Inarin kalanviljelylaitoksella pohdittiin, miten kalojen hyvinvointia voitaisiin lisätä – syntyi ajatus virikekasvatetuista kaloista

Katso videolta minkälaisissa olosuhteissa virikekasvatetut taimenet polskivat, ennen kuin ne hulautetaan Inarijärveen.

kalat
Nämä virikekasvatetut taimenet ovat vain kaksi senttimetriä pitkiä ja painavat ehkä gramman.

InariVirikekanala on monelle käsitteenä tuttu, mutta miltä kuulostaa viriketaimenallas? Sellaisia löytyy Luonnonvarakeskuksen Inarin kalanviljelylaitokselta.

Inarissa on viljelty pitkään taimenia, kunnes on ruvettu pohtimaan, miten kalojen hyvinvointia voitaisiin lisätä.

Pallomerestä ei kuitenkaan virikeviljelyssä ole kyse, kertoo Luken tutkimusmestari Ari Savikko.

– Altaisiin on lisätty suojapaikkoja. Pienemmille kaloille on pikkukiviä. Isommille kaloille suojia, joiden alle pujahtaa. Samalla muutellaan myös altaan virtaussuuntaa ja vedenkorkeutta. Tällä lailla katsotaan, oppisivatko kalat käyttäytymään paremmin silloin kun ne lasketaan tuonne luontoon, kertoo Savikko.

Suuressa hallissa on vieri vieressä suuria altaita, joissa ui pienen pieniä taimenia. Pari kuukautta sitten kuoriutuneet taimenet ovat vain kaksi senttimetriä pitkiä ja painavat vain ehkä gramman.

Toisissa altaissa olosuhteet näyttävät ihmissilmään karummilta, toisissa altaissa on ostoskärryn näköisissä koreissa kiviä, joiden alle poikaset vilahtavat suojaan.

Jonain päivänä kummankin altaan poikaset kasvavat Inarijärven (siirryt toiseen palveluun) syvyyksissä melkoisiksi väkäleukaisiksi vonkaleiksi.

– Nämä molemmat merkitään omilla merkeillään, tulevaisuudessa sitten seurataan, antavatko virikekasvatetut taimenet paremman tuloksen kuin nämä normaalikasvatetut.

Virikekasvatusta on kokeiltu muuallakin, mutta ei tällaisessa mittakaavassa.

– Tätä on tehty pienessä mittakaavassa Kainuussa. Tämmöisessä tuotantomittakaavassa sitä ei ole tehty missään. Inari on oikeastaan ainoa paikka Suomessa missä sen voi tuotantomittakaavassa edes tehdä.

Virike-, verrokki- vai luonnontaimen? – Katso videolta, miten kalojen alkuperä havaitaan

Ennen kuin nämä kalanpoikaset kasvavat mittakaloiksi, eli puolimetrisiksi, siihen menee vuosia. Viime vuonna Inarijärveen hulautettiin 12 000 virikekasvatettua taimenta.

Pian niistä ensimmäisistä saadaan jotain viitteitä virikekasvatuksen tuloksista.

– Tänä kesänä niitä alkaa tulemaan näytteiksi, kun ne saavuttavat sen viidenkymmenen sentin alamitan. Tämän kesän jälkeen saadaan ensimmäisiä viitteitä, sanoo Savikko.

Jos tavallinen sunnuntaikalastelija onnistuu virvelillään nostamaan järvestä taimenen, hänen on miltei mahdoton sanoa, onko kala viljelty vai luonnontaimen.

Tutkimusmestari Ari Savikko.
Näin erotetaan onko pyydykseen jäänyt taimen virikekasvatettu vai luonnontaimen.

– Jos on oikein paljon kaloja käsitellyt, voi viljelykalan evistä erottaa, että se on viljelty. Normaaliviljeltyä ja virikekasvatettua taimenta ei tavallinen ihminen erota.

Ei tutkimusmestarikaan erota päältä päin, onko taimen virikekasvatettu vai ei. Siihen tarvitaan koneen apua.

– Sen erottaa ainoastaan kuonomerkinnällä, joka on kalan pään sisällä. Kun me saadaan tänne taimenen päitä, eräälle mittarille vilauttamalla selviää, onko päässä kuonomerkintää.

– Jos laite piippaa, merkkiä kaivamalla saadaan selville, onko kyseessä virike- vai verrokkitaimen.

Tulevaisuudessa saatavien tuloksien perusteella mietitään, laajennetaanko vai supistetaanko virikekasvatusta.

Inarijärven säännöstelyn vuoksi kaloja tulee viljellä ja tarkkailla

Etäällä pohjan mailla, hylätty järvi on, sanoitti Zacharias Topelius aikanaan, mutta hylätyksi järveä ei voi kutsua.

Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin (siirryt toiseen palveluun) 1940-luvulta lähtien. Inarijärven säännöstelypatona toimii Kaitakosken voimalaitoksen pato, joka sijaitsee Paatsjoen yläjuoksulla. Kaitakosken lisäksi Paatsjoessa on neljä venäläisen omistamaa voimalaitosta ja kaksi norjalaisten omistamaa voimalaitosta.

Koska säännöstely aiheuttaa kalastukselle vahinkoa, Inarijärvelle on määrätty velvoiteistutukset. Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi (siirryt toiseen palveluun) noin 120 000 petokalan- ja 234 000 pohjasiianpoikasta.