"Ihan niin kuin me aikuiset koetaan stressiä, myös lapset kokevat stressiä" – lasten mindfulness yleistyy vauhdilla

Viimeisen 10 vuoden aikana mielenkiinto tutkia ja harjoittaa tietoisuustaitoja lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut valtavasti.

Tietoisuustaito (Mindfullness)
Lapset tekemässä mindfulness -harjoituksia
Edvin Öling ja Nea lähteenmäki käyvät kerran viikossa mindfulness-tunneilla. Merja Siirilä / Yle

Vaasalainen opettaja Elina Virta on huomannut työssään, että lasten keskittymiskyky on huonontunut.

Kiire ja stressi ovat lisääntyneet nykypäivänä myös lasten elämässä. Välituntien jälkeen oppilailla kestää pitkään ennen kuin he pystyvät rauhoittumaan tunnille.

– Tunneilla selvitellään välituntien riitoja. Elämän rytmi on muuttunut kiireisemmäksi. Ihan niin kuin me aikuiset koetaan stressiä, niin lapset kokevat stressiä.

Elina Virta
Elina Virta on työssään opettajana huomannut rauhoittumisen tarpeen.Merja Siirilä / Yle

Virta innostui opettajille järjestetyn Terve oppiva mieli -tietoisuustaitokoulutuksen myötä järjestämään oppilaille pieniä rauhoittumishetkiä ennen oppitunteja. Lopulta oppilaat ryhtyivät itse vaatimaan hiljentymishetkeä.

– Käännän pöydällä olevan tiimalasin hiljentymisen merkiksi. Kun melutaso alkaa luokassa olemaan kova, käyvät välillä oppilaatkin kääntämässä sitä. Oppilaat nauttivat hiljaisuudesta.

Muut opettajat kuulivat myös Virran ideasta ja ovat pyytäneet häntä vierailemaan tuntien alussa luokissa. Jopa villimmätkin luokat ovat rauhoittuneet harjoitukseen. Tämän vuoden alusta lähtien hän on sivutoimenaan järjestänyt lapsille ja aikuisille mindfulness-tunteja.

Keskittymiskykyä ja vuorovaikutustaitoja

Mindfulnessin kehitti vuonna 1979 yhdysvaltalainen professori Jon Kabat-Zinn ja se on levinnyt maailmanlaajuisesti. Sen vaikutuksista aikuisiin onkin tutkimusta jo usean vuosikymmenen ajalta, mutta viimeisen 10-15 vuoden aikana tutkimuskiinnostus on suuntautunut yhä enemmän myös lapsiin ja nuoriin.

Lasten tietoisuustaitoja tutkineen ja kehittäneen Terve oppiva mieli -hankkeen (siirryt toiseen palveluun) johtajan Salla-Maarit Volasen mukaan tutkimusnäyttö tietoisuustaitojen kehittämisen hyödyistä on hyvin kattava. Harjoittelu parantaa keskittymistä, stressaavien tilanteiden sietokykyä, tarkkaavaisuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Lapsen omien vahvuuksien tunnistaminen lisääntyy ja lapsi voi sisäistää keinoja käsitellä haastavia tilanteita. Menetelmien viemisestä kouluihin on tullut hyvää palautetta niin opettajilta, vanhemmilta kuin lapsiltakin.

– Olosuhteet kouluissa ja koko yhteiskunnassa ovat täynnä ärsykkeitä ja virikkeitä. Ne korostavat monen asian samanaikaista tekemistä ja hajottavat keskittymiskykyä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on vastavoimaa tälle kehitykselle.

Koska koulujen resurssit ja ajankäyttö ovat rajalliset, pitää harkita tarkoin, mihin kannattaa panostaa. Volasen mukaan menetelmien suosio johtuu myös siitä, että ne toimivat.

.

Lapsi toteuttaa mindfulness-harjoituksia yhdessä ohjaajan kanssa
Elsa Öling toteuttaa kukka-nimistä harjoitusta Elina Virran ohjeistamana.Merja Siirilä / Yle

Elina Virta kertoo, että mindfulness lisää tietoista läsnäoloa ja antaa lapsille paikan, missä voi kertoa ja puhua tunteista.

– Miltä se tuntuu kun jännittää, miltä tuntuu, kun jokin asia pelottaa ja miltä tuntuu, kun harmittaa. Täällä nimetään niitä tunteita ja annetaan kaikille tunteille lupa tulla.

Palveluntarjoajia riittää

Koska kiinnostus on kasvanut ja tuloksetkin ovat hyviä, lasten ja nuorten tietoisuustaidoista on tullut myös bisnestä. Erilaisia kursseja, verkkokursseja, kirjoja ja oppaita on paljon.

Salla-Maarit Volasen mukaan alan toimijoilla on ollut ajatuksena luoda alusta, joka kokoaisi kouluttajat yhteen.

Paljon riippuu siitä, mihin esimerkiksi tietyllä kurssilla pyrkii tai mitä lupaa. Pääsääntöisesti mindfulness-ohjaaja käy ensin kahdeksan viikon mittaisen oman kurssin ja sen jälkeen noin vuoden mittaisen ohjaajakoulutuksen. Volasen mukaan ohjaajalla olisi hyvä olla pitkä oma harjoittelu taustalla.

– Tärkeimpiä asioita on, miten monen vuoden harjoittaminen ohjaajalla itsellään on taustalla. Se antaa usein syvimmän ymmärryksen tai pätevyyden reflektoida, mitä harjoituksissa tapahtuu.

Pitkä kokemus on erityisen tärkeää silloin kun aikuinen ohjaa aikuista. Esimerkiksi Terve oppiva mieli -hankkeen koulutuksissa opettajat käyvät ensin itse kahdeksan viikon kurssin, ja tämän jälkeen koulutuksen toisessa vaiheessa tuetaan opettajaa tuomaan taitoja koululuokkiin.

Jos jokin kurssi tai muu asia tietoisuustaitoihin liittyen mietityttää, Volanen kannustaa ottamaan yhteyttä vaikkapa heihin Terve oppiva mieli -yhdistykseen.

"Parasta on, kun saa rauhoittua"

Elsa ja Edvin Öling sekä Nea lähteenmäki ovat käyneet tunneilla viikoittain kesän aikana. Tunnin aluksi kysellään kuulumiset, mutta sitten aloitetaan hengitysharjoituksilla. Harjoitellaan paikallaan olemista, välillä liikutaankin leikinomaisesti.

– Aikuisille on luonnollisempaa olla paikallaan pidempiä aikoja. Lasten kanssa harjoitellaan vähän enemmän keskittymistä ja paikallaan hiljaa olemista, Virta kertoo.

Miltä harjoitukset tuntuvat lapsista?

– Parasta on, kun saa rauhoittua, kertoo Nea Lähteenmäki.

Lapset tekemässä mindfulness-harjoituksia ohjaajan kanssa
Mindfulnessissa lapsi voi oppia tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja sisäistää keinoja käsitellä haastavia tilanteita.Merja Siirilä / Yle

Vanhemmat ovat huomanneet lapsissa muutoksia jo lyhyessä ajassa. Anu Forsbacka kertoo tyttärensä Nean oleva kova murehtimaan erilaisia asioita.

– Hän on itse sanonut, että on rauhallisempi olo ja uskaltanut kertoa minulle asioita, joita on aiemmin vain pyöritellyt mielessään, Forsbacka kertoo.

Aliisa Ölingin lapset Elsa ja Edvin harrastavat mindfulnessin lisäksi jalkapalloa. Öling toivoo, että uudesta harrastuksesta olisi apua erityisesti tunteiden käsittelyyn.

– Tuntuu, että ne tunteet on välillä ihan ääripäitä. Toivottavasti apua olisi myös keskittymiseen, Öling kertoo.

Kukkasia ja ilmapalloja

Lasten kanssa harjoitellaan paljon hengitykseen keskittymistä.

Elsan, Edvinin ja Nean lempiharjoitukset ovat nimeltään kukka ja ilmapallo.

– Ilmapallossa maataan selällään ja pidetään käsiä mahan päällä. Hengittäessä sisään kuvitellaan, että ilmapallo täyttyy. Sitten kun hengitetään ulos, ilmapallo tyhjentyy, Edvin Öling kertoo.

– Kukassa pitää ensin pitää käsiä yhdessä. Sitten ne avataan, kun hengitetään sisään ja kun hengitetään ulos, niin se kukka menee kiinni, Elsa Öling kertoo.

Salla-Maarit Volasen mukaan lyhyenkin hengitysharjoituksen aikana tapahtuu paljon: parasympaattinen hermosto aktivoituu jolloin elimistön ylivireystila rauhoittuu eli verenpaine laskee, kortisolihormonin määrä kehossa vähenee ja pulssi rauhoittuu. Tämä rauhoittaa koko elimistöä ja aivoja.

Lapset ovat tehneet harjoituksia myös kotona.

Elina Virta pitämässä mindfulness-tuntia
Virta on sivutoimenaan järjestänyt lapsille ja aikuisille mindfulness-tunteja.Merja Siirilä / Yle

Virran mukaan kotona jo päivittäisten kuulumisten vaihtaminen toimii mindfulnessina.

– Mitä teit koulussa, mitä teit päiväkodissa. Se jo riittää. Se on jo hyvä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja tullaan koko perhe tietoisiksi, että mitä kukin tekee.

Lue lisää:

Opettajat Ylen kyselyssä: lasten keskittymiskyky on huonontunut selvästi – Keskittymistä pitää harjoitella, asiantuntija neuvoo miten

Mindfulnessia ei voi pakottaa, se vaatii lempeyttä itseä kohtaan – tällä harjoituksella pääset alkuun