Keskustan kannatus valui perussuomalaisille ja puolueiden painoarvo kasvanut – Yle keräsi tuoreimpien eduskuntavaalitutkimusten tuloksia yhteen

Tällä viikolla on julkaistu kaksi merkittävää tutkimusta kevään eduskuntavaaleista. Åbo Akademin ja Suomen kansallisen vaalikonsortion tutkimuksista löytyy monta yllättävää tulosta äänestäjien tunnoista.

eduskuntavaalit
Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund.
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund on ollut mukana kahden eduskuntavaalitutkimuksen tekemisessä. Åbo Akademi julkaisi keskiviikkona oman tutkimuksen kevään eduskuntavaaleista ja eri yliopistojen yhteistyönä kirjoitettu tutkimus julkaistiin maanantaina.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kuluva viikko on ollut politiikan seuraajien juhlaa. Näin ainakin jos katsotaan, mitä tutkimustuloksia on julkaistu kevään eduskuntavaaleista.

Politiikan tutkijat ovat julkaisseet Suomi Areena -tapahtumassa kaksi tutkimusta, tai tarkemmin sanoen tutkimusten ennakkotietoja, jotka lisäävät ymmärrystä siitä, mitä vaaleissa tapahtui.

Yle keräsi keskeisempiä Åbo Akademin ja Suomen kansallisen vaalikonsortion esittämiä tutkimustuloksia yhteen.

Tässä yhdeksän kiinnostavaa havaintoa.

1. Keskustan heikko vaalitulos: kannatusta valui perussuomalaisille, kokoomukselle ja demareille

Keskustan kannatus eduskuntavaaleissa oli heikoin yli sataan vuoteen. Molemmat tutkimukset kertovat keskustan vaalituloksesta samaa viestiä.

Kansallisen vaalikonsortion tutkimuksesta selviää, että suurin osa keskustan kannatuksesta valui perussuomalaisille, kokoomukselle ja demareille.

Åbo Akademin tutkimuksen mukaan 29 prosenttia keskustaan kalleellaan olevista äänestäjistä äänesti kuitenkin kokoomusta.

2. Kiinnostus politiikkaan on kasvanut

Kiinnostus politiikkaan kohtaan on kasvanut varsinkin, jos vertailukohtaa haetaan vuosituhannen alkupuolelta.

Kansalaisista 74 prosenttia ilmoitti vaalien jälkeen olevansa kiinnostunut politiikasta, kun vastaava luku oli 53 prosenttia vuonna 2003. Samasta asiasta kertoo myös äänestysaktiivisuuden kasvu viime vuosina.

Yhä useampi suomalainen keskustelee myös politiikasta joko päivittäin tai useasti arjessa.

Tilanne ei ole toivoton niidenkään osalta, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita politiikasta. Heistä 37 prosenttia käytti ennen viime eduskuntavaaleja vaalikoneita ja noin puolet heistä pitivät vaalikoneen tulosta merkittävänä äänestyspäätökselleen.

3. Ei ole aivan sama, kuka on vallassa

Kukaan ei ole varmasti välttynyt väitteeltä, jonka mukaan on ihan sama, kuka on vallassa. Lopputulos on kuitenkin sama.

Kansalaiset ovat entistä vähemmän tätä mieltä. Vielä eduskuntavaaleissa 2003 48 prosenttia suomalaisista ajatteli, ettei hallituspohjalla ole väliä. Kevään eduskuntavaaleissa 29 prosenttia oli enää tätä mieltä.

Samalla ihmiset kokevat entistä vahvemmin, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus.

4. Puolueiden asema äänestyspäätöksessä on kasvanut

Huhut puolueiden kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Itse asiassa vaalikonsortion tutkimuksesta selviää, että ihmiset painottavat entistä vahvemmin puolueita äänestyspäätöksissään.

Kun toissa vaaleissa puoluetta äänestyspäätöksessä painotti 53 prosenttia ihmisistä, viime keväänä vastaavan teki 56 prosenttia suomalaista.

Samaan aikaan yksittäisten ehdokkaiden painoarvo äänestyspäätöksessä on laskenut.

5. Naiset tulevat entistä voimakkaammin politiikkaan

Äänestämisessä tapahtui kevään eduskuntavaaleissa murros. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa naiset äänestivät naisehdokasta useammin kuin miehet miesehdokkaita.

Tämä näkyi eduskunnan paikkajaossa. Naiset saivat lähes puolet kaikista 200 eduskuntapaikoista.

6. Liikkuvien äänestäjien määrä on vähentynyt

Yksi yllättävimmistä muutoksista viimeisissä vaaleissa on ollut liikkuvien äänestäjien väheneminen. Kun eduskuntavaalien 2011 jälkeen 45 prosenttia äänestäjistä olevansa liikkuva äänestäjä, vastaava luku oli kevään vaalien jälkeen 39 prosenttia.

Puolueiden pitää kuitenkin olla jatkossakin valmiita vakuuttelemaan liikkuvia äänestäjiä. Nuorista äänestäjistä 63 prosenttia ilmoitti vaihtelevan puoluetta eri vaaleissa.

Samalla 50 prosenttia suomalaisista ilmoitti harkinneensa äänestävän toisen puolueen ehdokasta.

7. Vaaliuutisointi muuttuu jatkossa

Uutisointi vaalituloksista muuttuu jatkossa, jos Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin lupaus pitää kutinsa.

Grönlund lupasi, että yliopisto kehittää seuraaviin vaaleihin exit poll -kyselytutkimuksen, joka antaa luotettavan arvion vaalien tuloksesta heti äänestyksen loputtua.

Åbo Akademilla oli käytössä kyselytutkimus viime eduskuntavaaleissa, jolloin sen toimivuutta testattiin. Grönlundin mukaan tutkimuksen tulos oli luotettava.

8. Hallituspuolueissa on eroja ja samankaltaisuuksia

Åbo Akademi tutki eri puolueiden äänestäjien asettumista vasemmisto ja oikeisto – sekä arvokonservatiivi ja liberaaliakselilla.

Hallituspuolueiden äänestäjistä SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kannattajat ovat lähellä toisiaan, jos asiaa mitataan arvoasteikolla. Sen sijaan keskustan kannattajat ovat muita konservatiivisempia.

Vasemmisto ja oikeisto -akselilla puolueiden kannattajissa on enemmän hajontaa. Vasemmistoliitto ja SDP ovat eniten vasemmalla, kun taas keskustan kannattajat ovat eniten oikealla.

9. Demokratialla vahva tuki

Viime vuosina on puhuttu paljon oikeistopopulismin noususta maailmassa ja sen uhasta liberaalille demokratialle. Kansalaiset antavat kuitenkin demokratialle tutkimuksessa vahvan tuen.

Suomalaisista 93 prosenttia sanoo, että demokratia on paras tapa hallita yhteiskuntaa.

Lue lisää:

Selvitys: Naiset äänestivät eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa useammin naisia kuin miehet miehiä