Hoitajien mielestä ammattia pilaavat sekalaiset tehtävät – "En opiskellut hoitoalaa päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan"

Hoitajien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön on saatava lisää aikaa, jos alasta halutaan kiinnostavampi

sairaanhoitajat
Lähihoitaja hoitaa vanhusta.
Lähihoitaja hoiti potilasta Espoossa kesäkuussa.Anni Reenpää / Lehtikuva

Keskustelu hoitajapulasta käy kuumana, mutta mitä hoitajat itse ajattelevat tilanteesta? Miksi alalta paetaan muihin töihin?

Pirita Heino työskentelee Helsingin kaupungin vanhuspalveluissa Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi mutta on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään.

Heinon mukaan hoitajilla 1990-luvulla oli enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

– Silloin oli enemmän avustavia työntekijöitä. Nykyään meillä on kiire pitkälti siksi, että pitää ehtiä laittaa tiskit ja muut vastaavat.

Heinon mukaan aika menee työssä nyt vääriin asioihin.

– Olen opiskellut sen takia, että pääsen hoitamaan ihmisiä. En päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan.

Heino on työskennellyt myös yksityisella puolella mutta viihtyy paremmin julkisen puolen yksikössä.

Helsingissä Meilahden sairaalan kirugisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Jenni Kanto kertoo myös, että hoitajan pitää olla myös siivooja ja sihteeri.

– Sairaanhoitajana haluat hoitaa potilasta, mutta yhtäkkiä hoidat siivouspuolta tai pyykkejä tai varastotilauksia tai erilaisten tutkimusten tilauksia tai toimituksia.

Hänen mukaansa todellisuus iskee työelämään tuleviin opiskelijoihin, kun työ ei olekaan potilaiden hoitamista.

– Se on monelle shokki tai käy niin raskaaksi, että hakeudutuaan pian pois.

Molempien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön pitää saada lisää aikaa, jos hoitoalalle halutaan lisää väkeä. Silloin myös avustavaa henkilökuntaa pitäisi palkata lisää.

Paluumuuttajia vaikea houkutella

Jenni Kanto on työskennellyt sairaanhoitajana myös Arabiemiraateissa. Maan sairaaloissa avustavaa henkilökuntaa oli huomattavan paljon.

Kanto ei usko, että Suomi saa kovin helposti hoitajista paluumuuttajia.

– Jos viihtyy ulkomailla eikä maassa tapahdu suurempia muutoksia, niin välttämättä Suomi ei houkuttele.

Kanto huomauttaa, että palkat ovat muualla parempia ja eläminen yleensä halvempaa. Perheelliset tosin haluavat usein lapsensa Suomeen kouluun.

Pirita Heino uskoo, että jotkut ulkomaille lähteneet tai muille aloille loikanneet voivat palata hoitajiksi. Palkalla ala ei pysty kilpailemaan.

– Harva tähän työhön palkan takia tulee.

Jenni Kannon mielestä palkan eteen saa tehdä paljon töitä.

– Mieheni on leipuri. Hänen peruspalkkansa on kaksi sataa euroa pienempi kuin minun, joka hoidan ihmisiä. Leipää ilmeisesti syö jokainen, mutta jokainen tarvitsee sairaanhoitoakin.

Lue myös:

Hoitajien tuonti ulkomailta ei ratkaise työvoimapulaa – 5 syytä, miksi Suomi ei houkuttele ulkomaalaisia