Suomi nostaa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat EU-maiden syyniin: "Teemme palveluksen demokratialle"

Ministeri Tuppurainen myöntää kuitenkin, että yksi puheenjohtajakausi ei riitä maiden suunnan muuttamiseen.

Euroopan unioni
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi ministerikokouksen Brysselissä torstaina.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi ministerikokouksen Brysselissä torstaina.Stephanie Lecocq / EPA

BrysselEU:n puheenjohtajamaa Suomi nostaa Unkarin oikeusvaltio-ongelmat ensi kertaa ministerineuvoston asialistalle syyskuussa.

Kyse on Euroopan parlamentin käynnistämästä ns. artikla 7 -sanktiomenettelystä, joka on odottanut jo yli vuoden sitä, että jäsenmaat veisivät prosessia eteenpäin.

Edellinen puheenjohtajamaa Romania ei tarttunut Unkarin tilanteeseen, ja suhtautui varauksella myös Puolan oikeusvaltio-ongelmien käsittelemiseen ministerineuvostossa. Puolan kohdalla kuulemisia on järjestetty jo aiemmin.

– Me teemme palveluksen demokratialle jos pidämme aktiivisena tätä asiaa, sanoi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Ylelle ensimmäisen johtamansa ministerikokouksen jälkeen.

Puheenjohtajamaalla on valta päättää johtamiensa kokousten asialistasta. Eurooppaministerien kokouksessa keskusteltiin myös Puolan tilanteesta.

Artikla 7 -menettely voi lopulta johtaa siihen, että sen kohteeksi joutunut jäsenmaa menettää äänioikeutensa neuvostossa. Sanktiot vaatisivat kuitenkin muiden maiden yksimielisen päätöksen, jota on käytännössä liki mahdoton saada aikaan koska Puola ja Unkari ovat ilmoittaneet tukevansa toisiaan neuvostossa.

Tuppurainen ei halunnut ennakoida, olisiko Suomi valmis viemään Puolan artikla 7 -tapauksen äänestykseen.

– Jotkut sanovat, että se on artikla, jonka mukaista menettelyä ei ikinä pidäkään päättää. Että tärkeämpää on, että asiaa pidetään esillä ja aktiivisena. Näin minä itsekin tämän näen, Tuppurainen sanoi.

"Puheenjohtajamaan oltava nöyrä"

Voi käydä niinkin, että kumpikaan tapauksista ei päädy neuvoston äänestykseen koskaan. Tuppuraisen mukaan puheenjohtajamaan on oltava nöyrä, sillä puolen vuoden kauden aikana ei isoja muutoksia tehdä.

– En usko, että voimme kauden aikana muuttaa Puolaa tai Unkaria perustavalla tavalla, hän sanoi.

Molempien maiden kohdalla päällimmäinen ongelma on hallitusten sekaantuminen oikeuslaitoksen toimintaan. Unkarissa on lisäksi esimerkiksi rajoitettu riippumattoman median toimintamahdollisuuksia.

Viime kuussa EU-tuomioistuin totesi, että Puolan uusi laki joka pakotti korkeimman oikeuden vanhemmat tuomarit eläkkeelle oli EU-lainsäädännön vastainen.

Raha voi ratkaista

Yksimielisyysvaatimukseen törmäävää äänestystä toimivampi resepti Puolan tai Unkarin suunnan muuttamiseen voi olla raha. Suomi haluaa kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU-rahan saamiseen osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä.

Tämäkin vaatii yksimielisyyden. Mutta rahoituskehysneuvotteluissa hankalille maille voidaan myös tarjota porkkanaa.

– Se on paketti, jossa jokainen saa jotain, Tuppurainen sanoi.

Hänen mukaansa rakennerahastosta voitaisiin esimerkiksi jatkossa tukea alueita, joilla kärsitään hiilivoiman alasajosta osana ilmastotavoitteiden toteuttamista. Samalla rahastosta hyötyvät maat voisivat sitoutua noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta EU-rahan saamisen ehtona.

Euroopan komissio esitteli eurooppaministerien kokouksessa eilistä ehdotustaan, joka perustaisi uuden oikeusvaltioperiaatteen valvontamenettelyn. Menettelyssä jokaisen jäsenmaan tilannetta arvioitaisiin vuosittain.