Vaikeimmatkin sairaudet voivat olla lyötävissä – Listasimme 3 tulevaisuuden hoitotrendiä

Helsingissä on maailman ensimmäinen sairaala-alueelle sijoitettu neutronikiihdytin, jolla on tarkoitus tehdä ensi vuonna ensimmäiset boorineutronikaappaushoidot.

terveys
Neutronikiihdytin meilahden sairaalassa.
Neutron Therapeuticsin valmistama BNCT-laite rakennettiin Bostonissa. Sen jälkeen se purettiin ja kuljetettiin Helsinkiin, jossa se on uudelleen koottu ja sitä testataan parhaillaan.Neutron Therapeutics

Yksilöllistetty hoito on terveysalan asiantuntijoiden mukaan yksi iso tulevaisuuden kehityssuunta. Kun tähän asti sairauteen parhaiten tehoavaa lääkettä on haettu kokeilemalla, vastaisuudessa oikean lääkkeen löytämisessä hyödynnetään ihmisen geenejä. Ne vaikuttavat siihen, miten lääke tehoaa ja kuinka turvallinen sitä on käyttää.

Jo vuonna 2015 valmistuneessa kansallisessa genomistrategiassa linjattiin suunnitelmaa sille, miten geenitestejä pystytään lähitulevaisuudessa hyödyntämään julkisessa terveydenhoidossa.

Vielä geenitestien käyttö lääkehoitoa määrätessä on kuitenkin vähäistä, arvioi Lääkäriliitosta terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski. Hän uskoo, että tietämys geeneistä tulee mullistamaan lääkehoidon, mutta suuria muutoksia ei tapahdu Suomessa vielä lähivuosina.

Professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että terveydenhuollossa on muutamien vuosien kuluttua alettava säännönmukaisesti tehdä lääkkeisiin liittyviä geenitestejä ja hyödyntää tietoa lääkkeitä määrättäessä.

Suomessa noin 2 000:sta käytössä olevasta lääkkeestä noin sadasta tiedetään, että ihmisen geneettiset erot vaikuttavat merkittävästi niiden toimivuuteen, Niemi sanoo.

– Tekniikka on kehittynyt, eikä testien tekeminen lähivuosina ole hinnasta kiinni. Itse testin lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon muuta, että tulokset saadaan potilaiden hyödyksi. Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat koulutusta, että tulokset osataan tulkita oikein. Lisäksi hyötyä olisi automaattisista päätöksenteon tukijärjestelmistä, joissa lääkettä määrättäessä tietokone automaattisesti tarkistaa tietokannasta tiedot potilaan lääkehoidon kannalta merkittävistä geeneistä.

Niemi ei pidä mahdottomana, että 10–20 vuoden päästä Suomessa olisi käytössä 20 000 erilaista lääkettä, joita käytetään geeniprofiilin perusteella.

– Viime vuosina on tullut käyttöön aiempaa enemmän uusia lääkkeitä ja monet niistä on tarkoitettu yhä pienemmille potilasryhmille. Jo käytössä olevista lääkkeistä voi myös olla mahdollista saada nykyistä enemmän hyötyä kohdentamalla ne nykyistä paremmin oikeille potilaille.

1. Syöpä – tappavasta taudista krooniseksi harmiksi?

Yksilöllistettyyn hoitoon panostetaan maailmanlaajuisesti syövänhoidossa. Aiempaa yksilöllisemmällä hoidolla halutaan löytää yhä useammalle entistä tehokkaampia hoitoja.

Syöpään sairastuu joka kolmas suomalainen. Suomalainen syöpätutkimus ja -hoito ovat maailman kärkiluokkaa. Nykyään noin kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee.

Hurjaa vauhtia kehittynyt geeniteknologia on mahdollistanut yksilöllistetyn hoidon kehittämisen.

Syövänhoidossa yksilöllistetyllä hoidolla tarkoitetaan potilaan tai kasvaimen omien ominaisuuksien hyödyntämistä hoidossa. Tarkoituksena on tunnistaa ne potilaat, joiden hoitoon on jo tarjolla näihin ominaisuuksiin sopivaa täsmähoitoa.

Yksi esimerkki täsmähoidosta on Suomessa viime vuonna hyväksynnän saanut CAR-T-hoito, jossa ihmiseltä kerätyt t-solut geenimuokataan ja valjastetaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.

– Syöpäkasvaimista voidaan tunnistaa poikkeavat geenit, jotka sen aiheuttavat. Tässä puhutaan siis geeniprofiloinnista ja sen hyödyntämisestä hoidon valinnassa. Osin se on jo arkipäivää, sanoo HUS Syöpäkeskuksesta professori Kimmo Porkka.

Lue myös: Leukemia-diagnoosi ei enää ole kuolemantuomio – Geenimanipuloidut valkosolut tulossa käyttöön hoitomuotona myös Suomessa

Isoja edistysaskeleita on otettu muun muassa keuhko-, munuais- ja rintasyövän hoidossa. Porkka uskoo, että geeniprofilointia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän erityyppisten ja -vaiheisten syöpien hoidossa.

– Kaikista syövistä voidaan selvittää keskeiset geenipoikkeavuudet. Kun siitä tulee rutiininomaista, niin sellaista tautia ei enää olekaan, johon sitä ei voisi soveltaa, sanoo Porkka.

Nykyään yksilöllistettyä hoitoa saa vain pieni osa potilaista, alle 20 prosenttia. Porkka uskoo, että viidestä kymmenen vuoden kuluttua päästään tilanteeseen, jossa 50–80 prosenttia sairastuneista saa yksilöllistettyä hoitoa.

Porkka sanoo olevansa tulevaisuuden suhteen luottavainen ja uskoo muutoksen tapahtuvan yllättävän nopeasti. Sairauden parantaminen kokonaan on lopullinen tavoite, mutta aina siihen ei päästä.

– Syöpä on osittain jo kroonistunut ja ensimmäinen tavoite onkin, että se muuttuisi nopeasti tappavasta taudista krooniseksi, eli siitä tulisi samanlainen kuin diabeteksestä tai verenpainetaudista. Ne eivät parane, mutta niitä voidaan hoitaa ja niiden kanssa voi elää.

– Jotta siihen päästään niin hoidon yksilöllistäminen on tärkeää eli oikea potilas kohtaa oikeat lääkkeet, Porkka jatkaa.

Lue myös: Tutkija: Tulevaisuudessa syövästä voi tulla krooninen sairaus – yhä useammin kuriin täsmälääkkeillä

Neutronikiihdytin meilahden sairaalassa.
Sädehoito on yksi syövänhoitomuoto. Boorineutronikaappaushoitoon (BNCT) soveltuvalla neutronikiihdyttimellä annetaan hoitoa ensimmäisen kerran ensi vuonna.Neutron Therapeutics

Neutronikiihdytin tositoimiin ensi vuonna Helsingissä

Sädehoito on yksi hoitomuoto syövänhoidossa ja siinä otetaan ensi vuonna merkittäviä edistysaskelia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa hoidetaan ensi vuonna ensimmäiset tutkimushoidossa olevat potilaat boorineutronikaappaushoitoon (BNCT) soveltuvalla neutronikiihdyttimellä.

Kyseessä on maailman ensimmäinen sairaala-alueelle sijoitettu neutronikiihdytin, sanoo HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson. Hän pitää käyttöönottoa poikkeuksellisena saavutuksena.

Hoitomuotoa tutkittiin aiemmin 2000-luvulla Otaniemessä sijainneen ydinreaktorin tuottamalla neutronisäteilyllä, kertoo HUS tiedotteessa. Mattsonin mukaan uutta hoitomuotoa tutkitaan ensin pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa, joissa on jo aiemmin saatu erittäin hyviä hoitotuloksia.

– Jatkossa BNCT-hoitoa on tarkoitus tutkia myös muiden syöpien hoidossa ja yhdistämällä sitä lääkehoitoihin.

Yksinkertaistetusti hoito toimii seuraavasti: Tiputuksena annettava boori hakeutuu syöpäsoluun kantaja-aineen avulla, minkä jälkeen syöpäkasvaimeen kohdistetaan neutronisäteily. Hoidossa boorin ja neutronin kohdatessa ydinreaktio on niin voimakas, että hoitokertoja tarvitaan vain yksi tai kaksi. Biologisesti kohdennettu sädehoito säästää myös ympäröiviä terveitä kudoksia säteilyltä.

Oura-älysormus
Oura-älysormusAOP

2. Oma terveysdata talteen, tekoäly lähivuosina isossa roolissa

Sitrassa tulevaisuuden terveyttä ja teknologian hyödyntämistä on mietitty pitkään. Esimerkiksi Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen teettämän tuoreen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) kansalaiset mittaavat omaa terveyttään, mutta vain harva on hyödyntänyt mittaamiaan tietoja lääkärin vastaanotolla.

Asiantuntijat uskovat itsensä mittaamisen ja sen hyödyntämisen muuttavan terveydenhoidon käytäntöjä merkittävästi. Sitrasta johtaja Antti Kivelä uskoo, että 10–15 vuoden kuluessa ihmisen oman terveyden mittaaminen siirtyy entistä enemmän kotiin ja ihmiselle itselleen, jos hän niin haluaa.

Datan ja tiedon kerääminen siirtyy tulevaisuudessa reaaliaikaan, eikä niin että lääkäriin mennään vasta sitten, kun tulee oireita. Olennaista on, miten tieto jaetaan ja hyödynnetään potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä, Kivelä pohtii.

– On jo rannekelloja, jotka pystyvät mittaamaan verenpainetta. 10–15 vuoden päästä sinulla on sormus, rannekello tai ihon alla siru, joka mittaa sinua koko ajan. Sitten tuloksiin voidaan reagoida. Absoluuttinen arvo ei ole tärkein, vaan muutos, Kivelä pohtii.

Informaatioteknologian ja tekniikan professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta uskoo, että tekoäly on jo viiden vuoden päästä merkittävässä roolissa niin tavallisen kaduntallaajan arjessa kuin terveydenhoidon ammattilaisten työssä. Jyväskylän yliopistossa tekoälyn mahdollisuuksia on tutkittu (siirryt toiseen palveluun) diabeteksen ja mielenterveyden hoidossa. Tulosten perusteella tekoäly on merkittävässä roolissa tulevaisuudessa kroonisten sairauksien hoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

– Esimerkiksi insuliinitasoa voi seurata sovelluksen avulla, ja saat siitä palautetta kännykkään tai ranteeseen. Tekoälyn avulla saat henkilökohtaista ohjausta, eli lääkäri korvataan palveluohjelmistolla, Neittaanmäki sanoo.

Lue myös: Diabeteksen hoito on mullistunut – ei enää päivittäisiä verinäytteitä sormenpäistä

Neittaanmäen mukaan kyse ei ole haihattelusta vaan tekoälyn hyödyntämiselle on tehty järjestelmällistä pohjatyötä Suomessa vuosikausia.

– Missään muualla maailmassa ei ole niin kattavaa terveystietoa kuin Suomessa. Tämä luo pohjan sille, että voidaan tehdä tekoälypohjaisia ratkaisuja yksilötasolla ja kansallisesti, Neittaanmäki sanoo.

Hän uskoo kotona mitattavat terveystiedot ovat kansallisessa käytössä viiden vuoden sisällä.

– Esimerkiksi erilaisissa rannekkeissa ja sormuksissa tätä jo käytetään, mutta data menee vain laitteen toimittajalle. Olennaista on, että tiedot olisivat osa kansallista terveysjärjestelmää. Eli Kanta-järjestelmässä on minun tietoni ja sinne välittyy uutta tietoa vaikkapa sormuksen kautta. Tällöin Kanta ja alueellinen järjestelmä tietävät muut sairauteni, joten sen pohjalta tekoälypohjainen ohjelmisto osaa yhdistää eri tiedot ohjata minua eteenpäin.

– Uskon, että tämä on yhden tai kahden vuoden päästä ainakin pilottivaiheessa.

Lue myös: Reima Venhe varmistaa älylaitteesta, onko elänyt oikein – Lääkäri: “Hyvinvoinnin ylisuorittajille pelkkä askelmittari voi olla liikaa”

Lapselle annetaan vesirokkorokotetta.
Suomessa rokotetutkimusta on tehty vuosikymmeniä ja tulevaisuuden näkymät ovat mielenkiintoiset esimerkiksi ykköstyypin diabeteksen ja alzheimerin tautiin kehitettävissä rokotteissa. Kuvituskuva.Sascha Steinbach / EPA

3. Diabetesrokote ensi vuonna ihmiskokeisiin, alzheimer-rokotteessakin edistystä

Suomessa rokotetutkimusta on tehty vuosikymmeniä ja tulevaisuuden näkymät ovat mielenkiintoiset esimerkiksi ykköstyypin diabeteksen ja alzheimerin tautiin kehitettävissä rokotteissa.

Tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että enterovirukset saattaavat aiheuttaa merkittävän osan ykköstyypin eli erityisesti lasten sairastamasta diabeteksesta.

Näiltä enteroviruksilta suojaavaa rokotetta valmistetaan parhaillaan Hollannissa. Nykyisen aikataulun mukaan ihmisillä tehtävät tutkimukset alkavat Suomessa ensi vuonna, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

– Kyseessä on iso hyppy kehitystyössä. Ensimmäiset tutkimukset painottuvat rokotteen turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseen, Hyöty sanoo.

Myös Alzheimerin tautiin on kehitetty rokotetta vuosikausia. Ensimmäiset rokotteet kehitettiin 1990-luvulla, mutta tuolloin se sai aikaan pahoja haittavaikutuksia. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana rokotetta on kehitetty uudelleen, turvallisemmiksi ja paremmin tuloksin.

Turun yliopiston professorin Juha Rinteen vetämässä kliinisessä tutkimuskeskuksessa tutkitaan alzheimerin tautiin tarkoitettua rokotetta, joka on tällä hetkellä 2. vaiheen kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioidaan alustavasti rokotteen tehoa. Aikaisempien tulosten perusteella rokote on hyvin siedetty, eikä sen käytössä ole ilmennyt merkittäviä haittoja.

– Seuraavan kahden kolmen vuoden aikana saadaan enemmän tuloksia rokotteen tehosta ja sen jälkeen voimme testata sitä isommalla tutkittavien joukolla.

Lue myös:

Orionin syöpälääke sai myyntiluvan pikakäsittelyllä Yhdysvalloissa

Tekoäly nopeuttaa diagnooseja ja ohjaa yksilöllisempään hoitoon terveydenhoidossa – kone kertoo jo uniapneapotilaan voinnista etänä