1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesikasvit

Järvien rannoilla viuhuvat nyt viikatteet – rantakasvien paras niittoaika on käynnissä

Rantojen niitto voi parantaa kalojen kutumahdollisuuksia tai yksipuolistaa järven lajistoa.

vesikasvit
Erkki Matiskainen ajamassa siipirataskonettaan. Konessa on ylhäällä suuri harava ja edessä monia letkuja.
Erkki Matiskainen, Juvan Terpal Oy:n toimitusjohtaja ajamassa itse kehittämällään siipirataskoneella Jukajärvellä. Pinnan alla viikatteet katkovat ruokojen varsia.Simo Pitkänen / Yle

Ranta- ja vesikasveja niitetään monilla rannoilla, sillä nyt leikattu ruoko ei ehdi kasvattamaan uutta vartta ennen kasvukauden loppua. Kasvit eivät myöskään ole vielä ehtineet varastoida ravinteita juuristoon talven varalle.

Rantakasvillisuutta niitetään yleensä maiseman kaunistamiseksi tai veneellä liikkumisen helpottamiseksi.

Etelä-Savon ELY-keskuksen vesiasiantuntija Liisa Muuri kertoo, että niitolla voi olla sekä hyviä että huonoja puolia. Niitto voi parantaa veden laatua lisäämällä virtausta ja parantaa kalojen kutumahdollisuuksia kaislikossa.

– Pienemmät, matalammat vesistöt uhkaavat kasvaa umpeen, joka heikentää lintujen ja muiden eliölajien elinmahdollisuuksia sillä alueella.

Niitot voivat kuitenkin myös heikentää järven tilaa, kun kasvillisuus ei enää sido järveen valuvia ravinteita. Kasvuston niittäminen voi myös tuhota järven lajikirjon.

– En niittäisi monipuolista kasvustoa, sillä se toimii monipuolisena ympäristönä alueen kasvi- ja eläinlajeille.

Muuri lisää, ettei kelluslehtisiä tai uposlehtisiä kasveja suositella niitettävän. Esimerkiksi lumpeet sekä ulpukat leviävät helposti juurakkonsa avulla, ja karvalehti sekä vesirutto saattavat levitä verson paloista.

Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta on ilmoitettava kuukautta ennen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa.

Lue seuraavaksi