Kansallisarkiston pääjohtaja saanut uhkauksia SS-miehistä tehdyn selvityksen takia

Nuortevan mukaan selvitystä ei oikaista eikä pahoitella.

kansallisarkisto
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkistossa Helsingissä 18. huhtikuuta 2017.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkistossa Helsingissä 18. huhtikuuta 2017. Mikko Stig / Lehtikuva

Kansallisarkiston pääjohtaja, dosentti Jussi Nuorteva kertoo saaneensa ala-arvoisia viestejä ja uhkauksia suomalaisista SS-vapaaehtoisista tehdyn selvityksen takia. Nuorteva kertoo asiasta torstaina julkaistussa kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun).

Nuorteva sanoo, että uhkaukset toimitetaan poliisille.

Nuorteva kirjoitti kannanottonsa vastauksena tällä viikolla käytyyn keskusteluun Kansallisarkiston selvityksestä. Helmikuussa julkistetussa selvityksessä todettiin, että suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan selvitystään. Omaiset kirjoittivat Kansallisarkistolle osoittamassaan kirjeessä muun muassa, että selvityksen johtopäätökset häpäisevät heidän isiensä muiston.

Nuorteva kirjoittaa, että vaadittuun oikaisuun ja anteeksipyyntöön ei ole syytä, ja asiasta on ilmoitettu Kansallisarkiston aiemmin omaisille antamassa vastauksessa.

Väkivaltaisuuksista tiedettiin

Selvityksessä tuotiin esille tapauksia, joissa suomalaiset kertoivat väkivaltaisuuksista ja osallistumisesta niihin. Niiden pohjalta pääteltiin, että tieto näistä asioista oli suomalaisten keskuudessa yleinen, Nuorteva kirjoittaa.

– Useimpien suomalaisten SS-vapaaehtoisten kokemuksista ei kuitenkaan ole säilynyt tietoja. Se ei silti merkitse sitä, etteivätkö he olisi saattaneet osallistua väkivaltaisuuksiin, Nuorteva sanoo.

Selvitys ei ottanut kantaa siihen, olisivatko suomalaisten teot täyttäneet sotarikoksen määritelmän. Nuortevan mukaan pyrkimyksenä ei ollut arvioida tekojen luonnetta, vaan luoda suomalaisista SS-vapaaehtoisista yleiskuva kansainväliselle yleisölle.

– Asiaa koskevat kirjoitukset ja saapuneet viestit säilytetään Kansallisarkiston tietojärjestelmässä kiinnostavana esimerkkinä siitä, millaisia reaktioita selvitys aiheutti Suomessa vuonna 2019, Nuorteva lisää.

Lue myös:

HS: SS-miesten läheiset vaativat Kansallisarkistoa oikaisemaan "häpäisevän" selvityksen

Puolustusministeri Niinistöltä haukut SS-miesten tekoja kaivelleelle selvitykselle – "Heidän päälleen heitetään epäilyksen varjo ilman todisteita"