Tohtori Toiveikas kehitti kielen, joka kuuluu nyt Lahdessa – 900 esperanton puhujaa kokoontuu maailmankongressiin

Tapahtuma on järjestetty Suomessa aiemmin kolme kertaa. Kokoontuminen kestää viikon.

esperanto
Esperanton maailmankongressi Lahdessa
Esperanton maailmankongressia on valmisteltu kaksi vuotta.Ville Paso / Yle

Esperanton maailmankongressi käynnistyy lauantaina Lahdessa. Viikon kestävään tapahtumaan on etukäteen ilmoittautunut noin 900 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Esperanton loi 1800-luvun lopulla nuori puolanjuutalainen silmälääkäri Ludwik Zamenhof. Doktoro Esperanto, suomeksi Toiveikas Tohtori, halusi luoda puolueettoman ja valtasuhteista vapaan kielen. Zamenhofin nimimerkistä muotoutui myös nimi maailman tunnetuimmalle keinotekoiselle kielelle.

Valtasuhteiden välttäminen on edelleen arvossaan kieltä puhuvien keskuudessa. Kongressin tiedottaja Jukka Pietiläinen toteaa, että keskustelu esperantoksi on tasavertaisempaa kuin kansalliskielillä käytävä.

Pietiläinen sanoo, että esperantoa puhuttaessa ihminen otetaan ihmisenä, eikä jonkun kansan edustajana.

– Vaikka puhun hyvin englantia, esperantoa puhuessa tuntuu, että puhun omaa kieltäni. Voin itse muokata sitä. En ole riippuvainen siitä, mitä kielen alkuperäiset puhujat ovat päättäneet kielestään.

Esperanton etuna pidetään sen helppoa rakennetta ja sanastoa, joka perustuu 500 kantasanaa. Sanastoon ovat vaikuttaneet latinan tytärkielet, mutta kieliopissa on paljon slaavilaisia vaikutteita.

Suomessa neljännen kerran

Maailmankongressin ohjelmassa on luentoja, konsertteja, esperantoksi opastettuja retkiä ja lasten leiri. Myös suomi ja saamen kielet ovat esillä. Heti kongressin aluksi valitaan uusi puheenjohtaja Esperanton maailmanliitolle.

Kongressin tärkeintä antia on yhteisöllisyys ja se, että harrastajat pääsevät käyttämään esperantoa. Suomen esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström sanoo, että kokoontuminen halutaan nähdä ennemmin kulttuurifestivaalina kuin tiedetapahtumana.

Tapahtuma järjestetään Suomessa neljännen kerran. Jukka Pietiläinenkertoo, että Lahti valikoitui kongressin paikaksi monesta syystä. Valintaan vaikutti muun muassa Lahden matkailutoimijoiden aktiivisuus.

Yhteensä kongressi on järjestetty 104 kertaa. Taukoa on ollut maailmansotien aikaan.

Puhujien määrää on vaikea arvioida

Esperanton puhujien määrää on vaikea arvioida. Jukka Pietiläinen arvioi, että kieltä hyvin osaavia on tuskin enemmän kuin 10 000 puhujaa.

– Toisaalta voi olla 100 000 sellaista, jotka kieltä ovat opiskelleet.

Kielen puhujien määrä on laskenut Euroopassa viimeiset 30 vuotta, vaikka suurin osa puhujista asuu edelleen länsimaissa. Samaan aikaan kiinnostus on kasvanut Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Pietiläinen sanoo, että laskeva innostus Euroopassa on pulmallinen Esperanton maailmanliiton taloudelle.

– Rikkaissa maissa kielenharrastus on vähentynyt, mikä merkitsee jäsenmaksutulojen pienentymistä.