Hoitajien tuonti ulkomailta ei ratkaise työvoimapulaa – 5 syytä, miksi Suomi ei houkuttele ulkomaalaisia

Muissa Pohjoismaissa sairaanhoitajille maksetaan huomattavasti parempaa palkkaa kuin Suomessa.

työvoimapula
Hoitaja suuntaa valoa sairaalassa.
Suomessa sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio oli vuonna 2017 kolme tonnia.Laura Hyyti / Yle

Lämpimänä heinäkuun päivänä lähi- ja sairaanhoitajia etsitään pääkaupunkiseudulla kiivaasti. Hoitajilla on lomakausi, eikä kesäsijaisuuksia ole saatu täytettyä.

Henkilöstöpalveluyritys Seure toimittaa henkilökuntaa sairaaloihin, hoitolaitoksiin ja hoivakoteihin. Johtaja Jenna Heinonen selailee koneeltaan päivän keikkatarjontaa.

Tarjolla on kymmeniä sijaisuuksia ja keikkoja, joihin pitäisi löytyä tekijä samana päivänä.

– Tarve on kova, eikä kaikkia näitä sijaisuuksia saada täytettyä, Heinonen sanoo.

Mutta tämä on vasta alkua. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa nostaa hoitajamitoitusta niin, että kymmentä vanhusta kohti on seitsemän hoitajaa. Se tarkoittaa 4 000:ää uutta hoitajaa.

Yle kertoi perjantaiaamuna, miten vaikeaa tavoitteen täyttäminen on. Tehyn mukaan jopa 70 000 hoitajaa on lähtenyt muihin töihin.

Kaikkien uusien paikkojen täyttäminen ei onnistu kotimaisella työvoimalla. Yle listasi viisi syytä, miksi Suomi ei kuitenkaan ole muualta tulevien hoitajien ykköskohde.

1. Huonot palkat

Suomeen ei tulla rahan perässä. Päinvastoin täältä lähdetään hoitajiksi Ruotsiin ja Norjaan. Lähtijöitä riittää etenkin länsirannikolla, jossa ruotsin kieli on hallussa.

Sairaanhoitaja-lehti vertasi keväällä hoitajien palkkoja (siirryt toiseen palveluun). Suomessa sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio oli vuonna 2017 kolme tonnia. Islannissa ja Norjassa voi tienata 5 000 euroa kuukaudessa. Tähän on luettu mukaan vuorolisät.

Palkkojen vertailu on vaikeaa, mutta vaikka otetaan huomioon elinkustannukset, sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin.

2. Lupaviidakko

Pahimmassa tapauksessa lupien odottelu voi kestää parikin vuotta.

Valvira käy hakijoiden pätevyyden. Tutkintovaatimukset poikkeavat eri maissa toisistaan.

Lisäksi tarvitaan työluvat.

Suomeen on saapunut arviolta kolmesataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa, mutta kukaan heistä ei ole sairaanhoitajan tehtävässä. (siirryt toiseen palveluun)Suurin osa toimii hoiva-avustajina.

Harva onnistuu pääsemään seulan läpi.

Alaa valvova Valvira on laskenut, että Suomessa on 1 624 sairaanhoitajaa, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa. Joukossa voi olla myös suomalaisia, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa ulkomailla.

Se on mitätön määrä, sillä Suomessa on yhteensä 136 000 sairaanhoitajaa.

3. Kielitaito

Hoitoalalla on vaikea selvitä ilman kielitaitoa. Esimerkiksi Filippiineillä koulutetaan sairaanhoitajia englanniksi. Suomessa siitä ei ole juuri apua. Suomessa on osoittava suomea ja ruotsia.

Filippiiniläisten sairaanhoitajien valmistujaisjuhla Manilassa
Filippiiniläisistä sairaanhoitajista on tullut vientituote. He elättävät perheitään lähettämällä näille rahaa maailmalta. Kuvassa hoitajien valmistumisjuhla Filippiineillä 2010.Dennis M. Sabangan / EPA

4. Hoitajapula on ongelma myös muissa maissa

Euroopassa syntyy vähän lapsia ja sairaanhoitajien keski-ikä on ylittänyt esimerkiksi Britanniassa 45 vuotta. Euroopassa syntyvyys on matala ja suuret ikäluokat tarvitsevat pian hoivaa.

Englannissa on 40 000 sairaanhoitajan vaje ja henkilökuntapulan takia on jouduttu sulkemaan syöpäosastoja ja äitiyspoliklinikoita. Uusia ulkomaisia sairaanhoitajia pitäisi löytyä heti 4 000.

Kaikkia ihmisiä ei voida kuitenkaan kouluttaa sairaanhoitajiksi. Hoitajia ajaa alalta huonon palkkauksen muille aloille myös työstressi ja sekalainen tehtäväkuva: lähihoitajat pesevät Suomessa usein myös pyykkiä.

5. Vievätkö rikkaat maat köyhien maiden hoitajat?

Pula henkilökunnasta on pahinta köyhissä maissa. Maailman terveysjärjestön mukaan maailmasta puuttuu neljä miljoonaa hoitajaa.

Esimerkiksi Filippiinit on kouluttanut hoitajia vientituotteeksi. Hoitajat lähettävät rahaa kotimaahansa ja elättävät käytännössä Filippiineillä asuvia perheitään. Samalla maan oma koulutustarjonta yksipuolistuu.

Svenska Yle on kertonut Spotlight-dokumentissaan, että osa Suomeen tulleista filippiiiniläishoitajista on joutunut allekirjoittamaan ennen Filippiineiltä lähtöään sopimuksen, jossa he ovat sitoutuneet pysymään työpaikassaan Suomessa 3–5 vuotta sakon uhalla.

Sopimukset on tehty rekrytoinneissa auttaneen filippiiniläisyrityksen vaatimuksesta.