Raameja ja rakkautta – pyysimme tv-kasvoa, kansanedustajaa ja kolmea muuta vääntämään rautalangasta, mitä ilmastonmuutokselle tulisi tehdä

Moni kokee lentomatkustamisen suurimmaksi ilmastopaheekseen.

ilmastonmuutos
Mies pitää käsissään rautalangasta väännettyä polkupyörää
Aarne Pirkola kehottaa käyttämään enemmän polkupyörää autoilun sijaan. Mari Kahila / Yle

Ilmastomuutos oli yksi puhutuimmista aiheista keskustelutapahtuma SuomiAreenassa tällä viikolla. Pyysimme Porissa liikkuneita vääntämään rautalangasta, mitä ilmastonmuutokselle heidän mielestään pitäisi tehdä.

Kuurosokea Aarne Pirkola puhuu tulkkinsa Emma-Leena Oravan kautta. Pirkolan tavasta aistia maailmaa julkaistiin maanantaina VR-elämys, ja miehen henkilökuva tuli julki keskiviikkona.

Tehtävä ei ole helppo, mutta hiljalleen teräslanka vääntyy tunnistettavaan muotoon.

Pirkola pitelee käsissään pientä polkupyörää. Hänen vastauksensa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi liittyy ihmisten kulkuneuvoihin.

– Ei pitäisi käyttää autoja tai lentokoneita, ei mitään mikä saastuttaa. Olisi tärkeää pyöräillä.

Pirkola tunnustaa lentomatkustamisen omaksi ilmastopaheekseen. Hän soimaa itseään myös liiallisesta muovin käyttämisestä.

– Poden vähän huonoa omaatuntoa ja tulee surullinen fiilis, että näin ei saisi tehdä. Pitäisi lopettaa lentäminen ja kierrättää enemmän.

Pienet teot ovat jo kuitenkin vakiintuneet osaksi Pirkolan arkea. Hän on vähentänyt energiankulutusta ja syö entistä enemmän kasvisruokaa.

Ylen kuuluttaja Anna-Liisa Tilus ja sydämen muotoon väännetty rautalanka
Ylen kuuluttaja Anna-Liisa Tilus kehottaa kuuntelemaan omaa sydäntään miettiessä minkälaisilla teoilla voisi hidastaa ilmastonmuutosta.Johanna Manu/Yle

Teräksinen lanka hakee muotoaan. Ylen kuuluttaja Anna-Liisa Tilus ei mieti pitkään, vaan vääntää suuren sydämen.

– Olen tällainen tunteellinen siili, Tilus naurahtaa askarrellessaan.

Tiluksen mielestä tekeminen pitää aloittaa kuuntelemalla omaa sydäntään. Pitää kiinnittää huomiota siihen, millä liikuu, mitä vaatteita käyttää ja minkälaista ruokaa laittaa.

– Sellaisia pieniä asioita, joita jokainen meistä voi tehdä.

Tilus on jo puolen vuoden ajan kävellyt kaikki työmatkat ja pohtii, olisiko aika myydä turhakkeena seisova auto pois. Hän myös lajittelee muovit ja roskat entistä tarkemmin.

Mikael Jungner ja ympyrän muotoon väännetty rautalanka
Mikael Jungnerin mielestä suomalaisten pitäisi lopettaa lihansyönti.Mari Kahila / Yle

Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner tarttuu tehtävään reippaasti ja määrätietoisesti.

– Tehtävä on helppo. Laitetaan langat päät yhteen.

Jungner puhuu suljetusta kierrosta.

– Ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse suljetusta kierrosta, jossa ilmastoon vapautuu suurin piirtein saman verran aineita, kuin mitä sieltä palautuu biomassan käyttöön. Tämä on tavoite.

Ettei mene liian korkealentoiseksi, Jungner yksinkertaistaa ajatuksensa.

– Käytännössä jos jokainen suomalainen lopettaisi tänään lihansyönnin, koko Suomen ilmastohaaste olisi sillä hoidettu. Ei tarvita sen kummempia tekoja.

Toimitusjohtajan oma ruokavalio ei ole vielä täysin lihaton. Hän syö kanaa, mutta ei enää naudanlihaa.

– Naudanlihan ympäristövaikutukset ovat katastrofaaliset.

Omalla ruokavaliollaan Jungner kertoo kompensoivansa omaa ilmastopahettaan lentämistä.

– Matkoja on kertynyt tänä vuonna jo viisi. Tosin olen lentänyt vain Euroopaan. Ei tule huonoa omaatuntoa, kompensoin muulla. En syö naudanlihaa enkä juo maitoa.

Nina Honkanen pitää käsissään pyöreäksi taiteltua rautalankaa
Kirjailija Nina Honkanen myöntää välillä lipsuvansa vastuullisesta käyttäytymisestä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Mari Kahila / Yle

Myös kirjailija Nina Honkasen käsissä teräksinen lanka taittuu ympyrän muotoon. Kirjailija kertoo, että olisi helpompi pistää ajatuksensa sanoiksi kuin askarrella. Honkanen ei juuri arvosta omia käsityötaitojaan.

– Yritän miettiä, pitäisikö tästä tehdä aurinko. Symbolisesti sydämen aurinko. Sydämen sivistys ja ymmärrys, Honkanen maalailee.

Lopullinen tulkinta on monimuotoinen.

– Maapallo, aurinko tai symboli ihmisen viisaudelle. Jokainen sanamme ja valintamme vaikuttavat siihen, miten voimme ja miten maapallo voi. Tästä tulikin muistutus siitä, että olemme osa suurempaa kehrää.

Honkanen ei pidä siitä, että ilmastonmuutoksella pelotellaan liikaa.

– On pelottelua ja maailmanlopun meininkiä. Halutaan olla niin ehdottomia. Toisten mielestä koko ilmastonmuutos on huuhaata. Asiaan pitäisi suhtautua kiihkottomasti ja syyllistämättä, mutta vähättelemättä.

Honkanen kertoo liikkuvansa lähinnä kävellen ja pyöräillen, välillä julkista liikennettä käyttäen. Kun esikoinen muutti Roomaan, Honkanen osti lapsensa 20 vuotta vanhan auton.

– Olen tällainen vellihousu, että en ihan koko ajan pysty toteuttamaan vastuullista käyttäytymistä. Ei se ole yksinkertainen juttu, ja siksi en heitäkään kiveä mihinkään suuntaan.

Matias Marttinen pitää edessään neliöksi taiteltua rautalankaa
Matias Marttinen on huolissaan siitä minkälaisen maapallon jätämme tuleville sukupolville.Mari Kahila /Yle

Matias Marttinen on uusi kokoomuksen kansanedustaja Satakunnasta.

– Se on selvä asia, mitä ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä. Mutta onkin eri asia, miten esitän asian rautalangalla, Marttinen pohtii.

Teräksinen lanka vääntyy lopulta neliöksi, koska maapallon lämpötilan nousu olisi saatava tiettyjen raamien sisään.

– Päästöt, joita tuotamme ilmakehään ja ympäristöön, pitäisi rajata. Muuten tulevat sukupolvet, minun lapseni ja lapsenlapset ja heidän jälkeläisensä joutuvat elämään kurjissa olosuhteissa.

Marttinen pyrkii käyttämään paljon julkista liikennettä. Hän tekee töitä sen eteen, että energiantuotanto uudistuu ja päästöt vähenevät.

Ilmastopaheensa Marttinen tiedostaa ja tunnustaa. Monen muun tavoin Marttisen syntisin ilmastopahe on lentomatkustaminen.

– Olen tehnyt vuodessa muutaman ulkomaanmatkan. Lentämistä en ole kokonaan lopettanut. Nostan käden virheen merkiksi pystyyn.

Marttinen puolustaa kuitenkin lentoyhtiöitä, joiden toiminta on hänen mielestään menossa vastuullisempaan suuntaan.

– Ala on mennyt vastuullisempaan suuntaan. Tuetaan metsänkasvatusta ja kehitetään biopolttoaineita, jotka tuottavat vähemmän päästöjä ilmakehään.