Pikaruoka maistuu suomalaisille aina vain useammin ja kansa lihoo – Onko ilmiöillä yhteys?

Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimitusjohtajan mukaan kaupungistuminen ja ihmisten kiireinen elämäntapa ovat lisänneet pikaruoan suosiota.

talous
Juulia Löytökorpi
Kankaanpään XMealissa ruokaillut Juulia Löytökorpi sanoo urheilevansa paljon, joten pikaruoan mahdollinen epäterveellisyys ei huoleta häntä.Jaani Lampinen / Yle

Suomalaisten pikaruoanhimolle ei näy loppua. Pikaruokaravintoloiden myynnin määrän kasvu jatkuu Suomessa jo viidettä vuotta perä jälkeen.

Yksi esimerkki pikaruokabuumista on nopeasti levinnyt kotimainen hampurilaisravintolaketju XMeal. Vuonna 2010 perustetulla XMealilla oli aluksi ravintoloita Seinäjoella ja Kankaanpäässä.

Nyt toimipisteitä on jo yli 60. Monet XMealeista sijaitsevat pienemmillä paikkakunnilla huoltoasemien, kahviloiden ja muiden ravintoloiden yhteydessä. Helsinkiin XMeal ei ole toistaiseksi ravintolaa avannut.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikaruoan myynti on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa kasvua oli 7,1 prosenttia.

XMealin toinen perustaja ja ketjujohtaja Miika Haapala pyörittää ravintolaa Kankaanpäässä. Haapala kertoo, että ketjun myynti on kasvanut alkuvuonna noin kuusi prosenttia. Kankaanpään XMealissa nousua on ollut ainakin yhdeksän prosenttia.

Haapala arvioi, että pikaruoka-alalla on vielä kasvunvaraa, vaikka kilpailu on koventumassa.

– Noin 5–6 toimipistettä tulemme vielä tämän vuoden puolella lisäämään, Haapala kertoo.

Joillekin maistuu salaatti, toiset luottavat peruspikaruokaan

Hampurilaisten lisäksi XMealeissa myydään myös muita pikaruoka-annoksia kuten esimerkiksi makkaraperunoita, wrappeja, kebabia ja salaatteja.

Lounaalle Kankaanpään XMealiin tullut Anni Kierikka sanoo syövänsä pikaruokaa noin kerran viikossa. Hän on erityisen mieltynyt ravintolan salaatteihin.

– Yleensä suosin tätä salaattibaaria. Harvemmin tulee syötyä hampparia, Kierikka kertoo.

Juulia Löytökorpi kertoo käyneensä viime aikoina tavallista useammin XMealissa, koska hänen työpaikkansa sijaitsee ravintolan lähellä. Hänelle terveellisyys ei ole tärkein asia pikaruoka-annosta valitessa.

– Pikaruokaravintolaan kun menee, niin kyllä siinä on vähän rasvaisempaa ruokaa mennyt hakemaan, Löytökorpi sanoo.

Miika Haapalan mukaan XMealin suosituimmat annokset ovat hampurilaisaterioita sekä kanalautanen. Salaatin suosio on kuitenkin selvästi lisääntymässä. Haapalan mukaan terveellisten annosten osuus myynnistä on noin 20 prosenttia.

– Myös raavaat miehet syövät salaattia tällä hetkellä tosi hyvin. Se tulee olemaan panostus meillä eteenpäin, Haapala sanoo.

XMeal-ravintoloiden ketjujohtaja Miika Haapala.
Xmeal-ravintoloiden ketjujohtaja Miika Haapala pyörittää ravintolaa Kankaanpäässä.Jaani Lampinen / Yle

Kaupungistuminen lisää ravintolaruoan kysyntää

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että merkittävimpiä syitä pikaruoan suosiolle ovat kaupungistumisesta johtuva ravintolaruokailun yleinen lisääntyminen sekä pikaruokatarjonnan laajentuminen ja monipuolistuminen.

Lapin mukaan ihmisistä on tullut aiempaa kiireisempiä, joten Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo aiemmin havaittu trendi mukaan otettavan ruoan suosiosta on tullut Suomeen vahvasti vuosien 2015–2016 jälkeen.

– Ihmiset haluavat käyttää vapaa-aikansa muuhun kuin ruoanlaittoon, joten he käyvät ravintoloissa syömässä. Yhä enemmän myös haetaan ruokaa kotiin tai tilataan kuljetuspalvelulla, Lappi sanoo.

Hampurilainen
Hampurilainen. Arkistokuva.Elisa Kinnunen / Yle

MaRan tekemässä pikaruokaravintoloiden myynnin seurannassa on huomioitu suurimmat pikaruokaketjut kuten Hesburger, Burger King, McDonald's, Kotipizza, Rax ja Subway. Pienemmät toimijat kuten perinteiset grillit ja kebab-pizzeriat eivät ole mukana seurannassa.

Lappi arvioi, että pikaruoan myynti lisääntyy edelleen, koska kaupungistuminen jatkuu nuorten aikuisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Tyypillisesti kaupunkiin muuttavat ihmiset käyttävät aiempaa useammin ravintolapalveluita.

Lapin mukaan jatkossa pikaruokaravintoloihin tulee yhä enemmän erilaisia ateriavaihtoehtoja ja myytävän ruoan terveellisyys korostuu.

– Jossain vaiheessa voi vaikuttaa myös se, miten ihmiset suhtautuvat lihan syömiseen. Terveellisyysajattelun lisäksi on monia isoja tekijöitä kuten ilmastonmuutoksen torjunta, jotka voivat muuttaa sitä, millaisia palveluja ihmiset haluavat.

Pikaruoan suosio kasvaa ja kansa lihoo

Pikaruoan suosion kasvun rinnalla myös suomalaisten lihominen on yleistynyt viime vuosina.

Suomessa lihavuus on yleistynyt kymmenien vuosien ajan, mutta 2000-luvun alkupuolella lihominen hidastui. 2010-luvulla suomalaisten lihominen alkoi jälleen lisääntyä.

Finterveys 2017-tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa yli 30-vuotiaista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Aikuisista neljännes oli lihavaksi luokiteltavia.

Tutkimuksessa ihmisten painoindeksi laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (kg/m2). Ylipainoiseksi katsottiin henkilöt, joiden painoindeksi oli vähintään 25 kg/m2 ja lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.

Yksinkertainen tapa laskea painoindeksi on jakaa henkilön paino kahdesti hänen pituudellaan.

Onko lihomisella ja pikaruoan suosiolla kenties jokin yhteys?

Lihomisen yleistymiselle ei ole löydetty mitään yksittäistä tai yksiselitteistä syytä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Peltonen.

– Minun arvioni on, että pikaruoan myynnin kasvulla ei ole välttämättä mitään erityisen suurta merkitystä lihavuuden yleistymiseen, Peltonen sanoo.

Hän toteaa, että nykyisin pikaruokaravintoloiden annokset eivät ole välttämättä epäterveellisiä. Myöskään annosten sisältämä energiamäärä ei ole välttämättä suurempi kuin kotiruoka-annoksissa.

– Pikaruokaravintoloissa voit syödä salaattia. Se on ihan terveellinen täysipainoinen ateria ja kalorimäärältään pienempi kuin mitä se ehkä muualla olisi ollut. Pitkältihän kyse on ihmisen valinnoista.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Lihomisen taustalla moderni elämäntapa

Peltosen mukaan kansan lihominen on monisyinen asia, joka johtuu siitä, että nykyisin ihmiset saavat ruoastaan enemmän energiaa kuin he kuluttavat. Kyseessä on kansainvälinen trendi, joka näkyy länsimaissa sekä kehittyvissä maissa.

Lihomisen yleistyminen johtuu Peltosen mukaan muun muassa siitä, että suuri osa väestöstä ei enää liiku työympäristössään kuten vielä muutama vuosikymmen sitten. Samalla ruoasta on tullut suhteellisesti edullisempaa kuin aiemmin ja tarjonta on laajentunut.

Peltonen suosittelee, että epäterveellistä pikaruokaa kuten hampurilaisia ja pizzaa kannattaa syödä korkeintaan kerran viikossa.

Kankaanpään XMealissa pikaruoan mahdollinen epäterveellisyys jakaa asiakkaiden mielipiteitä.

– Kyllähän se on vähän liian helppoa ja sisältää turhia rasvoja, Anni Kierikka toteaa.

Juulia Löytökorpi toteaa, että hän urheilee niin paljon, että rasvaisen ruoan epäterveellisyys ei huoleta.

– Minä oletan, että Suomessa myytävä ruoka on aina terveellistä. Kyllä taudit tulee muusta kuin ruoasta, sanoo liharuokaa suosiva Lauri Ahopelto.

Lue myös:

Karkkihyllyt piiloon, pähkinät halvemmiksi, ilmaisia kehonkoostumusmittauksia – näin ylipainoiset ihmiset ja asiantuntijat ratkaisisivat suomalaisten lihomisen