Kauniin kurtturuusun hävittäminen on Helsingin seudulla kallis ja jopa mahdoton paukku: "Kolme vuotta on lyhyt aika" – Muualla ollaan toiveikkaampia

Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa siirtymäajan uskotaan riittävän alkuperäislajeja syrjäyttävän vieraslajin tuhoamiseen.

Kurtturuusu
Anne Mannermaa, Vihertuotantopäällikkö, Espoon kaupunki
Espoon vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa kitkee kurtturuusuja Toppelundin hiekkarannalta, jossa talkoojoukot kävivät jo viime vuonna. Silti vieraslaji jatkaa leviämistään veden rajaan.Ronnie Holmberg / Yle

Kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kurtturuusun myynti- ja maahantuontikielto astui voimaan kesäkuun alussa. Myös kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen, 1. kesäkuuta 2022 lähtien.

Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa kolmen vuoden siirtymäajan uskotaan olevan realistinen. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla siirtymäaika tulee tekemään tiukkaa.

– Kolme vuotta on lyhyt aika. Ei se käsin lähde sieltä, vaan konetyötäkin joudutaan tekemään. Luulisin, että siihen saa menemään parisataatuhatta euroa, Korkeasaari Zoon kiinteistön- ja ympäristönhoidon johtaja Hanna Kurki toteaa.

Myöskään Helsingin ja Espoon kaupungeilla ei uskota kolmen vuoden siirtymäajan riittävän. Ongelmallista on, että laji ei lähde yhtä helpolla kuin se leviää.

Hiekkarannoilla kurtturuusu kykenee levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi vaakajuurakkonsa avulla ja syrjäyttämään siten täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Kasvustot voivat laajentua jopa hehtaarien kokoisiksi ja haitata myös rantojen virkityskäyttöä.

Pääkaupunkiseudun vihertoimen vastaavat kokoontuvat syksyllä puimaan tulevaa vieraslajitaistoa.

– Kaunishan tämä olisi. Mutta jo vuodesta 2018 sitä on täältä poistettu ja silti se on leviämässä tuonne veden rajaan. Jos emme poistaisi tätä, niin parissa vuodessa tämä ranta olisi täynnä kurtturuusua, Espoon kaupungin vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa sanoo ja katselee kurtturuusujen valloittamaa Toppelundin hiekkarantaa.

Oulussa, Tampereella ja Turussa siirtymäaika riittänee

Oulussa kolmen vuoden siirtymäajan uskotaan riittävän kurtturuusun hävittämiseen, sillä Pohjanmaalla laji ei ole ehtinyt levitä yhtä laajalle kuin eteläisessä Suomessa. Myöskään erityisiä määrärahoja kurtturuusun hävittämiseen ei todennäköisesti tarvita.

Kaupungin tavoitteena on edetä normaalin kunnossapitobudjetin puitteissa.

– Viimeisenä vuonna voidaan tarkistaa tilannetta, jos esimerkiksi joitain isompia pensasryhmiä pitäisi uusia, mutta tarkempaa tietoa ei niistä vielä ole, Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ylläpitovalvoja Niina Toivonen täsmentää.

Myös lupiinin osalta ollaan Oulussa levollisia. Kurtturuusun tavoin sen levinneisyys on pohjoisessa niukempaa kuin eteläisemmässä Suomessa. Toivosen mukaan kiitos kuuluu innokkaille talkoolaisille, jotka ovat katkoneet lupiinien kukintoja ja estäneet näin haitallisen vieraslajin leviämistä.

– Tällä viikolla on tullut tieto jo kolmesta talkooporukasta, Toivonen kertoo.

Vaikka Tampereella kurtturuusua on kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäen mukaan kohtuullisen paljon, suunnitelmaa kurtturuusun hävittämiseksi ei ole vielä tehty. Kolmen vuoden määräaikaa pidetään kuitenkin Tampereella realistisena.

– Kun suunnitelmat on tehty, on hyvinkin mahdollista, että kurtturuusu saadaan hävitettyä tavoiteajassa, Lehtimäki arvioi.

Turussa kurtturuusutilannetta kartoitetaan parhaillaan. Turussa kurtturuusua on kuitenkin verrattain vähän, eikä sitä ole kaupungin toimesta koskaan istutettu kovin innokkaasti.

Turun kaupungin kunnossapitopäällikkö Mari Helin arvelee, että kurtturuusun kitkeminen ja uusien kasvien istuttaminen niiden tilalle kustantanee noin 50 000 euroa.

– Jos sitä löytyy, se poistetaan, Helin sanoo.

Oulun tavoin myös Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudulla vieraslajien kitkemistä edistävät aktiivisten kaupunkilaisten luotsaamat torjuntapartiot.

Kurtturuusu
Hiekkarannalle asetuttuaan kurtturuusu levittäytyy läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttää näin täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Tiheiköt haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä.Panu Kunttu / WWF

Jyväskylässä lupiinit suurempi riesa kuin kurtturuusut

Jyväskylässä kurtturuusua aletaan kitkeä syksyn aikana. Myös siellä siirtymäajan uskotaan riittävän.

– Uskoisin, että kurtturuusun kanssa pääsemme hyviin tuloksiin hallinnoimillamme alueilla tämän kolmen vuoden aikana. Kustannusarviota ei tällä hetkellä ole tehty, mutta kokonaisuudessaan puhutaan vähintään 100 000 eurosta, Jyväskylän kaupungin viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen kertoo.

Kurtturuusujen lisäksi hävitettäväksi on määrätty erityisesti tienvarsilla rehottavat lupiinit, jotka on niin ikään luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi (siirryt toiseen palveluun). Lupiinin osalta tilanne on Jyväskylässä haastavampi. Levinneisyys on Pajusen mukaan suurta.

– Lupiinin siemenet säilyvät maaperässä vuosikymmeniä. Lupiinia on jo nyt hävitetty paikoitellen niittämällä ennen kukintaa ja tätä lisätään. Tämä tuo lisäkustannuksia, mutta niitä ei ole laskettu.

Niityllä lupiineja.
Myös komealupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota koskevat samat säännöt kuin kurtturuusuakin; sitä ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa.Janne Lindroos / Yle

Pajusen mukaan myös kuntalaiset ovat käärineet hihat ja ryhtyneet hävityshommiin. Jyväskylän kaupunki on järjestänyt yhteistyössä Japa ry:n kanssa vieraslajien hävitystalkoita. Lisäksi Jyväskylä on mukana viisivuotisessa Viekas Life -hankkeessa, jossa kaupunki selvittää lampaiden hyödyntämistä haitallisen jättipalsamin tuhoamisessa.

Ympäristökysymyksiä herättävää torjunta-ainetta glyfosaattia Jyväskylä ei aio vieraslajien hävityksessä käyttää.

– Jyväskylässä luottamushenkilöt ovat tehneet viime vuonna päätöksen glyfosaatittomuudesta eli glyfosaattia emme kaupungin omassa haitallisten vieraslajien hävityksessä käytä.

kurtturuusu
Kurtturuusun Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on molemmat hävitettävä vuoteen 2022 mennessä. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusulajikkeet saavat jäädä.Janne Lindroos / Yle

Juttua korjattu 20.7. klo 7.05: Kurtturuusu on alkujaan Koillis-Aasiasta, ei Kaakkois-Aasiasta.

Lue seuraavaksi:

Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja