Tällainen on Suomen hyttysguru: Reima Leinonen rakastaa itikoita, jotka saavat suomalaiset lähettämään jopa tappouhkauksia

Reima Leinonen haluaa puhua hyttysistä niin yksinkertaisesti, että hyönteisiin vähemmän perehtyneetkin ymmärtävät mistä puhutaan.

Hyönteistutkijat
Reima Leinonen
Kaikkein oleellisin työväline hyönteisten tutkimisessa on haavi, jolla Leinonen nappaa ötököitä tutkittavaksi.Elisa Kinnunen / Yle

Reima Leinonen viettää kesät mielellään mökillään Suomussalmella ja luonnossa samoillen. Useimmiten miehen löytää sieltä, missä surina ja ininä käy kaikkein kovimmin. 58-vuotiaan hyönteistutkijan haavi heiluu tottuneesti ilmassa ja nappaa ötököitä kyytiinsä. Perhoset, hyttyset ja pistiäiset ovat Leinoselle intohimo. Niiden parissa hän viettää sekä työ- että vapaa-aikansa.

Keväällä ja kesällä Leinosen puhelin käy kuumana, kun medioiden edustajat soittavat hänelle. Leinonen on Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija sekä hyönteistutkija. Hän on tullut tunnetuksi hyttysasiantuntijana, joka arvioi tulevien säiden perusteella, kuinka suuri riesa inisijöistä on kesällä tulossa.

Miestä kutsutaan leikkisästi jopa hyttysguruksi.

Palo alalle kehittyi jo lapsuudessa

Leinonen on ollut kiinnostunut hyönteisistä aina. Jo pienenä hän konttasi naama muurahaiskeossa tutkailemassa ötököiden elämää.

Viimeistään yläkoulussa hän tajusi, että hyönteisten tutkimisesta voisi saada ammatin.

– Kuhmon peruskoulun yläasteelle tuli biologian opettajaksi Ilmari Mäkisalo. Hän piti biologian kerhopäivän, jossa aloin oivaltaa, miten hyönteisiä voi tutkia ja siitä harrastus varsinaisesti lähti.

Leinonen sai kannustusta alalle myös kotoaan. Hänen isänsä oli metsuri sekä maanviljelijä ja äiti toimi maatilan emäntänä. Luonnon ympäröimänä elänyt perhe ajoi tulevaa hyttysmiestä omalle polulleen.

Reima Leinonen tutkailee hyttystä.
Leinonen ei läiskäise hyttystä hengiltä, vaan saattaa tutkailla verta imevää hyönteistä.Elisa Kinnunen / Yle

Leinonen kertoo isänsä tietäneen luonnosta niin paljon, että olisi varmasti peitonnut tietoisuudellaan useat biologitkin. Isä myös jakoi tietoaan luonnosta innostuneelle pojalleen.

Leinonen sai vanhemmiltaan hyväksynnän unelmalleen joskus työskennellä hyönteisten parissa. Yksi kommentti on erityisesti jäänyt Leinosen mieleen.

– Isä totesi, että enpä ainakaan ole sitten muualla pahanteossa. Ilmeisesti hän näki, että olin aika vilkas poika ja halusi minulle jotain mielekästä tekemistä, Leinonen nauraa.

Harrastusmielellä tohtoriksi

Leinonen valmistui ympäristötieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012 ja on tällä hetkellä tohtorikoulutettavana.

Hän kävi aikanaan lukion sijaan teollisuuslaborantin koulutuksen, eikä yliopisto käynyt nuorempana mielessäkään. Työelämä kiinnosti opiskelua enemmän.

Kun työnkuva alkoi suuntautua yhä voimakkaammin hyönteisiin, heräsi myös ajatus maisterin papereista. Opiskelun olisi kuitenkin onnistuttava työn ohessa suurilta osin etänä. Leinoselle ykkösprioriteetti, perhe, ei saisi kärsiä.

Sopiva mahdollisuus opiskeluun löytyikin Kuopiosta. Kun maisterin tutkinto oli taskussa, Leinonen päätyi jatkamaan vielä tohtorikoulutukseen.

– Se ei ole minulle mikään pakkomielle, ennemminkin harrastus. Elämääni tohtorin tutkinnolla ei ole merkitystä, mutta teen sen mielenkiinnosta. Haluan katsoa mihin pystyn.

Lupsakka kainuulainen osaa kansantajuistaa

Reima Leinosesta tuli Suomen tunnetuin hyttysasiantuntija, kun Juhani Itämies jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2008.

Itämiehen mukaan rooli koko kansan hyttysguruna vaatii tietynlaista persoonaa, sillä hyttyset herättävät voimakkaita tunteita. Itämiehen mukaan Leinoselta löytyy tarvittavat ominaisuudet.

– Reima on kovanahkainen, mutta lupsakka kainuulainen. Hän on pärjännyt siinä roolissa todella hyvin.

Ennen Leinosta hyttystiedon yleistajuistajana tunnettu Itämies sanoo Reiman kyvyn ja halun puhua ilman tieteellistä kapulakieltä olleen suuri syy, miksi juuri hän valikoitui uudeksi kasvoksi.

– Se sekä sairas ja huono huumori, Itämies hekottaa.

Reima Leinonen paljastaa, ettei hän omasta mielestään ole välttämättä kaikkein pätevin tutkija kertomaan hyttysistä tieteellisessä mielessä. Suomessa on tutkijoita, joiden erityisalaa ovat nimenomaan hyttyset. Leinoselle on kuitenkin erityisen tärkeää kertoa asiat niin yksinkertaisesti, että hyönteisiin vähemmän perehtyneetkin ymmärtävät mistä puhutaan.

Reima Leinonen
Leinonen kuljettaa tarvikkeita mukanaan minne ikinä kulkeekin, jotta voi tutkia hyönteisiä missä tahansa.Elisa Kinnunen / Yle

Myös Itämies sanoo työn olevan yleisön palvelua.

– Jos on niukkasanainen ja puhuu vain vaikeaselkoista kieltä, ei se annan kovin hyvää kuvaa. Reima osaa supliikkina miehenä heittää tekstiä niin, että jokainen voi sen ymmärtää.

Leinonen komppaa Itämiestä. Hänen mukaansa pääpointti ei ole kertoa kaikkea mahdollista faktaa virallisilla termeillä, vaan antaa tietoa hyönteisistä helposti ymmärrettävässä muodossa.

Siihen, miksi hyttysguruja on Suomessa aina paavinomaisesti aina yksi, Leinonen ei osaa vastata. Hyttysasiantuntijan roolin ja sen valinnan yhdistäminen paaviin huvittaa häntä.

– Ei siinä vaihdossa sentään mitään valkoista savua päästetty ilmoille valinnan merkiksi, hän naurahtaa.

Tappouhkaukset olivat viimeinen niitti

Jo vuosia ennen eläköitymistään Juhani Itämies oli kertonut hyönteistutkija Reima Leinoselle, että tämä saisi jatkaa hänen työtään, kun työelämä tulisi päätökseen. Viimeinen niitti Itämiehelle olivat häneen kohdistuneet tappouhkaukset.

Rooli yleisenä hyttystietäjänä on siitä erikoinen, että hyttyset ovat poikkeuksellisen tunteita herättäviä. Harva suomalainen varsinaisesti pitää verenimijöistä. Sen huomasi uransa aikana myös Itämies.

Eräänä keväänä hänen ollessa vielä hyttysguruna, tunteet leimahtivat toden teolla. Sääolot, kosteus ja lammikoiden määrä antoivat odottaa suurta hyttysmäärää etenkin Lappiin. Näin Itämies myös kertoi eri medioille, kun häneltä totuttuun tapaan kysyttiin, miltä tuleva hyttyskesä vaikuttaa.

Itämies mainitsi myös, että mahdollinen pitkä kuiva jakso voisi vielä kääntää kelkkaa. Tämä ei lehtien otsikoihin päätynyt. Ennen kesää koitti pidempi kuiva ja lämmin jakso, joten hyttysmäärät jäivät odotettua pienemmiksi.

Lehdissä oli kuitenkin jo ehditty kirjoittaa isoin otsikoin Lappia piinaavasta itikka-aallosta. Paikalliset yrittäjät kokivat, että Itämies oli ennustuksillaan karkottanut Lapista turisteja ja näin vienyt heiltä tuloja.

– Eihän Juhani tietenkään mitään ennustanut, kun ei se ole ennustamista. Luotettava arvio hyttyskesästä voidaan tehdä seuraamalla esimerkiksi lammikoita ja säätä.

Itämiehelle sanottiin, ettei hänellä ole enää asiaa Lappiin ja hurjimmillaan hän sai jopa tappouhkauksia. Pian tämän jälkeen hän päätti jättäytyä eläkkeelle ja antoi Leinosen astua puikkoihin.

Reima Leinonen katselee hyttystä.
Kaksi aiempaa kesää ovat Leinosen mukaan olleet kuivuuden takia hyttysten osalta rauhallisia. Tänä vuonna kesä on ollut hyttysten kannalta hyvä.Elisa Kinnunen / Yle

Leinonen itse ei ole huolissaan, vaikka hyttyset saattavat toisinaan nostattaa suurempaakin äläkkää.

– Jos jotain väärinymmärryksiä tulee, pitää vain rauhallisesti kertoa, miten asiat ovat. Itämieskin oli Lapissa tutkimushommissa vain hetki uhkailujen jälkeen, Leinonen selventää.

Hyönteiset hämmästyttävät kerta toisensa jälkeen

Itikoissa Reima Leinosta kiehtovat sitkeys ja mielenkiintoiset yksityiskohdat niiden elinkierrossa.

– Esimerkiksi hyttysen kärsä on kiehtova. Se, että niin pieni otus saa kärsänsä ihon läpi ja voi imeä tarvitsemansa määrän verta, on ihmeellistä

Leinonen kertoo hämmästyvänsä jatkuvasti löytäessään eri hyönteisistä uusia puolia ja kykyjä.

– Luonnosta löytyy paljon monipuolisia ja hämmästyttäviä veijareita, hän tohkeilee.

Hyönteisten lisäksi Leinosen alaa ovat levähaitat, kasvitarkastukset, ympäristökasvatus sekä viestintä. Leinonen kertoo tuntevansa itsensä etuoikeutetuksi, kun on saanut rakkaasta harrastuksestaan itselleen ammatin.

Millaisia tunteita hyttyset herättävät sinussa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.