Hybridiareenan suunnitteluun pantiin vauhtia Kokkolassa – syksyn aikana selvitetään, löytyykö arviolta 30 miljoonan hankkeelle rahoittajia

Kokkolan kaupunki haluaa olla vähemmistöosakas. Keskeistä on myös varmistaa, että käyttökuluille löytyy tulevaisuudessa maksajia.

liikuntatilat
Jarmo Nissi esittelee alustavia havainnekuvia Kokkolaan suunnitellusta hybridiareenasta.
Alustavissa luonnoksissa jalkapallostadionilla olisi 3 000 – 5 000 katsomopaikkaa ja sisäliikuntahallissa 10 000 – 11 000 neliötä tilaa.Sari Vähäsarja / Yle

Kokkolassa pitkään puhutun hybridiareenan kehittämiseen aletaan etsiä ratkaisuja. Areena rakentuisi nykyisen urheilutalon yhteyteen ja toisi Kokkolaan jalkapallostadionin, sisäliikuntahallin ja mahdollisuuden suurten messu- ja muiden tapahtumien järjestämiseen.

Hankkeen selvitysmiehenä on aloittanut Jarmo Nissi. Hänen tarkoituksenaan on etsiä vuoden loppuun mennessä ratkaisuja rahoitukseen, yksityisen rahan saamiseen, yhtiörakenteeseen ja areenalle tuleviin toimintoihin.

Hybridiareena on määritelty tärkeysjärjestyksessä ykköseksi keskuspuiston eli urheilupuiston suunnittelussa. Yksi syy on se, että urheilutalo on kohta käyttöikänsä päässä ja sisäliikuntapaikkoja tarvitaan.

Toisaalta jalkapallolle on jo pitkään toivottu parempia olosuhteita. Jäähalli ja uimahalli ovat paremmassa kunnossa ja siksi listalla kauempana.

Nyt pöydällä oleva luonnos kattaa täysmittaisen jalkapallokentän, 3 000 – 5 000 katsomopaikkaa ja 10 000 – 11 000 neliötä sisäliikuntatilaa. Sen suhteen luvassa on kompromisseja: kaikkien lajien harrastusta halli ei mahdollista.

Tavoitteena on monitoimiareena, jossa voidaan järjestää myös isoja messuja, konferensseja ja jopa konsertteja. Aivan vastaavaa ei Suomesta virkamiesten mukaan löydy.

Areenan hintalappu alustavassa vaiheessa on 30 miljoonaa. Se kuitenkin elää, kun suunnitelma täsmentyy.

Käyttökustannukset keskeinen tekijä

Investointirahojen löytymistä suurempi tekijä on Jarmo Nissin mukaan se, kuinka käyttökustannuksien kanssa jatkossa selvitään.

– Ei kannata rakentaa kokonaisuutta, joka muutaman vuoden päästä osoittaa miinusmerkkiä. Pitää olla realistinen lähtökohta: kun tiedetään kokonaisuus, on helppo laskea pääomakulut ja käyttökuluihin on sitten vertailutietoa saatavilla riittävästi.

Kokkolan kaupungin osallistuminen käyttökustannuksiin on väistämätöntä, ja halli voisikin olla päiväsaikaan koululiikunnan ja ikäihmisten sisäliikunnan käytössä ja mahdollisesti kokouspaikkana.

Todennäköisimmin hybridiareenan taustalle syntyy osakeyhtiö. Kokkolan kaupunki haluaa olla vähemmistöosakas, jonka osuus yhtiössä voisi jäädä selvästikin alle puoleen.

Luonnos Kokkolaan kaavaillusta hybridiareenasta.
Alustava luonnos Kokkolaan kaavaillusta hybridiareenasta.Sari Vähäsarja / Yle

Rahaa etsitään läheltä ja kaukaa

Selvitysmies Nissin päätehtäviä onkin alkaa kartoittaa esimerkiksi alueen yritysten kiinnostusta hankkeeseen. Hän uskoo, että rahoitus syntyy pienistä puroista: viisi-kuusinumeroisista summista. Tuolikaupalla rahoittamiseen Nissi suhtautuu tässä vaiheessa epäilevästi.

Lisäksi pitää pystyä määrittämään, paljonko ulkopuolisista tapahtumista kertyy rahaa. Myös valtakunnalliset haut käytetään hyväksi. Esimerkiksi Palloliitolla on aukeamassa uusi haku jalkapallon olosuhteiden kehittämiseen.

Jarmo Nissi korostaa kuitenkin sitä, että hybridiareenan hyöty pitää nähdä alueella:

– Nimenomaan näen, että tämän pitää olla Kokkolan seudun yhteinen hanke. Urheilutalo ja uimahalli on aikanaan rakennettu niin, että ihmiset ja yritykset ovat tehneet sen eteen töitä – miksi se ei voisi nyt onnistua niin?

Löytyykö poliittista tahtoa?

Nissin ja kaupungin edustajien mukaan areena on vetovoimatekijä, joka tuo houkuttelevuutta ja näkyvyyttä paikkakunnalle. Kaupunginjohtaja Stina Mattila myöntää, etteivät Kokkolan talousvaikeudet ole kadonneet mihinkään. Suuri kysymys on hänen mukaansa se, onko varaa olla tekemättä asioita.

– Ei voi lopettaa kaupungin kehittämistä.

Päättäjien pöydälle hybridiareenahanke tulee aikaisintaan keväällä. Virkamiehet muistuttavat, että viime kädessä asia on päättäjien käsisä.

– Päivänselvää on, että pitää löytyä poliittinen tahtotila, niin paljon kaupungin mukanaoloa pitkässä juoksussa tarvitaan, sanoo Jarmo Nissi.

Samaan aikaan työn alla on muita, pienempiä selvitystöitä. Esimerkiksi keskuskentän ja jäähallin tilanne pohditaan erikseen. Samoin yleisurheilun olosuhteista on meneillään kartoitus.

Nykyinen kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo kuitenkin, että jalkapallon olosuhteiden kehittäminen Santahaassa on poissuljettu vaihtoehto. Myös yhä vellovat puheet keskuskenttään panostamisesta niin isosti saa hänen mukaansa unohtaa.

Virkamiehet korostavat, että jos toimintoja hajotetaan, menetetään synergiahyöty, jota hybridiareenalle nyt haetaan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa jatkosuunnittelun pohjaksi yleissuunnitelman. Ne nojaa työryhmän linjauksiin, joiden mukaan jalkapallostadion ja hybridiareena ovat listan kärjessä. Seuraavaksi varaudutaan jäähallin ja uimahallin laajennuksiin.

Yleisurheilu on tässä suunnitelmassa jäämässä ilman lisäpanostusta, sillä Kirkonmäen kenttää pidetään sille riittävänä.

Kokkolan urheilupuiston suunnitelmat saavat kiitosta

Jalkapallostadion, palloiluhalli, jäähallin ja uimahallin laajennus – työryhmä tekisi Kokkolan Keskuspuistosta massiivisen urheilukeskuksen

Ylinen ja Storbacka: Jalkapallostadion urheilupuistoon osaksi monitoimiareenaa – on katsottava isoa kuvaa