Tutkimus: Tupakantumppien muovi tukahduttaa kasvien itämistä yhtä paljon kuin kuivuus

Maahan heitetty tupakantumppi on pieni mutta siitä tulee iso ongelma, kun se on yksi 4,5 biljoonasta.

roskaaminen
Ylhäältä kuvattu ruukku, jossa on muutamia pieniä apilanversoja, tupakantumppi ja kolikko.
Kituliasta valkoapilaa viikon päästä kylvämisestä. Kolikko kertoo mittasuhteista. Jaime Da Silva Carvalho / ARU

Tupakantumppi on asuinympäristöjen yleisin jäte. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, miten vesistöihin päätyvät tumpit sekä myrkyttävät eläimiä että pahentavat mikromuoviongelmaa, sillä filtteri ei ole pahvia vaan selluloosa-asetaattia.

Näistä vaikutuksista voit lukea lisää Yle Luonnon alkukesällä julkaistusta jutusta.

Tuore brittitutkimus kertoo, etteivät tupakantumpit ole ongelma vain vesissä ja eläimille vaan myös maalla kasveille, joiden kasvua ne tukahduttavat. Tästä näkökulmasta tumppeja ei ole aiemmin tutkittu.

Brittiläisen Anglia Ruskin -yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen mukaan tupakantumppien sisältämä muovi on kasveille prosentuaalisesti yhtä iso stressitekijä kuin kuivuus.

"Tumppi ei ole roska"

Joka vuosi kadulle, puistoon tai ylipäätään muualle kuin roska-astiaan heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia.

Monet tupakoijat luulevat, että ne hajoavat nopeasti eivätkä ajattele niitä varsinaisena roskana, mutta tosiasiassa hajoaminen kestää vuosia, ellei vuosikymmeniä, muistuttaa tutkimusartikkelin pääkirjoittaja biologi Dannielle Green.

Britanniassa on tutkittu tupakoijien suhtautumista tumppeihin. Keep Britain Tidy (siirryt toiseen palveluun) -järjestön mukaan yli kymmenesosa on sitä mieltä, ettei tumppi ole roska, ja yli puolet luulee, että tumpin voi huoletta laittaa viemäriin.

Tumppien pudottelu näyttää olevan sosiaalisesti hyväksytty roskaamisen muoto, Green sanoo. Kun tutkijat selvittivät tumppimääriä Cambridgen puistoissa, joistakin löytyi yli sata tumppia neliömetriltä, etenkin roska-astioiden ja penkkien ympäriltä. Ennätys oli 128.

Apila ja heinä kituivat

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kaksi kasvia – valkoapila ja englanninraiheinä – reagoivat mullassa piileviin tumppeihin. Molemmat ovat sekä tärkeitä rehukasveja että yleisiä kaupunkien virkistysalueilla, tutkijat perustelivat kasvivalintoja.

Valkoapilalla on ekologinen lokeronsa myös pölyttäjien ravintokasvina ja kaupunki-ilman typpipitoisuuden hillitsijänä.

Kokeissa testiruukkuihin pantiin sekä poltettujen että polttamattomien savukkeiden filtteriosia sekä 200 heinän- tai 150 apilansiementä. Verrokkiruukuissa tumppeja ei ollut.

Tumppeja sisältävästä mullasta oli kolmen viikon jälkeen noussut 27 prosenttia vähemmän apilanversoja kuin tumpittomasta. Heinänsiemenillä ero oli kymmenen prosenttia.

Tumppien vaikutus näkyi myös kasvien pituudessa. Tumppiruukkujen apilat olivat 28 prosenttia verrokkeja lyhyempiä, heinä 13 prosenttia.

Myös puhdas filtteri haittaa

Apiloilla myös juuristo kärsi. Tumppien seassa kasvaneilla apiloilla oli punnituksessa vain puolet normaalista juurimäärästä. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa kasville ylimääräistä ponnistelua, kun se yrittää imeä maaperästä vettä.

Myös klorofyllin eli lehtivihreän määrässä oli epätasapainoa, jollaista yleensä havaitaan vain silloin, kun luonto on hyvin kuivaa. Lehtivihreänsä avulla kasvit yhteyttävät.

Myös polttamattomista savukkeista leikatuilla filttereillä oli kasvua tukahduttava vaikutus. Sen perusteella tutkimuksen tuloksia eivät aiheuttaneet nikotiini tai raskasmetallit, joita savuketta poltettaessa päätyy filtteriin, tutkijat totesivat.

Vaikka lisätutkimukset ovat tarpeen, jo nyt siis näyttää siltä, että tupakan filtterien kemiallinen koostumus vahingoittaa kasveja, sanoo tutkimukseen osallistunut biologi Bas Boots.

Osasyy kasvien varhaisen kehityksen häiriintymiseen saattaa selluloosa-asetaatin lisäksi olla siihen lisätty pehmitin, joka tekee materiaalista notkeaa, Boots sanoo.

Tutkimus on julkaistu Ecotoxicology and Environmental Safety (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.