Polta, katkaise tai hukuta – asiantuntija kannustaa sotaan villisti lisääntyviä tappajaetanoita vastaan: "Nyt on aika toimia"

Kostea kesä on ollut otollinen espanjansiruetanalle. Sen tiedetään olevan jopa uhka linnunpoikasille.

espanjansiruetana
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana lisääntyy jopa yksin ja leviää etenkin maansiirron mukana. Etana ja sen lima kantavat koli- ja listeriabakteereja sekä koirille erittäin haitallisia loisia.Marko Melto / Yle

Sateen jälkeen hiekkatiellä luikertelee koirankakan näköisiä, kymmensenttisiä etanoita. Ne kohottelevat sarviaan taivasta kohti ja etenevät hajun perusteella kohti ruokaa.

Etenkin koirankakkakikkareen haju houkuttelee niitä, kuten myös lehtokotiloita.

Viime kesän kuumuus ja kuivuus pitivät huolen, että espanjansiruetanoita ei juuri näkynyt. Myös talven purevat pakkaset kurmuuttivat talvehtivia etanoiden munia.

Silti osa munista selvisi ja kesän edetessä ne ovat ehtineet kuoriutua ja lisääntyä vauhdilla. Kuluneen kesän viileä keskilämpötila ja suht säännöllinen kosteus ovat tienneet etanalle paratiisia.

Tampereen luonnontieteellisen museon museoamanuenssi Tomi Kumpulainen kehottaa toimimaan, ennen kuin on liian myöhäistä.

– Jos espanjansiruetanakantaa ei hillitä nyt, käsissämme on lehtokotiloiden kaltainen ongelma, Kumpulainen toteaa.

Uhka jopa linnunpoikasille

Tappajaetanan lisänimi juontuu siitä, että se kannibaalin elkein syö kuolleita lajitovereitaan ja muita raatoja. Kaikille etanoille oman lajin raadoilla ruokailu on sinänsä yleistä. Harva kuitenkaan tietää, että espanjansiruetanan tiedetään myös vahingoittaneen lintuja.

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kävi ilmi, että tappajaetana voi olla myös kirjaimellisesti nimensä veroinen. Puolalaisessa tutkimuksessa selvisi, että espanjansiruetanat ovat raadelleet vastakuoriutuneita linnunpoikasia pesiinsä.

– Tämän tutkimuksen mukaan emolinnut eivät jostain syystä osanneet tunnistaa espanjansiruetanoita vihollisiksi, Kumpulainen kertoo.

Koska kysymys on vieraslajista, ehkä emolinnut eivät ymmärtäneet ennestään tuntematonta etanaa saalistajaksi?

– Näin voi olla, Kumpulainen miettii.

Espanjansiruetana
Tomi Kumpulainen toivoo, että kunnat ja kaupungit helpottaisivat etanakannan suitsimista tarjoamalla asukkaille esimerkiksi etanaroskiksia.Marko Melto / Yle

Lisääntyy jopa yksin

Ilmastonmuutos on tuonut espanjansiruetanat Pohjolaan asti. Ensin ne kulkeutuivat Ruotsiin ja Norjaan. Eteläisimmissä Pohjoismaissa espanjansiruetanoista on tullut riesa, joka vie leivän viljelijältä ja salaatit kotipuutarhureiden pihoista.

Valtioneuvosto lisäsi espanjansiruetanan kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle toukokuussa. Yksi syy tähän on se, että jos etanakanta saa levitä holtittomasti, luvassa on suuria rahallisia tappioita viljelijöille myös Suomessa.

Ilmastonmuutos muuttaa Suomen talvet leudoiksi. Jos pakkaset lauhtuvat entisestään myös aikuiset espanjansiruetanat pystyvät talvehtimaan yli talven. Jo nyt se on levinnyt (siirryt toiseen palveluun) Suomessa ainakin Rovaniemelle saakka.

Espanjansiruetanat ovat lisääntymisen mestareita, sillä ne ovat kaksineuvoisia eli molemmat etanat voivat hedelmöittää toisensa. Jos kaveria ei löydy, ne voivat lisääntyä yksinäänkin.

Tarvitaan siis vain yksi etana, jotta kanta alkaa kasvaa ja levitä. Etanat kulkeutuvat paikasta toiseen etenkin maansiirron ja taimien mukana.

Etana, etana, näytä sarves

Espanjansiruetana
Päivi Mikkonen suosii etanajahdissa pesuaineliuosta ja suljettavaa pulloa. Jos etanat kerää elävinä esimerkiksi ämpärin pohjalle, ne saavat toisistaan ravintoa.Marko Melto / Yle

Viikko sitten tamperelainen Päivi Mikkonen kohtasi koiralenkillä pysäyttävän näyn. Espanjansiruetanat lyllersivät tutulla lenkkipolulla Tampereen Ryydynpohjassa.

Kosteat pensaat lenkkipolun vierellä kuhisevat myös lehtokotiloita.

Reilut 20 vuotta sitten Mikkonen asui Etelä-Ranskassa Cannes´ssa ja ihmetteli, miten tien pinnat täyttyivät sateen jälkeen ruskeista kotiloista.

– Nehän ovat ulkonäöltään varsin viehättäviä, kuin lorusta Etana, etana, näytä sarves. Kun ne sitten vuosien jälkeen rantautuivat myös Suomeen ja valtasivat pihat, puskat ja pellot, viehätys loppui, Mikkonen kertoo.

Nyt hän taistelee espanjansiruetanoita vastaan, jotta niistä ei tulisi samanlaista riesaa kuin kaikkialle levinneistä lehtokotiloista. Mikkonen jätti näköhavainnostaan merkinnän osoitteeseen vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun) ja kertoi asiasta tamperelaisessa Facebook-ryhmässä.

– Toivon, että kaikki keräisivät etanoita niitä nähdessään. Halusin ihmisten tietävän, että nyt nämä ovat jo Tampereella. Etanakannan suitsiminen on kansalaisvelvollisuus, Mikkonen sanoo ja hymyilee.

Mikkonen lenkkeilee nykyään aina korkillinen muovipullo kädessään. Pullo sisältää Fairya ja takataskussa on kertakäyttöhanskat.

Espanjansiruetana ja sen lima sisältävät muun muassa ripulia ja ruokamyrkytystä aiheuttavia koli- ja listeriabakteereja sekä koirille erittäin haitallisia loisia. Etanoita ei siis pidä käsitellä paljain käsin.

Näin tapat espanjansiruetanan

Museoamanuenssi ja biologi Tomi Kumpulainen neuvoo, että espanjansiruetanat voi polttaa, pakastaa tai vaikkapa katkaista kuoliaaksi. Etikka-, suola- ja pesuaineliuokset käyvät myös.

Etanat voi myös kerätä esimerkiksi ämpäriin ja kaataa kiehuvaa vettä päälle.

Kumpulainen neuvoo hautaamaan raadot syvälle maahan. Ne voi laittaa myös sekajätteeseen, kunhan pussi tai pullo on kunnolla suljettu.

Riihimäellä kaupunki on osallistunut tappajaetanataistoon kiinnittämällä kävelypolkujen varsille etanaroskiksia. Monet kaupunkilaiset ovat jo ryhtyneet hillitsemään etanakantaa ja se on tuottanut tulosta.

– Kannustan kaikkia kuntia ja kaupunkeja samaan. Nyt on aika toimia, Kumpulainen toteaa.

Espanjansiruetanoita kannattaa tuhota etenkin keväällä, jotta ne eivät ehdi munia uutta etanasukupolvea. Yksi etana voi munia kerrallaan satoja munia.

Tappajaetanat liikkuvat tavallisesti aamu- ja iltahämärissä, mutta juuri sateen jälkeen ne luikertelevat esiin piiloistaan. Sadekuuro saa etanat myös munimaan.

Espanjansiruetana
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, joka on vaaraton ja Suomen suurin etanalaji. Espanjansiruetanalla hapenottoaukko on kilven etupuolella, ukkoetanalla taaempana. Ukkoetanalla on usein myos juovia värityksessään, kun espanjansiruetana on yksivärinen, punaruskeasta aina mustaan saakka.Marko Melto / Yle

Jos espanjansiruetanaa ei tahdo omalle pihalle, puutarha kannattaa pitää siistinä. Lyhyeksi ajettu nurmi ja rojujen siivous auttavat. Espanjansiruetanat tarvitsevat suojaa auringolta ja kuivuudelta, joten jos niille ei jätä piilopaikkoja, kotipuutarhuri on jo pitkällä.

Luontaisia vihollisia tappajaetanoilla on vain muutamia, mutta esimerkiksi siilin houkuttelu pihan pysyväksi vieraaksi voi auttaa.

Lue lisää:

Tappajaetanoiden hävittäminen on järjestelmällistä työtä – Riihimäki on haitallisen vieraslajin hävittämisessä pioneeri

Puolalaistutkijat: Jättietanat tappavat linnunpoikasia

Kaupunki ottamassa niskalenkkiä tappajaetanasta? Yksinkertaisella keinolla kerätään viikossa jopa satoja litroja tuhottavaa