Viestintäasiantuntija tietovuodosta Puolustusvoimissa: En usko vahinkoon, tiedot vuodettu tahallaan ja tarkoituksella

STT kertoi viikko sitten, että Viestikoekeskusta koskevassa jutussa epäiltynä on Puolustusvoimien entinen tiedustelujohtaja.

tietovuoto
Markku Mantila
Markku Mantila on työskennellyt mm. valtioneuvoston viestintäjohtajana, kyberasiantuntijana ja päätoimittajana. Nyt pesti on Natossa. Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevä vuoto ei ole voinut olla vahinko. Huippusalaiset asiakirjat eivät ole voineet päätyä vääriin käsiin sattumalta, sillä niitä ei levitellä sähköisessä muodossa eivätkä ne ole kuin muutaman henkilön saatavilla.

Näin arvioi viestintäasiantuntija Markku Mantila Ylen haastattelussa. Muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viestintäjohtajana työskennellyt Mantila puhuu vuototapauksesta, jossa Helsingin Sanomat sai käsiinsä erittäin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja ja teki niistä Puolustusvoimia järkyttäneen jutun joulukuussa 2017.

– En usko vahinkoon. Se, että näitä korkeimman turvaluokituksen eli ykkös- tai kakkosuojaustasoon luokiteltuja tietoja jaettaisiin sähköpostin kautta, on mahdotonta. Veikkaukseni on, että kyllä nämä asiakirjat on vuodettu ihan tahallaan ja tarkoituksella.

Esimerkiksi Suomen Kuvalehti on arvioinut aiemmin jutussaan (siirryt toiseen palveluun) yhtenä vaihtoehtona, että salaisten asiakirjojen vuoto saattaisi paljastua lopulta vahingoksi.

Keskusrikospoliisin tutkinnassa olevasta jutusta ei ole kerrottu, epäileekö poliisi tietovuodon olleen tahallinen vai tahaton.

Viikko sitten STT kertoi, että Puolustusvoimien entisen tiedustelujohtajan Georgij Alafuzoffin liittyvän epäilyihin vuototutkinnassa. Alafuzoff on johtanut myös EU:n sotilastiedustelua.

Poliisi ei ole kertonut Alafuzoffin roolista tietovuotoepäilyssä.

Georgij Alafuzoff
Georgij Alafuzoff työskenteli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä 2007–2013. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Lue lisää: Ex-tiedustelupäällikkö Alafuzoff on Venäjän asiantuntija, jonka Ukrainaa koskevista puheista nousi kohu – kokosimme tietovuotoepäilyyn liitetyn miehen taustat

Onko muitakin tietoja vielä liikkeellä?

Mantila sanoo, että hän tarkastelee vuototutkintaa ulkopuolelta.

Mantila arvioi vuodon olevan tahallinen, mutta on ymmällään motiivista. Hän ei halua lähteä arvelemaan, olisiko salaista tietoa liikkeellä ilmi tulleen lisäksi enemmän.

– En uskalla jossitella. Mutta tietenkin sen perusteella, että joku on vuotanut salaisia asiakirjoja, voisi arvioida, että muutakin on vielä liikkeellä. Korostan, että tämä on täyttä spekulointia.

Tämä tietovuoto on oikeastaan "vanhanaikainen", sillä nyt ei ole kyse kyberturvallisuudesta.

– Kun tiedostoja ei liikutella sähköisesti, vahingon mahdollisuus on pieni. Myös se väki, joka näitä käsittelee, on ammattilaisia. He ovat korkealla valtiokoneistossa. Jos tämän tiedon perusteella jotakin pitäisi päätellä, niin kyllä vuoto on hyvin tahallinen.

Salaisia asiakirjoja käytetään vain paperilla

Ykkösturvallisuusluokkaan kuuluvaa eli "erittäin salainen"-leimalla varustettua asiakirjaa Mantilakaan ei ole koskaan omien sanojensa mukaan nähnyt.

– Korkeimman turvaluokan asiakirjoja jaetaan vain pienelle porukalle. Olin toistakymmentä vuotta valtion virkamiehenä. Sinä aikana en nähnyt kertaakaan ykkösluokiteltua asiakirjaa. Tällä perusteella uskon, että poliisilla on aika hyvä käsitys siitä, kuka tai ketkä ovat vuotajia.

Suojaustasoleimat
Salassapidon tarkoitus on turvata, ettei vahinkoa aiheudu esimerkiksi valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai kansainvälisille suhteille.Kerttu Kamula / Yle

Valtioneuvoston kanslian ryhmäpäällikkö Markku Kraft kertoo, että jokaiselle punaleimalle täytyy olla peruste eikä ylisuojaus ole sallittua.

– Turvaluokkia on neljä. Jako turvallisuusluokiteltuun tietoon on tehty salassapitoperusteen mukaan: erittäin salainen, salainen, luottamuksellinen ja suojaustaso, jossa käyttöä on rajoitettu.

Helsingin Sanomien artikkelin laadinnassa epäillään käytetyn kahteen ylimpään luokkaan kuuluvaa tietoa: erittäin salaista ja salaista.

Salaisten tietojen joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa vahinkoa kansainvälisille suhteille, valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai vaikkapa turvajärjestelyille.

Kraft on itse saanut käsiinsä ykkösluokan paperin vain kerran. Se kertoo siitä, että kaksi ylintä tietojen suojaustasoa ovat hyvin harvinaisia.

– Näin suojellut tiedot ovat pienen piirin tiedossa. Kaikkein salaisimmissa papereissa pääsy tietoon voi olla jopa vain kahdella ihmisellä.

"Rajoitetun käytön" papereita voidaan jakaan sähköpostitse. "Luottamuksellisia" tietoja voidaan lähettää sähköisesti salattujen yhteyksien kautta. Kaksi ylintä suojaustasoa pysyvät paperiversioina ja niiden käyttöön oikeutetut pystytään nimeämään.

Salaiset kansiot

Puolustusvoimia vahingoittava tapaus lähti liikkeelle, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 artikkelin "Salaisuus kallion uumenissa".

Jutussa kerrottiin Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan se on tiedusteluun erikoistunut yksikkö ja "käytännössä kohteena on Venäjä".

HS perusteli jutun julkaisua ja salaisten tietojen käyttöä sillä, että valmisteilla olleessa uudessa tiedustelulaissa Viestikoelaitokselle oltiin antamassa lisää valtuuksia, ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä se tekee. Laki on sittemmin hyväksytty.

Kaius Niemi
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ei voi kertoa tutkinnassa olevasta jutusta. Petteri Paalasmaa / AOP

Vuototapauksen poliisitutkinta voidaan jakaa kahteen haaraan.

Helsingin Sanomia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamista, kun lehti julkaisi "salaisilla punaleimoilla" varustetun juttunsa. Korkeimpaan oikeuteen asti edenneessä, Helsingin Sanomien toimittajan tietokoneen takavarikkojutussa puidaan osaltaan myös toimittajajille tärkeää lähdesuojaa ja päätoimittajan vastuuta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ei kerro Ylelle, tiesikö hän ennen jutun julkaisua, mistä ja keneltä ykkösluokan salaiset tiedot olivat peräisin.

Päätoimittaja ei kommentoi sitäkään, oliko jutun sisältö ennen julkaisua hänen tiedossaan.

– En kommentoi tällä hetkellä mitään, koska asiasta on käynnissä poliisitutkinta.

Jutun toisessa, vieläpä tietojen julkaisua merkittävämmässä haarassa poliisitutkinta kohdistuu Puolustusvoimien sisälle. Etsitään tiedusteluun ja maanpuolustuksen ytimeen liittyvien salaisten tietojen vuotajaa.

Puolustusvoimien pääesikunta teki heti Helsingin Sanomien jutun ilmestyttyä keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. Rikosnimikkeitä tuolloin olivat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.

"Mittava vahinko"

Vuodon vakavuudesta kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistön ärähdys heti artikkelin julkaisun jälkeen presidentin kanslian tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun):

– Salaisia asiakirjoja on laittomasti luovutettu Helsingin Sanomien haltuun. Siltä osin on rikostutkinta käynnistetty. Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Pääesikunnan keskusrikospoliisille tekemän tutkintapyynnön mukaan artikkelin tiedot "aiheuttavat erityisen suurta vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle".

Puolustusvoimiin kohdistuva vuototutkinta on myös kansainvälisesti arka aihe. Tietovuodon on pahimmillaan pohdittu voivan aiheuttaa jopa kansainvälisen kriisin EU- ja Venäjä-kytkyineen.

Myös viestintäasiantuntija Markku Mantila arvioi, että Suomen suhteet tiedustelu- ja sotilasyhteistyössä ovat saattaneet saada siipeensä.

– Onhan tämä mittava vahinko. Asiakirjan vuotaminen antaa kuvaa siitä, että vuodot ovat mahdollisia. Ylipäätään korkeimman turvaluokan tietojen vuotaminen kertoo huolimattomuudesta ja tahallisuudesta. Ei tämä hyvääkään tee. Kansainvälinen yhteistyö perustuu luottamukseen. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että kerrotut arkaluonteiset tiedot pysyvät tietojen saajalla.

Toisaalta Mantilalla on lohduttava viesti: Suomen hyvä maine auttaa.

– Suomella on melko hyvä maine maailmalla edelleen. Se vahinko, mikä tästä nyt syntyy, on kyllä varmasti korjattavissa.

Lue lisää:

Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennut epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta