Hitlerin murhayrityksestä 75 vuotta – Salaliittolaisen lapsenlapsi: "Minulta kysytään usein, olenko hänestä ylpeä"

Eversti Claus von Stauffenberg puhuttaa Saksassa edelleen. Nyt oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen vuoksi.

Claus von Stauffenberg
Karl Schenk Graf von Stauffenberg koira sylissään.
Karl Schenk Graf von Stauffenberg ei pidä siitä, että nykypäivän oikeistopopulistit yrittävät hyödyntää hänen isoisäänsä.Johnny Sjöblom

Seison pienen linnan ulkopuolella. Sitä ympäröivät vanhat lehtipuut ja matala, lähes umpeenkasvanut vallihauta.

Linnan julkisivussa on kiveä ja puisia ristikkorakenteita. Sen historia ulottuu 1100-luvulle, ja se sijaitsee Irmelshausenin pikkukylässä Pohjois-Baijerissa.

Olen täällä tapaamassa henkilöä, jonka käytössä on puolet linnasta. Hänen nimensä on Karl Schenk Graf von Stauffenberg.

Jos nimi kuulostaa tutulta, se johtuu siitä, että hän on eversti Claus Schenk Graf von Stauffenbergin lapsenlapsi – siis miehen, joka yritti murhata Adolf Hitlerin.

Salamurhayrityksestä on kulunut tänään 20. heinäkuuta tasan 75 vuotta. Eversti Stauffenberg on yhä edelleen kiistanalainen henkilö Saksassa, sillä oikeistopopulistit ovat viime vuosina yrittäneet käyttää hänen tekoaan omiin tarkoituksiinsa.

Irmelshausenin linna.
Irmelshausenin linna Baijerissa on ollut Stauffenbergien koti sukupolvien ajan.Johnny Sjöblom

Ikuinen rooli lapsenlapsena

Karl von Stauffenberg on tottunut siihen, että tärkeiden vuosipäivien aikaan hän saa vastaanottaa paljon vieraita.

– Kuten suurin osa saksalaisista, tunnen isoisäni lähinnä koulun historiankirjoista. Lisäksi olen kuullut hänestä paljon isältäni ja isoäidiltäni, von Stauffenberg kertoo.

– Kun on hänen kaltaisensa henkilö isoisänä, ei koskaan tule nähdyksi omana itsenään. Sitä on aina ensi sijassa lapsenlapsi.

Sen vuoksi von Stauffenberg tuntee, ettei voi piiloutua tai vetäytyä pois julkisesta keskustelusta. Siitäkin huolimatta, ettei se ainakaan helpota elämää.

– Von Stauffenbergin nimi velvoittaa. Minun odotetaan kommentoivan isoisääni koskevia kysymyksiä ja minun odotetaan suhtautuvan häneen tietyllä tavalla.

Oikeistopopulistit löysivät von Stauffenbergin

Viime aikoina Karl von Stauffenbergin ja muiden perheenjäsenten aika on kulunut kuuluisan isoisän puolustamisessa oikeistopopulistien lausuntoja vastaan.

Oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueen jäsenet näkevät mielellään edustavansa samanlaista kansalliskonservatiivista vastarintahenkeä kuin Claus von Stauffenberg aikoinaan.

Muotokuvia flyygelin päällä.
Flyygelin päälle on asetettu Berthold (vasemmalla) ja Claus von Stauffenbergin valokuvat.Johnny Sjöblom

He haluavat kiinnittää huomiota niihin saksalaismielisiin, antiliberaaleihin ja parlamentarismin vastaisiin mielipiteisiin, joita von Stauffenberg ja muut salaliittoon kuuluneet upseerit edustivat.

Kunnioittamalla henkilöitä, jotka yrittivät tappaa Hitlerin, voi samanaikaisesti ottaa etäisyyttä natsismiin ideologiana. Siksi nuori AfD-poliitikko, joka viime vuonna kutsui von Stauffenbergiä petturiksi, erotettiin nopeasti puolueesta.

– Näin yritetään omia oikeistopopulististen tarkoitusten välineeksi henkilö, joka ei elä meidän aikaamme ja jolla ei ole meidän kokemuksiamme demokratiasta, sanoo Karl von Stauffenberg.

– Tietenkin hän oli kansalliskonservatiivi. Se oli ajan henki ja siihen hänet kasvatettiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän toteuttaisi samoja ajatuksia, jos eläisi tänä päivänä. Eikä varsinkaan sillä tavalla kuin AfD asian esittää.

– Siksi pidän hyvin vahingollisena sitä, että AfD:ssä yritetään käyttää häntä ja hänen tekoaan omien tarkoitusten välineenä.

Paikka jossa päätös vastarinnasta syntyi

Baijerin naapuriosavaltiossa Baden-Württembergissä sijaitsee Lautlingen. Siellä, Stuttgartin eteläpuolella, sijaitsee suvun aiemmin omistama Stauffenberg-Schloss. Nykyisin museona (siirryt toiseen palveluun) toimivassa linnassa Claus von Stauffenberg vietti nuorena paljon aikaa.

Siellä myös todennäköisesti syntyi lopullinen päätös vastarinnasta.

Stauffenberg-Schlossin linna.
Lautlingenissa sijaitseva Stauffenberg-Schloss toimii nykyisin museona.Johnny Sjöblom

– Kesällä 1943 von Stauffenberg vetäytyi linnaan toipumaan Pohjois-Afrikan taisteluissa saamistaan vakavista vammoista. On oletettavaa, että hän päätti silloin liittyä vastarintaryhmään, sanoo museon näyttelyn koonnut historiantutkija Doris Astrid Muth.

Hän viittaa muun muassa tekstiin, jonka Claus von Stauffenberg tuolloin laati yhdessä veljensä Bertholdin kanssa. Tekstissä veljekset hahmottelivat sitä miltä Saksa voisi näyttää ilman Hitleriä ja natseja.

Stauffenbergin isä kolmen poikansa kanssa.
Claus (keskellä seisomassa) yhdessä isänsä Alfredin ja veljiensä Bertholdin (vasemmalla) ja Alexanderin kanssa.Ullstein Bild / AOP

Lautlingenissa von Stauffenberg myös sai kuulla seuraavan komennuspaikkansa olevan Berliinin hallintokorttelissa, jossa hän voisi luoda yhteyden Hitlerin vastaisessa vastarinnassa mukana olevaan kenraali Friedrich Olbrichtiin.

Joukko upseereita oli jo vuonna 1942 ryhtynyt kenraalimajuri Henning von Tresckowin johdolla solmimaan yhteyksiä siviilien vastarintaliikkeeseen. Tresckow oli jo vuosien ajan ollut yhteydessä hallinnon arvostelijoihin.

Claus von Stauffenberg.
Claus von Stauffenberg halusi pelastaa Saksan tappamalla Hitlerin ja pyrkimällä solmimaan rauhan liittoutuneiden kanssa.Universal History Archive / UIG / REX / AOP

Upseerit tekivät ensimmäisen yrityksen Hitlerin salamurhaamiseksi jo maaliskuussa 1943, jolloin tämän lentokoneeseen ujutettiin räjähde. Ilmeisesti sytyttimessä olleen vian vuoksi räjähde jäi suutariksi. Sama toistui, kun Berliinissä muutama päivä myöhemmin yritettiin tehdä itsemurhaisku.

Näiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen alkoi muotoutua suunnitelma attentaatista natsien päämajassa Wolfsschanzessa eli Sudenpesässä, joka sijaitsi Itä-Preussissa. Pian oli selvää, että juuri von Stauffenberg hoitaisi suunnitelman toteuttamisen.

Tavoitteena Saksan pelastaminen

Itärintamalla komentajana toiminut kenraali von Tresckow näki todennäköisesti jo talvella 1941–42 Moskovan taisteluissa, mihin sotatilanne oli kehittymässä. Viimeistään seuraavana talvena Stalingradin taistelun jälkeen oli selvää, että katastrofi itärintamalla oli tosiasia.

Claus von Stauffenberg hevosen selässä.
Claus von Stauffenberg kuvattuna vuonna 1934.Ullstein Bild / AOP

Tilanne ei ollut paljon parempi Pohjois-Afrikassa, jossa von Stauffenberg huhtikuussa 1943 menetti toisen silmänsä, toisen kätensä ja kaksi sormea jäljelle jääneestä kädestään. Vain pari viikkoa sen jälkeen, kun von Stauffenberg oli viety hoitoon kotimaahansa, Saksan ja Italian viimeiset joukot antautuivat Libyassa.

– Von Stauffenberg ei ollut alkujaan mikään vastarintamies, kuten eivät monet muutkaan vastarintaliikkeen upseereista. Hänestä tuli sellainen vasta, kun sotaonni kääntyi, sanoo historiantutkija Muth.

Vaikka von Stauffenberg ei koskaan ollutkaan natsipuolueen jäsen, ei hänellä tai muilla sotilailla ollut mitään sitä vastaan, että natsit varustivat asevoimia ensimmäisen maailmansodan päätteeksi laaditun Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti.

– Hänen tärkein syynsä Hitlerin ja natsien vastustajaksi kääntymiseen oli sotilaallinen. Hän halusi pelastaa Saksan tappamalla Hitlerin ja pyrkimällä solmimaan rauhan liittoutuneiden kanssa.

– Kaikki muut vaikuttimet, kuten humanitaariset tai moraaliset syyt, on nähtävä tätä taustaa vasten, jatkaa Muth.

Claus von Stauffenberg ja Adolf Hitler sekä joukko upseereita.
Claus von Stauffenberg (vasemmassa reunassa) ja Adolf Hitler Sudenpesässä 15. heinäkuuta 1944.Ullstein Bild / AOP

Von Stauffenbergin motiivien arvioiminen jälkikäteen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Mitään suoria kirjallisia lähteitä, jotka selventäisivät hänen päätöstään liittyä ensin vastarintaan ja sitten yritykseen tappaa Hitler, ei ole.

– Isoisääni syytetään usein siitä, ettei hän ollut mikään demokraatti tai että kaiken taustalla oli vain kysymys Saksan silloisesta sotilaallisesta tilanteesta, toteaa Karl von Stauffenberg.

Hänen mukaansa Claus von Stauffenbern oli ennen kaikkea sotilas ja upseeri ja siinä roolissa epäpoliittinen.

– Sotilaalla ei tuolloin ollut muuta tehtävää kuin totella määräyksiä ja siksi tuntuu oudolta yrittää istuttaa häneen nykypäivän demokratiakäsityksiä.

– Sen perusteella mitä isoäitini on kertonut, näkemykseni on, että isoisän vahvasta uskosta johtuen taustalla olivat myös omantunnonsyyt. Uskon hänen tienneen, mitä juutalaisille ja poliittisille toisinajattelijoille tapahtui, von Stauffenberg jatkaa.

Operaatio Valkyyria epäonnistui

Claus von Stauffenberg joutui kokemaan natsien vastustajien kohtalon jo samana päivänä, jona pommi-isku Hitleriä vastaan tehtiin. Keskiyöllä von Stauffenberg ja kolme muuta upseeria, heidän joukossaan kenraali Olbricht, seisoivat teloituskomppanian edessä.

Attentaatti epäonnistui, eivätkä vastarintaliikkeen jäsenet seuranneessa kaaoksessa ja epätietoisuudessa pystyneet toteuttamaan Operaatio Valkyyriaksi nimettyä suunnitelmaansa ottaa Saksa hallintaansa.

Räjähdyksessä tuhoutunut huone.
Sudenpesän kokoustilana toiminut parakki pommi-iskun jälkeen. Suuresta aineellisesta tuhosta huolimatta Hitler sai vain vähäisiä vammoja. Universal History Archive / Universal Images Group / Getty Images

Von Stauffenbergin Sudenpesään viemä räjähde laukesi suunnitellusti klo 12.42, mutta koska viestiyhteydet paikalta oli suunnitelman mukaisesti katkaistu, eivät Berliinissä odottaneet vastarintaliikkeen jäsenet tienneet oliko Hitler kuollut vai elossa. Berliinin hallintokorttelissa ei siksi ryhdytty toimiin ennen kuin von Stauffenberg vasta tunteja attentaatin jälkeen lensi Berliiniin.

Illan mittaan tilanne karkasi yhä pahemmin vastarintaliikkeen hallinnasta. Kun radiossa kerrottiin Hitlerin elävän, valuivat jatkosuunnitelmat lopullisesti hiekkaan.

Iltayhdeltätoista vastarintaliikkeen miehet otettiin kiinni ja tuomittiin pikaoikeudenkäynnissä kuolemaan.

Claus Schenk Graf von Stauffenberg kuolintodistus
Claus von Stauffenbergin vuonna 1951 kirjoitettu kuolintodistus. Von Stauffenberg teloitettiin 20. heinäkuuta 1944.Universal History Archive / UIG / REX / AOP

Vain lievästi haavoittunut Hitler puolestaan oli jo iltapäivällä ottanut Sudenpesässä vastaan Italian diktaattorin Benito Mussolinin.

Hitlerin selviytyminen lievillä vammoilla selittyi muun muassa sillä, että pommin sisältänyt salkku oli siirretty jykevän pöydänjalan taakse sen jälkeen, kun von Stauffenberg oli poistunut parakkirakennuksesta. Räjähteen vaikutusta vähensi myös se, että tapaaminen oli siirretty bunkkerista erilliseen parakkiin, jonka ikkuna vielä oli avattu kuumuuden vuoksi.

Salaliittolaisten perheet joutuivat kärsimään

Heinäkuun 21. päivän vastaisena yönä radiossa lähetettiin Hitlerin puhe, jossa hän vannoi, että salaliittolaiset tuhotaan armottomasti. Heinäkuun 20. päivä 1944 merkitsi siten monille osallisille kohtalokkaita seurauksia.

Von Stauffenberg ja Olbricht teloitettiin ampumalla jo samana iltana, ja hallinnon vastustajiin jo vuodesta 1938 lähtien lukeutuneelle kenraali Ludwig Beckille annettiin mahdollisuus tappaa itsensä.

Tutkimukset ja puhdistukset jatkuivat sodan loppuun, eli toukokuuhun 1945 asti, ja useita tuhansia ihmisiä otettiin kiinni. Yli sata teloitettiin.

Kiinni otettiin myös ihmisiä, jotka eivät olleet osallisena attentaatista, mutta jotka olivat hallinnon silmissä vihollisia.

Seuraukset olivat kovat myös pääsyyllisten perheille. Perheenjäseniä ja sukulaisia otettiin kiinni ja suljettiin vankilaan ja keskitysleireille.

Claus von Stauffenberg lasten ympäröimänä.
Claus von Stauffenberg kuvattuna lastensa Heimeranin, Valerien ja Franz Ludwigin sekä veljensä Bertholdin lasten Elisabethin ja Alfredin kanssa. Karl von Stauffenbergin isä Franz Ludwig on kuvan oikeassa reunassa.Ullstein Bild / AOP

Monet lapsista erotettiin perheistään ja sijoitettiin lastenkotiin. Sinne joutui myös Karl von Stauffenbergin isä. Tarkoituksena oli uudelleenkouluttaa lapset ja antaa näille uudet nimet ja identiteetit.

Työtä ääriaatteita vastaan

Karl von Stauffenbergille isoisän perintö merkitsee työtä erilaisia ääriaatteita vastaan. Hän on aktiivinen liberaalipuolue FDP:n jäsen ja perusti muutama vuosi sitten oman ääriajattelua vastustavan yhdistyksen.

Karl Schenk Graf von Stauffenberg ja koira.
Karl Schenk Graf von Stauffenberg katsoo isosisänsä muiston velvoittavan häntä toimimaan ääriaatteita vastaan.Johnny Sjöblom

– Huomasin, ettei vielä ollut sopivaa yhdistystä, joka vastustaa ääriajattelun kaikkia muotoja. Sen vuoksi päätin perustaa oman yhdistyksen, von Stauffenberg perustelee.

– Kyse on toiminnasta niin äärioikeistoa kuin äärivasemmistoakin vastaan, mutta myös muslimien ja kristittyjen fundamentalismia vastaan.

Vuosipäivänä 20. heinäkuuta on von Stauffenbergin mielestä hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, kuinka hyvän puolesta voi taistella demokraattisin keinoin.

Muistolaatta.
Heinäkuun 20. päivä vuonna 1944 tehdyn salamurhayrityksen muistoksi tehty laatta nykyisen Puolan alueella sijaitsevassa Sudenpesässä.Ullstein Bild / AOP

– Heinäkuun 20. päivän attentaatti oli varmasti näkyvin yritys Hitlerin pysäyttämiseksi, mutta samalla isoisäni oli vain pieni osa sitä vastarintaa, jota kaikesta huolimatta oli olemassa. Minulle esimerkiksi Schollin sisarukset [vastarintaryhmä Valkoisen ruusun jäsenet] ovat yhtä suuria vastarintasankareita kuin isoisäni.

– Minulta kysytään usein olenko ylpeä isoisästäni. Rehellisesti sanottuna olisin mieluummin ottanut aivan tavallisen isoisän, jonka olisin voinut tavata ja jonka olisin voinut oppia tuntemaan, Karl von Stauffenberg sanoo.

Alkuperäinen teksti: Johnny Sjöblom, Svenska Yle, suomennos ja muokkaus: Jussi Nurminen, Yle Uutiset

Lisää aiheesta:

Svenska Yle: Hans farfar genomförde attentatet mot Hitler den 20 juli 1944: ”Jag får ofta frågan om jag är stolt över honom”