Suurlähettiläs: Itsepäinen Turkki on jäämässä ilman liittolaisia

Turkin suhteet niin Yhdysvaltoihin kuin EU:hun takkuavat. Nato-maa on lähentynyt Venäjään, mikä sai Yhdysvallat sulkemaan maan pois Naton hävittäjäohjelmasta.

Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin G20-kokouksessa Japanissa kesäkuun lopussa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin G20-kokouksessa Japanissa kesäkuun lopussa.Mihail Klimentjev / EPA

Venäläisen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ensimmäinen osa saapui viime viikonloppuna Turkkiin Yhdysvaltain ankarasta vastustuksesta huolimatta. Sen seurauksena Turkki on suljettu virallisesti ulos Yhdysvaltain ja Naton F-35-hävittäjäohjelmasta. Yhdysvallat oli varoittanut Turkkia moneen otteeseen siitä, että se ei voi jatkaa F-35-ohjelmassa, jos se hankkii venäläisen asejärjestelmän. Yhdysvallat pelkää, että Venäjä voisi tätä kautta saada arvokasta tietoa hävittäjistä.

Suomen Turkin suurlähettiläs Pekka Voutilainen sanoo Turkin uskovan kuitenkin edelleen, että USA:n päätöstä ulossulkemisesta tarkastellaan uudelleen jollain aikavälillä.

– Turkille tämä on haastava tilanne, sillä Turkki on jo muun muassa maksanut ison osan hävittäjäohjelman maksuista, Turkissa valmistetaan lähes tuhatta osaa näihin hävittäjiin ja turkkilaisia lentäjiä on koulutettu niitä varten Yhdysvalloissa.

Turkki tulee pysymään Natossa, se ei tule muuttumaan, Voutilainen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Hän arvioi, että Yhdysvallat ottaa todennäköisesti käyttöön pakotteita Turkkia kohtaan lähiaikoina.

Turkki jäämässä ilman merkittävää tukea?

Turkin suhteet länteen ovat muutenkin myrskyiset, sillä EU asetti Turkille viikon alussa pakotteita Välimeren maakaasun porausten takia.

Mihin suuntaan Turkki on nyt menossa, miksi se haluaa ostaa aseita Venäjältä ja samaan aikaan heikentää suhteitaan Yhdysvaltoihin?

Turkki on suurlähettiläs Voutilaisen mukaan ajautunut tilanteeseen, jossa se on huomannut jääneensä ilman merkittävää tukea oikeastaan mistään suunnasta.

– Turkki on samaan aikaan itsepäinen ja kuitenkin kritiikille herkkä. Kriittisiä huomioita Turkkia kohtaan maan johto ei ole ottanut vastaan kovin hyvin.

Turkki haluaa Voutilaisen mukaan nähdä itsensä merkittävänä tekijänä paitsi alueellisesti myös globaalisti.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Toni Alarannan mukaan tilanne oli odotettavissa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on sanonut, että sopimus ohjuspuolustusjärjestelmästä Venäjän kanssa on tehty ja viedään läpi. Presidentti ei tässä suhteessa ole muuttanut kantaansa.

Alarannan mukaan tilannetta on hyvä katsella pitkän aikavälin perspektiivillä.

– Turkin ulkopoliittinen suuntautuminen on ollut murroksessa jo 30 vuoden ajan. Erdoganin ajalla se on saanut vielä uuden lisäelementin, kun presidentti tulkitsee kansainvälistä järjestystä ja Turkin roolia oman islamistisen maailmankuvansa kautta. Turkki pyrkii mahdollisimman riippumattomaksi länsimaista.

Myös lyhyen aikavälin tapahtumat vaikuttavat: Syyrian tilanne, ja Turkin katkeruus siitä, kuinka länsimaissa on suhtauduttu sotilasvallankaappausyritykseen vuonna 2016, Alaranta kuvailee.

– Osa Ankarassa näkee tämän F-35-tapauksenkin niin, että hyvä vain, jos menee mönkään, sillä näin Turkin paine kehittää omaa kotimaista teknologiaa armeijan tarpeisiin kasvaa. Suuri pyrkimys on päästä mahdollisimman riippumattomaksi länsimaista, Alaranta sanoo.

Koko Ykkösaamun haastattelu: https://areena.yle.fi/1-50243175

Lue myös:

USA sulki Turkin odotetusti pois F-35-hävittäjäohjelmasta