Jyrki Katainen alkoi jo jäähdytellä EU-komissaarina – Urpilaisella mahdollisuudet hyvään salkkuun, Afrikka-asiat nousevat komission asialistalla

Katainen joutui syrjään päätöksenteosta työnhakunsa vuoksi: "Komissio on esteellisyysasioissa tiukempi kuin mikään muu laitos."

Jyrki Katainen
EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen Eurooppasalissa järjestetyssä avoimessa keskustelussa 7. kesäkuuta 2019 Helsingissä.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker siirsi Kataisen syrjään päätöksenteosta viime viikolla, koska Katainen on hakenut Sitran yliasiamiehen tehtävää.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

BrysselJyrki Katainen lopettelee työtään EU-komission kilpailukyvystä ja teollisuudesta vastaavana varapuheenjohtajana hieman ripeämmin kuin alunperin oli tarkoitus.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker siirsi Kataisen syrjään päätöksenteosta viime viikolla, koska Katainen on hakenut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamiehen tehtävää.

Katainen vastaa komissiossa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä – pitkälti samoista alueista kuin millä Sitra toimii.

Kataisen mielestä eturistiriitaa on vaikea hahmottaa. Hän kertoo pyytäneensä itse arviota komission eettiseltä komitealta jo pohtiessaan Sitran tehtävän hakemista.

– Pyysin karkeata arviota, onko minun mahdollista ottaa tehtävää vastaan, jos tulen valituksi, eli onko intressiristiriitaa. He arvioivat, että voin ottaa tehtävän vastaan, Katainen kertoo toimistossaan korkealla EU-komission Berlaymont-päärakennuksessa.

Sen jälkeen Katainen informoi Junckeria työpaikanhakuaikeistaan, jolloin Juncker pyysi häneltä virallista ilmoitusta. Myös Juncker konsultoi Kataisen mukaan eettistä komiteaa.

– Sieltä tuli samansuuntainen arvio kuin olin saanut jo itsekin. Komission puheenjohtajan tehtävä on tehdä päätös, että rajoittaako haku jollain tavalla työtehtäviä, ja hän teki sen päätöksen. Se on ihan hyvä päätös.

Jyrki Katainen
Jyrki Katainen kertoi EU-komission uusista toimista maailmanlaajuisen metsäkadon ehkäisemiseksi viime töikseen ennen kesälomia tiistaina Brysselissä. Vuosien 1990 ja 2016 välillä maailmassa hävisi metsää 800 jalkapallokentän verran tunnissa, hän sanoi.Stephanie Lecocq / EPA

Katainen tai hänen kabinettinsa jäsenet eivät saa enää kutsua koolle kokouksia, joissa on tarkoitus päättää teollisuus- tai innovaatiopolitiikan suunnasta. He saavat osallistua kokouksiin, mutta eivät voi määrittää asialistaa eivätkä olla johtopäätöksen vetäjiä.

Kataisen mielestä kyse on ennen kaikkea siitä, millainen vaikutelma halutaan antaa ulospäin.

– Komissio on äärettömän varovainen, ehkä kaikista julkisista laitoksista Euroopassa kaikkein tarkin mielikuvamielessä, ettei synny väärinkäsityksiä sidonnaisuuksista, Katainen sanoo.

Hän haluaa kiinnittää huomiota siihen, että välttämättä kysymys ei eettisen lautakunnankaan mielestä ole intressiristiriidasta vaan sen vaikutelmasta.

– Komitea käytti semmoista sanamuotoa, että todellinen intressiristiriita tai sellaisen vaikutelman syntyminen, hän sanoo.

Kataisen mielestä intressiristiriidat Sitran ja komission välillä ovat käytännössä olemattomat. Sitra ei tavoittele voittoja vaan on Suomen tulevaisuuteen keskittyvä ajatushautomo.

Sillä on 800 miljoonan euron pääomat, joiden turvaamiseksi se tekee investointeja rahastoihin, esimerkiksi kiertotalousrahastoihin.

– Mutta EU-politiikan ja Sitran välillä on hirveän vaikea nähdä minkäänlaista taloudellista kytköstä. Teollisuus- ja innovaatiopoliitiikan saralla Sitra taas on julkista hyvää tavoitteleva eduskunnan alainen laitos.

Komissio tiukensi linjaustaan komissaarien karenssiajasta viime vuonna, kun syntyi kohu (siirryt toiseen palveluun) komission edellisen puheenjohtajan José Manuel Barroson siirtymisestä investointipankki Goldman Sachsin palvelukseen.

Nyt työnsä päättäneen komissaarin pitää kertoa uudesta työstään ja siihen liittyvistä sidonnaisuuksista kahden vuoden ajan, kun ennen Barroso-tapausta karenssi päättyi puolentoista vuoden jälkeen.

Yksi syy komission varovaisuuteen jääviysasioissa saattaa olla se, että luxemburgilaisen Jacques Santerin koko 20-henkinen komissio joutui eroamaan 20 vuotta sitten muun muassa juuri intressiristiriitojen vuoksi.

Jyrki Katainen keskustelee toimittajan kanssa kadulla.
Katainen laskee yhdeksi ansiokseen EU:ssa puolustusulottuvuuden syventämisen. Asia on jäsenmaiden vastuulla, mutta ne ilmoittivat takavuosina haluavansa lisää yhteistyötä turvallisuudessa ja puolustuksessa. "Sitä me olemme lähteneet tekemään, se on uusi aluevaltaus Euroopan politiikassa."Jeroen Mortier

Kataista pidetään Brysselissä työteliäänä ja aikaansaavana komissaarina. Konsulttiyhtiö Burson, Cohn & Wolfen alkuvuonna (siirryt toiseen palveluun) tekemän kyselytutkimuksen mukaan hän on 28 komissaarista kuudenneksi arvostetuin. Parhaat arvosanat sai tanskalainen Margrethe Vestager.

Lue lisää: Suosikkikomissaari Vestager iloitsee naisten noususta EU:n johtopaikoille: Keskustelu ja demokratia paranevat, kun yhdenmukaisuus murtuu.

Vaikka pohjoiseurooppalaiset komissaarit ovat olleet yleisesti ottaen erittäin arvostettuja komissiossa, yksikään Pohjoismaista tai Baltiasta kotoisin oleva poliitikko ei ole yltänyt EU:n huippuvirkoihin.

Kataisen mielestä EU:ssa tarvittaisiinkin nyt aiempaa enemmän pohjoisten maiden yhteistyötä. Yhteistyölle on erityisen kova kysyntä juuri nyt, kun Britannia on jättämässä EU:n.

Katainen kertoo jopa Saksan liittokansleri Angela Merkelin tukevan pohjoisten maiden lujempaa yhteen hiileen puhaltamista.

– Satuin olemaan hänen kanssaan samassa seurueessa alkuvuodesta. Hän sanoi odottavansa enemmän Pohjoismailta, Baltian mailta ja joiltakin itäisen euroopan mailta nimenomaan siinä, että tämä maaryhmä paikkaisi Britannian jättämää lovea sisämarkkinoiden kehittämisessä, kauppapolitiikassa ja käytännöllisessä talousajattelussa.

Kataista itseään eurooppalaisen uran jatkaminen ei kiinnostanut. Hän kertoi jo viime vuonna palaavansa Suomeen, koska siellä on hänen "kotipesänsä".

– Aikansa kutakin. Viisi vuotta komissiossa oli jatkumoa muulle poliittiselle työlle, jota Suomessa tein aikaisemmin. On hyvä katsoa myös muuta, mikä voi sytyttää, hän sanoo.

Suurimmaksi saavutuksekseen EU-vuosinaan Katainen nostaa ESIR-rahaston (siirryt toiseen palveluun) (Euroopan strategisten investointien rahasto) pystyttämisen.

– Se oli ensimmäinen työtehtäväni täällä komissiossa. Neljän vuoden aikana se on saanut liikkeelle investointeja 400 miljardilla eurolla ja arvioimme, että ensi vuoden loppuun mennessä sen avulla on syntynyt 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Toiseksi aikaansaannokseen Katainen laskee kiertotalouden tuomisen "parin kollegansa kanssa" keskeiseksi osaksi Euroopan teollisuuspolitiikkaa.

– Se on ilmastopolitiikan teollinen ulottuvuus. Se on myös politiikan osa-alue, joka etenee nopeimmin ja jota muut, erityisesti Kiina ja Japani, seuraavat.

Kiertotaloudessa toisen tuottamat jätteet ovat toisille arvokkaita raaka-aineita. Lisäarvoa niille syntyy uusien tuotteiden, palvelujen ja tekoälyn kautta. Esimerkiksi juuri Sitra on laskenut, että kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle miljardien eurojen vuotuiset kasvumahdollisuudet.

EU-työssä Katainen kertoo oppineensa tuntemaan jäsenmaiden poliittiset kulttuurit ja ihmisten tavat ajatella.

– Työllä on vaikutusta myös Euroopan ulkopuolella. Se työ, mitä täällä on tehty vaikka muovipolitiikassa ja kiertotaloudessa, on vaikuttanut myös Japanin ja Kiinan toimintaan, Katainen sanoo.

Jyrki Katainen keskustelee toimittajan kanssa toimistossaan.
Komissaarina suhde julkisuuteen on hyvin toisenlainen kuin vaikkapa Suomen pääministerinä. "Vaikka olisin joka viikko telkkarissa tai lehdessä jossain päin Eurooppaa, niin tämä on asiakeskeisempää. Politiikan paineisuus tai hektisyys on täällä vähäisempää kuin kansallisessa politiikassa. Tämä tarkoittaa, että viikonloput ovat yleensä vapaita."Jeroen Mortier

Toisaalta 28 maan kesken syntyy myös hankaluuksia. Poliittisten avausten ja esitysten läpimeno vaatii hartiavoimin työtä.

– Eri maissa on erilaiset vaalisyklit. Asiat eivät usein etene, koska jossain maassa on tulossa vaalit, ja kun ne on käyty, niin vaalit kolkuttavat ovelle jossain toisessa maassa.

Mailla on myös eri herkkyyksiä. Esimerkiksi pohjoismaalaisten on helppo mieltää ulkomaankauppa, kilpailukyky ja hyvinvointiyhteiskunta samaan pakettiin kuuluviksi.

– Meillä ymmärretään, että hyvinvointi on mahdollinen, kun saamme mahdollisimman paljon rahaa ulkomaankaupasta, ja että kilpailukyky on keino rahoittaa yhteiskuntaa. Tämä ei ole samalla tavalla tunnustettua kaikkialla Euroopassa, Katainen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Euroopassa hyvinvoinnin ajatellaan usein liittyvän tiiviisti perheeseen tai kulttuuriin.

Toisaalta erilaisuus on Kataisen mielestä "elämän suola".

– Olen oppinut esittämään saman asian vähän eri näkökulmista eri maissa.

Suomen ehdokas seuraavaksi komissaariksi on Jutta Urpilainen (sd). Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo ilmoittanut, että hänen komissioonsa tulee yhtä paljon naisia kuin miehiä.

Tämä saattaa parantaa Urpilaisen asemia hänen salkustaan neuvoteltaessa. Jos naisehdokkaita ei ole riittävästi, von der Leyen joutuu pyytämään heitä jäsenmailta lisää.

Urpilaisen nimi on ollut selvillä jo pitkään, joten hän on ollut hyvissä asemissa salkkujakoa tehtäessä aivan alkumetreiltä asti.

Pääministeri Antti Rinne on kertonut Suomen tavoittelevan Urpilaiselle talouteen, ulkosuhteisiin tai Afrikkaan liittyviä tehtäviä.

Kataisen mielestä juuri Afrikka nouseekin EU:n asialistalla useasta syystä.

Ensinnäkin maahanmuutto ja meren yli tulevat siirtolaiset ovat herättäneet jäsenmaiden päättäjät miettimiään, voidaanko uudenlaisen kehityspolitiikan avulla saada parempia tuloksia aikaan.

Tarkoitus on löytää keinoja huono-osaisuuden vähentämiseksi Afrikassa.

– Vanha kehityspolitiikka, jossa annetaan avustusluonteisia rahaeriä, ei välttämättä johda yksinään hyvään lopputulokseen. Tarvitaan toimia, jotka lisäävät yksityisten investointien määrää, Katainen sanoo.

Komissio on muun muassa perustanut kolmansille maille investointirahaston (siirryt toiseen palveluun) ja erilaisia kehitysohjelmia. (siirryt toiseen palveluun) Kehitysyhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään myös lainsäädäntöä niin, että esimerkiksi digitaaliset ja energiamarkkinat lähtisivät kasvamaan.

– Jos yksityiset investoinnit eivät mene sinne lainsäädännön vuoksi, pyrkimys on tuoda yksityinen raha kehityksen välineeksi, Katainen selittää.

Myös kansainvälinen kilpailutilanne kannustaa keskittymään Afrikkaan. Eurooppa on Afrikan suurin kehitysyhteistyökumppani ja eurooppalaiset yritykset ovat mantereella suurimpia investoijia.

Viime aikoina Kiina ja Yhdysvallat ovat vahvistaneet läsnäoloaan Afrikassa.

– Kiinalaiset tekevät sen tavalla, joka ei ole kestävää. He saattavat johtaa jotkut maat velkavankeuteen tai velkojen ehdot ovat sellaiset, että ne on mahdoton täyttää, Katainen sanoo.

Kiina on saanut haltuunsa Afrikan maiden infrastruktuuria (siirryt toiseen palveluun) ja mineraalivaroja, kun niitä on ollut velkojen vakuutena eivätkä maat ole selvinneet lainanlyhennyksistä. Euroopalle on samalla syntynyt kilpailupainetta.

Monet Afrikan maat ovat jo kymmeniä miljardeja euroja velkaa Kiinalle (siirryt toiseen palveluun). Pahimmin velkaantuneita ovat Angola, Etiopia ja Kenia.

Katainen ei kuitenkaan usko, että komissioon tulee yksittäistä Afrikka-salkkua.

– Afrikka on vihjannut, että se on holhoava tapa suhtautua, ja meillä se on kuultu. Ottaen huomioon EU:n siirtomaahistorian, emme halua tehdä mitään kielteistä, kun tarkoitus on hyvä.

Katainen kertoo sommitelleensa mielessään uudenlaista komissaarinsalkkua. Siinä olisi osa hänen nykyisiä tehtäviään ja osa esimerkiksi kehityspolitiikkaa ja korkean tason talousdialogin käymistä esimerkiksi Kiinan, Japanin ja Turkin kanssa.

– Salkussa olisi taloudelliset ulkosuhteet, kauppa ja kehitys. Erikseen voisi olla kauppa- ja kehityskomissaari, mutta sitten olisi tällainen koordinoiva rouva tai herra, Katainen pohtii.

Aiheesta lisää:

EU-komissaari Jyrki Katainen: Olen aina ihaillut EKP:n johtoon nimitettyä Christine Lagardea.

EU-komission johtaja Helsingissä: "Johtohenkilöinen valintatapa ei ollut kovin läpinäkyvä."

Suomi hakee vauhtia ilmastonmuutoksen hillintään Afrikasta.