Nuorten talousosaaminen huolestuttaa, mutta mitä sanovat nuoret itse? 18-vuotiaat Ella Okko ja Anna Ihamuotila kaipaisivat talousopetukseen konkretiaa

Opetusneuvos Kristina Kaiharin mukaan kyselytutkimukset eivät anna realistista kuvaa nuorten talousosaamisesta.

talous
Anna Ihamuotila och Ella Okko.
Anna Ihamuotila ja Ella Okko osallistuivat torstaina nuorten talous- ja sijoitusiltaan torstaina Porissa. Yle/Niklas Fagerström

Suomalaisten nuorten talousosaaminen huolestuttaa, ainakin mikäli hiljattain julkaistuja kyselytutkimuksia on katsominen.

Talous ja nuoret TAT:n tuoreessa kyselyssä yli puolet vastanneista ajattelee, että nuorten talousosaaminen on huonolla tai erittäin huonolla tasolla.

Pörssisäätiön kyselyssä peräti 80 prosenttia vastanneista ottaisi taloustiedon pakolliseksi aineeksi peruskouluihin. Opetusala ei tästä innostu, mutta silti opettajistakin 64 prosenttia on huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta, kertoo TAT:n aiempi kysely opettajien taloustaidoista (siirryt toiseen palveluun).

Kyselyihin vastanneet nostivat tärkeimmiksi parannuskohteiksi erityisesti arjen taloustaidot ja oman talouden hallinnan.

Lukiolaiset kaipaavat konkreettisia taloustaitoja

Myös 18-vuotiaat Anna Ihamuotila ja Ella Okko kaipaisivat lukion talousopetukseen konkretiaa ja arkeen sitomista. He osallistuivat keskiviikkona Ohjaamon ja Talous ja nuoret TAT:n järjestämään nuorten talous- ja sijoitusiltaan Porissa.

– Sijoittamisesta puhutaan tosi paljon. Kuitenkin tarvittaisiin kursseja, joista saisi hands on -käsityksen tosielämän sijoittamisesta, rahankäytöstä ja talousasioista. Ei pelkkää pintaraapaisua vaan oikeaa, hyödyllistä tietoa, Ihamuotila sanoo.

Okkon mielestä taloustiedot ja -taidot ovat eri asioita.

- Suomalaisen lukion opetus on tosi paljon sitä, että mikä on veron määritelmä tai mitä joku tietty sana tarkoittaa. Pitäisi olla joku taloustaitojen kurssi sen sijaan, että opetetaan taloustietoja, Okko sanoo.

Opetusneuvos: Nuorten taloustaidot eivät ole rapautuneet

Opetusneuvos Kristina Kaihari pitää talousopetuksen jatkuvaa kehittämistä tärkeänä, mutta kyselytutkimukset eivät hänen mukaansa anna realistista kuvaa nuorten talousosaamisesta.

– Julkisessa keskusteluissa on nyt nostettu vahvasti näkökulmaa, että nuorten taloustaidot ovat rapautuneet tai että ne olisivat huolestuttavalla tasolla. Siitä ei kuitenkaan ole olemassa tutkimuspohjaista tietoa. Nämä kyselyt perustuvat siihen, miltä ihmisistä tuntuu, Kaihari sanoo.

Joulukuussa julkaistaan talousjärjestö OECD:n uusin Pisa-tutkimus, jossa suomalaisnuoret ovat ensimmäistä kertaa mukana myös taloustaitojen mittaamisessa. Kaiharin mukaan ennen sitä ei voida vetää johtopäätöksiä taloustaidoista.

– Silloin saadaan kattavaa tietoa ja voidaan vertailla kansainvälisesti, mikä on todellinen talousosaamisen taso 14-15-vuotiailla nuorilla, Kaihari sanoo.

Rahan näkymättömyys lisää huolta talousosaamisesta

Talous ja nuoret TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen sanoo, että kyselyidenkin tulokset pitää ottaa vakavasti. TAT:n kyselyssä viidennes nuorista koki, että koulu ei tarjoa riittäviä taloustaitoja.

– Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita talousasioista, mutta kokevat, etteivät saa riittäviä valmiuksia oman talouden hallintaan ja talousasioiden suorittamiseen. Tässä asiassa pitäisi kuunnella nuoria itseään, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Tenhunen-Ruotsalainen uskoo, että huoli taloustaitojen rapautumisesta johtuu yhtäältä muutoksista rahassa ja maksamisessa. Kun rahaa ei enää fyysisesti näe, sen arvo voi hämärtyä.

– Raha on digitalisoitunut, muuttunut näkymättömäksi. Sen vuoksi tarvitaan myös uudenlaista talousosaamista ja ymmärrystä rahan arvosta. Rahasta pitää puhua sekä koulussa että kotona.