Musiikin ihmeellinen voima: Bahara ja Elham Wali Barikzai saivat vastaanottokeskuksessa mahdollisuuden opetella viulunsoittoa ja musiikki vetäisi mukanaan

Nuoret muusikot pääsivät soittoharrastuksen pariin Floora-hankkeen kautta. Se lähti liikkeelle yhden naisen, Päivi Rechardtin, halusta auttaa.

taidekasvatus
Elham ja Bahara opiskelevat viulunsoittoa opettaja Minni Ilmosen johdolla.
Bahara ja Elham Wali Barikzai soittavat opettajansa Minni Ilmosen kanssa.Kristiina Lehto / Yle

Bahara, 11, ja Elham, 16, Wali Barikzai tarttuvat tottuneesti viuluihinsa. He tekevät ensin opettaja Minni Ilmosen johdolla lämmittelyharjoituksia, sen jälkeen soitetaan kappaleita, joita on harjoiteltu jo pidempään. Elham soittaa Konsta Jylhän kappaletta Penttilän sillalla, Bahara harjoittelee Koputes-polkkaa.

He molemmat ovat soittaneet viulua jo yli kaksi vuotta. Harrastus alkoi, kun he kuulivat ystävänsä soittavan ja ihastuivat viulun ääneen.

– Me asuimme silloin vastaanottokeskuksessa. Ja vastaanottokeskuksen toimiston kautta löysimme opettajan, Elham kertoo.

Elham Wali Barikzai harjoittelee viulunsoittoa.
Elham Wali Barikzai harjoittelee Kosta Jylhän kappaletta Penttilän sillalla.Kristiina Lehto / Yle

Heidän perheensä muutti harrastuksen jo alettua ensin toiseen vastaanottokeskukseen ja sen jälkeen taas uuteen kaupunkiin, mutta soittoharrastus on jatkunut muutoista huolimatta. Tästä nuoret ovat erityisen iloisia.

Harrastus on tarjonnut monenlaisia kokemuksia: Elham on päässyt soittamaan esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlille sekä keikkailemaan kirjastoihin ja vanhainkoteihin.

Takana yhden naisen idea

Baharan ja Elhamin soittoharrastus on järjestetty alusta lähtien Floora-hankkeen kautta. Hankkeen tarkoituksena on tarjota soittoharrastus myös sellaisille lapsille ja nuorille, joille se ei ehkä muuten olisi mahdollista.

Hanke on ollut käynnissä kuutisen vuotta, ja sen kautta on musisoimaan päässyt jo lähes parisataa lasta ja nuorta. Mukaan pääsijät valitsee sosiaalitoimi, mutta pohjalla on aina lapsen tai nuoren oma kiinnostus.

Floora-hankkeen toiminnanjohtaja Päivi Rechardt.
Floora-hanke lähti liikkeelle Päivi Rechardtin ajatuksesta.Kristiina Lehto / Yle

Idea lähti aikanaan liikkeelle yhden naisen, viulisti Päivi Rechardtin, ajatuksesta. Hän katseli Helsingin Itäkeskuksessa kuljeskelevia lapsia ja nuoria ja mietti, voisiko tarjota heille ilmaisia soittotunteja. Kun hän puhui ajatuksestaan muille muusikoille, innokkaita mukaan lähtijöitä löytyi helposti.

Positiivista kaikua saatiin heti myös musiikkioppilaitosten rehtoreilta, ja sosiaalitoimikin otti idean avosylin vastaan. Samanlaisia ajatuksia oli ollut muillakin.

– Tämä hanke on ollut hyvin ajankohtainen. Emme miettineet sitä silloin niin systemaattisesti, mutta se on osunut johonkin hyvin tärkeään kohtaan, Rechardt pohtii.

Innokas työryhmä käynnisti Flooran, joka on kasvanut vähitellen. Se on saanut rahoitusta esimerkiksi eri kunnilta, säätiöiltä ja rahastoilta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Matkan varrella mukaan on tullut uusia kuntia ja oppilaitoksia.

Opetuksesta kiinnostuneita lapsia tulee jonoon jatkuvasti. Tavoitteena on juurruttaa toiminta musiikkioppilaitoksiin niin, ettei koko hanketta enää tarvita.

Taide voi ehkäistä syrjäytymistä

Taiteen mahdollisuuksia lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia tutkitaan parhaillaan Taideyliopiston koordinoimassa Arts Equal -hankkeessa. Kuusivuotinen hanke on yksi alan suurimmista Suomen historiassa ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Hanke antoi vastikään kunnille suosituksen, että ne käyttäisivät taidekasvatusta enemmän apuna lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Suosituksessa todetaan, että esimerkiksi etsivän kulttuurityön avulla kunnat voisivat tavoittaa juuri niitä lapsia ja nuoria, joille voisi olla taidekasvatuksesta paljon hyötyä. Floora-hanke mainittiin tästä hyvänä esimerkkinä.

Läänintaiteilija Isto Turpeinen
Taideyliopiston tutkija Isto Turpeinen on mukana Arts Equal -tutkimushankkeessa.Kati Turtola / Yle

Tutkija Isto Turpeinen näkee, että erinomainen paikka löytää tukea tarvitsevat lapset ja nuoret on koulu. Siellä etsivän kulttuurityön asiantuntija voisi liikkua, tarttua tilanteisiin ja ohjata lapsia ja nuoria harrastusten pariin.

– Konkreettisesti se ratkaistaan sillä, että mennään yksittäisen ihmisen lähelle. Pitää mennä ihan kasvotusten kysymään, että missä mennään, miten sinä voit, voitaisiinko me pohtia sinulle jotain tekemistä.

Hän huomauttaa, että taiteella on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Erityistä hyötyä siitä on nuorille, jotka rakentavat identiteettiään.

– Siitä on olemassa näyttöä, miten tärkeää esimerkiksi jollekin yksittäiselle nuorelle on se, että hän löytää itselleen mielekkään harrastuksen. Se saattaa johtaa siihen, että hän alkaa pohtia elämäänsä myös niin, että tulevaisuudessa on joku ammatti.