Velka on nyt Suomelle ennätyshalpaa – pitäisikö hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoittaa sittenkin velalla eikä omaisuuden myynnillä?

Valtio saisi nyt velkaa miinusmerkkisellä korolla. Ekonomistien mukaan tilanne on täysin poikkeuksellinen.

hallitusohjelmat
Jan von Gerich ja Elina Pylkkänen
Nordean pääekonomisti Jan von Gerich ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen arvioivat, että lisävelan ottaminen voisi olla valtiolle järkevä tapa rahoittaa investointeja.Nordea / Palkansaajien tutkimuslaitos / Henrietta Hassinen / Yle

Hallitus on aikeissa myydä valtion omistuksia ja osakkeita rahoittaakseen hallitusohjelmassa kaavaillut kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinnit.

Niihin kuuluvat muun muassa ammattikoulututuksen opettajien lisääminen ja luonnonsuojelun rahoittaminen. Investoinnit ovat kertaluonteisia.

Kesäkuussa valtion lainojen korot kääntyivät kuitenkin ennätysalhaisiin lukemiin, ja tällä hetkellä lainaa voisi saada miinusmerkkisellä korolla.

Nordean pääekonomisti Jan von Gerich ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, ekonomisti Elina Pylkkänen arvioivat, että lisävelan ottaminen voisi olla valtiolle järkevä tapa rahoittaa investointeja.

– Lähtökohta on se, että investointeja voidaan rahoittaa, jos rahaa saadaan markkinoilta halvalla ja investoinnit ovat tuottavia. Kokonaisuuden salliessa mielestäni investointeja voitaisiin rahoittaa velalla, mutta sitten pysyviä menolisäyksiä pitää katsoa uudelleen, sanoo von Gerich.

Pylkkänen korostaa, että valtion velkaantumisesta ei kannata tehdä peikkoa, sillä se ei ole välttämättä merkki huonosta taloudenpidosta.

– Velka on väline kehittää ja kasvattaa talouden tuotantopotentiaalia ja pohjustaa tulevaa kasvua. Jos meillä on tavoitteita siitä, miten tuotantokykyä parannetaan tulevaisuudessa, kuten osaamista lisäämällä, silloin velan ottaminen on menestyksen tae.

Korkojen taso "täysin poikkeuksellinen tilanne"

Olennaista on myös se, pystyisikö Suomi ottamaan lisää velkaa törmäämättä Euroopan unionin asettamaan rajaan, joka on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Von Gerichin mukaan EU kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota rakenteelliseen alijäämään, kun taas suhtautuminen investointeihin on suopeampaa. EU:n rajoituksiin vaikuttavat enemmän pysyvät menolisäykset kuin investoinnit.

Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että koska suhdanteet heikkenevät tällä hetkellä, elvyttäminen voi jatkossa olla perusteltua.

– Siinä mielessä tilapäinen notkahdus velassa ei ole vaarallista tai se olisi jopa järkevää. Kyse on enemmän pitkän aikavälin kestävyydestä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkäsen mukaan omaisuuden myyntiä taas voidaan käyttää erityisesti siinä tapauksessa, jos velka on täyttämässä EU:n rajoitukset.

Myös Heiskanen toteaa, ettei välttämätöntä syytä omaisuuden myyntiin ole, koska lainaa saa niin edullisesti.

Suomen 10-vuotinen valtionlainakorko. Viivadiagrammi
Kerttu Kamula / Yle

Ekonomistien mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että korot säilyvät hyvin matalalla vielä lähiaikoina.

– Valtion lainojen korot ovat miinuksella jopa kymmenen vuoden velkakirjoihin saakka. Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne, sanoo OP:n Heiskanen.

Investointi vai menolisäys?

Ekonomistit ovat kuitenkin erimielisiä siitä, onko hallituksen tulevaisuusinvestoinneissa kyse oikeista investoinneista, jotka maksavat itsensä takaisin ja edistävät taloutta pitkällä aikavälillä. Hallitus on julkaissut alustavan listan investoinneista. Voit lukea kymmenen suurinta kohdetta jutun lopusta.

– Ne näyttävät tilapäisiltä menolisäyksiltä. Ne eivät ole varsinaisesti investointeja kuten kansantalouden tilinpidossa ymmärretään. Siinä mielessä ajatus siitä, että myydään jotain omaisuutta ja investoidaan toiseen omaisuuteen, ei mielestäni täysin toteudu, toteaa Heiskanen.

Sen sijaan Pylkkäsen mielestä koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön panostaminen edistävät Suomen talouskasvua tulevaisuudessa.

– Suomi on tietysti osaaamisestaan tunnettu ja vientituotteemme ovat sellaisia, että niissä on tilaa innovoinnille ja tuotekehitykselle. Se on Suomen tavaramerkki ulkomaankaupassa.

Pylkkänen sanoo, että jos valtio ei uskalla velkaantua, vaikuttaa se tuotantokykyyn vielä pitkän aikaa.

– Velkaantumista pelottavampaa on se, että käperrytään sisäänpäin ja vähennetään velkaa kaikin keinoin välittämättä tulevaisuudesta. Tuleville sukupolville voi jättää valtion ilman velkaa, mutta vailla kasvumahdollisuuksia – tai valtion, jolla on velkaa, mutta paljon tuotantopotentiaalia.

luettelo
Kerttu Kamula / Yle