden aikana esimerkiksi Rovaniemellä on käynyt useita ulkomaalaisia mediataloja, jotka ovat halunneet tehdä juttuja ympäristöystävällisestä matkailusta. Median perässä tulevat turistit.

– Vastuullisuus on se, mikä terminä nousee esiin. Se näyttäytyy meille paikallisuuden etsimisenä: halutaan tutustua paikallisiin ihmisiin, kulttuuriin ja ympäristöystävällisesti ympäröivään luontoon, kuvaa tilannetta Kaisa Heiskari.

– Non touristic on se, mitä meiltä kysytään, sanoo Heiskari.

Kasvava kiinnostus aitoihin, ekologisiin matkakohteisiin luo mahdollisuuksia uusille yrityksille.

Esimerkiksi Metsähallituksen paimenviikoille ja talkooleireille mahtuu mukaan vain murto-osa halukkaista.

– Toivoin, että matkailutoimijat ottavat onkeensa ja tarjoavat erilaisia ekologisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi paimennusviikot voisivat olla yksi tuote. Jos ei koko viikkoa, niin edes muutama päivä, sanoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen.