Iso-Britannia haluaa eurooppalaisen laivasto-osaston Hormuzinsalmelle – Haavisto: Suomi tukee diplomaattisesti

Iranin vallankumouskaarti otti perjantaina haltuunsa Iso-Britannian lipun alla Hormuzinsalmella seilanneen öljytankkeri Stena Imperon.

Hormuzinsalmi
Pekka Haavisto
Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi Hormuzinsalmen tilannetta Ylelle tiistaina.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomi on valmis tukemaan Iso-Britanniaa diplomaattisesti Hormuzinsalmen konfliktissa.

Haavisto keskusteli aiheesta eilen Britannian ulkoministeri Jeremy Huntin kanssa puhelimessa. Mahdolliset pyynnöt sotilasoperaatioon osallistumisesta on kuitenkin käsiteltävä erikseen presidentin ja valtioneuvoston kesken.

– Tässä on varmasti ilmassa erilaisia suunnitelmia, joilla merenkulun turvallisuutta pyritään alueella lisäämään. Ensisijainen asia on kuitenkin diplomaattinen tie, jolla pyritään vaikuttamaan Iranin päätöksentekoon, Haavisto sanoo.

Ulkoministeri Hunt ilmoitti eilen, että Britannia vastaa Iranin toimiin Hormuzinsalmessa lähettämällä alueelle lisää sota-aluksia. Lisäksi Hunt kertoi Britannian kokoavan eurooppalaista laivasto-osastoa, jonka tehtävänä on suojella eurooppalaisia kauppa-aluksia alueella.

Iranin vallankumouskaarti otti perjantaina haltuunsa Britannian lipun alla Hormuzinsalmella seilanneen öljytankkeri Stena Imperon.

Koko tankkerin 23-jäseninen miehistö pidätettiin. Uutistoimisto AFP:n mukaan pidätettyjen joukossa on Latvian, Intian, Venäjän ja Filippiinien kansalaisia.

Iranin viranomaisten mukaan tankkerin miehistö oli rikkonut kansainvälisiä merenkulun sääntöjä. Ulkoministeri Huntin mukaan alus pysyi koko ajan kansainvälisillä vesillä, eikä Iranilla ollut mitään oikeutta nousta alukseen ja pidättää sen miehistöä.

Lue lisää: Video- ja äänimateriaali paljastaa, kuinka Hormuzinsalmen tankkeriselkkaus eteni

Latvia pyysi apua Suomelta

Latvian ulkoministeriö esitti viikonloppuna Suomen Teheranin-edustustolle avunpyynnön tankkeriselkkauksessa pidätetyn kansalaisensa tilanteen selvittämiseksi. Latvialla ei ole omaa suurlähetystöä Iranissa.

– Suomi on ilmoittanut Latvialle, että lähetystömme Teheranissa on valmis auttamaan tämän latvialaisen perämiehen tapauksessa, ulkoministeri Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan aluksen miehistön tilasta ei ole tullut hälyttäviä uutisia.

– Tällainen tilanne, jossa laiva joutuu voimatoimien kohteeksi, on tietysti aina järkyttävä siviileille, jotka ovat siellä töissä.

Britannian ulkoministeri Hunt kertoi ottaneensa yhteyttä Suomen lisäksi Omanin, Yhdysvaltain, Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan ja Tanskan ulkoministereihin. Pieni Suomi pistää silmään isojen valtioiden joukosta, mutta Haaviston mukaan tälle on looginen selitys.

Haaviston mukaan Suomen ulkopoliittinen painoarvo on tavallista suurempi EU-puheenjohtajuuden aikana. Muut EU-maat ottavat herkemmin yhteyttä suomalaisiin päättäjiin ja vastaavasti Suomella on mandaatti puhua ja toimia EU:n edustajana.

– Puheenjohtajuus madaltaa kynnystä yhteydenottoihin. Puheenjohtajana toivomme, että EU on aktiivinen ja puolustaa jäsenmaidensa etuja tällaisessa kriisitilanteessa.

Iranin kartta.
Hormuzinsalmi.Tiina Jutila / Yle

Hunt puhui Euroopan, ei EU:n osastosta

On huomionarvoista, että Hunt puhui nimenomaan eurooppalaisesta eikä EU:n laivasto-osastosta. Se kielii siitä, että Britannia etsii tällä hetkellä rooliaan Euroopassa brexitin kanssa.

Kaavaillun merioperaation Eurooppa-vetoisuus myös kuvastaa jakautuneisuutta Euroopan ja Yhdysvaltain välillä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo.

– Näkisin, että Britannian nopea aloite kertoo siitä, että Britannia pyrkii kynsin ja hampain rakentamaan vaikutusvaltaa eurooppalaisessa kontekstissa, Raitasalo sanoo.

Raitasalon mukaan on mahdollista, että Euroopasta löytyy kannatusta eurooppalaisen laivasto-osaston kokoamiselle. Suomen roolista on näin aikaisessa vaiheessa vaikea sanoa mitään.

– Nyt kun Yhdysvallat on selkeästi ottanut kovan ja nopean voimapoliittisen linjan, on mahdollista, että Euroopasta löytyy kannatusta sille, että pyritään hillitsemään tilannetta siellä. Tässä mielessä Eurooppa-johtoinen operaatio tai edes poliittisen tuen antaminen on poliittisesti mahdollista, Raitasalo sanoo.

Tilanne Persianlahdella kireä

Tapaus on luonut entistä pahempaa kitkaa Britannian ja Iranin välille sekä kiristänyt Persianlahden jo ennestään jännittynyttä tilannetta.

Heinäkuun alussa Britannia pysäytti iranilaisen öljytankkerin Gibraltarilla, koska Britannia epäili tankkerin olevan viemässä raakaöljyä Iranista Syyriaan EU:n ja Yhdysvaltain pakotteiden vastaisesti.

Tieto Stena Imperon haltuunotosta tuli vain pari tuntia sen jälkeen, kun Gibraltarin tuomioistuin oli ilmoittanut jatkavansa heinäkuun alussa pysäytetyn Grace 1 -tankkerin kiinniottoaikaa 30 päivällä.

Iranin ulkoministerin Mohammad Javad Zarifin mukaan Yhdysvallat junaili iranilaistankkerin pysäyttämisen. Iranin ja Yhdysvaltain välit ovat viime kuukausina kiristyneet.

Yhdysvallat jätti vuonna 2015 tehdyn Iranin ydinsopimuksen noin vuosi sitten. Tämän jälkeen maa alkoi asettaa pakotteita Irania vastaan.

Viime viikkoina sekä Yhdysvallat että Iran ilmoittivat ampuneensa alas vastapuolen miehittämättömän lennokin Hormuzinsalmen alueella.

Lue lisää:

Iranin ulkoministeri Zarif: Iran ei tavoittele yhteenottoa Britannian kanssa

Britannia vastaa Iranin toimiin Hormuzinsalmessa – Lähettää alueelle lisää sota-aluksia ja alkaa koota eurooppalaista laivasto-osastoa

Latvia on pyytänyt Suomelta apua Hormuzinsalmen tankkeriselkkauksen selvittämiseen

Ulkoministeri Haavisto: Hormuzinsalmessa käytetään merirosvousta vallankäytön välineenä