"Patokauppa on suuri läpimurto" – Hiitolanjoki-yhdistyksen maltillinen sissitoiminta palkitaan joen vapauttamisella

Hiitolanjoki-yhdistys on vuosia ajanut Hiitolanjoen patojen purkamista. Nyt haave toteutuu.

Hiitolanjoki
Ritakosken ohijuoksutusta  keväällä
Hiitolanjoessa sijaitseva Ritakosken pato on yksi purettavista padoista.Kari Kosonen/Yle

Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus iloitsee eilen tiistaina julkistetusta patokaupasta, jossa Rautjärven Simpeleeltä alkavan Hiitolanjoen loputkin padot siirtyvät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen.

Europaeus pitää patokauppaa suurena läpimurtona.

– Juuri tämän päämäärän eteenhän tässä on taustatyötä tehty, sanoo Europaeus.

Vuonna 2005 perustettu Hiitolanjoki-yhdistys on toiminut monin tavoin joen vapauttamisen puolesta.

– Sellaista maltillista sissitoimintaa, kuvailee Europaeus.

Ritakosken voimalaitos
Hiitolanjoki tunnetaan myös nimellä Kokkolanjoki. Tässä talvipakkasten aikaan otetussa kuvassa on Ritakosken pato ja voimalaitos. Petri Kivimäki /Yle

Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä. Joesta vain kahdeksan kilometriä siitä on Suomen puolella Rautjärvellä. Loput joesta virtaa vapaana Venäjän puolella.

Purettavat padot ovat estäneet äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun Venäjältä Hiitolanjokeen.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti jo pari vuotta sitten Hiitolanjoessa olevan Lahnasenkosken voimalaitoksen Vantaan Energialta. Nyt sen haltuun tulevat loput kaksi voimalaitosta eli Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset.

Padot puretaan ja kosket ennallistetaan vuoteen 2023 mennessä.

Joen ennallistaminen korjaa rajavesirikkomukset

Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeuksen mukaan on hienoa, että vaelluskalojen arvo vihdoin ymmärretään.

– Hiitolanjoen pienet vesivoimalat eivät pelkästään estä kalojen nousua joessa, vaan ne myös rikkovat Suomen ja Venäjän välistä rajavesisopimusta, hän sanoo.

Asia korjaantuu joen ennallistamisen yhteydessä.

Kartta
Hiitolanjoki virtaa Rautjärven Simpelejärveltä Laatokalle saakka. Nyt kaupan kohteena olivat Rita- ja Kangaskosket. Lahnasenkosken Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti jo vuonna 2017.Mikko Airikka / Yle

Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus uskoo, että patojen purkaminen, koskien ennallistaminen ja lohen nousu Suomen puolelle tekevät Hiitolanjoesta nähtävyyden ja jopa matkailuvaltin.

– Sellainenkin henkilö, joka ei ole kalastaja, voi tulla katsomaan lohien elämää läheltä. Se on hyvin harvinaista, kun puhutaan luonnonvaraisesta järvilohesta, sanoo Europaeus.

Yhdistys on koonnut faktaa ja tehnyt selvityksiä

Hiitolanjoki-yhdistys on muun muassa pitänyt vaelluskalatilastoa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.

Yhdistyksen laatimat kalatieprosesseihin liittyvät lausunnot ovat osaltaan tuupanneet joen tulevaisuuteen vaikuttavia osapuolia yhteisen neuvottelupöydän ääreen.

Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta sekä ruohonjuuritasolla tilanteen parhaiten tuntevat osakaskunnat ja kalastuskunnat.

Lahnasenkosken pato Hiitolanjoessa
Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022.Kalle Purhonen / Yle

Hiitolanjoki-yhdistys ei Mikko Europaeuksen mukaan koskaan ole ollut suuri kansanliike, vaan pikemminkin asiantuntijavetoinen vaikutuskanava.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen on Hiitolanjoki-yhdistyksen sihteeri ja Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen puolestaan toimii yhdistyksen vaelluskala-asiantuntijana.

Monet eteläkarjalaiset luonnonsuojelijat ovat tahoillaan vieneet Hiitolanjoen ennallistamiseen kohdistuneita vaatimuksia eteenpäin. Vuosikausia mukana ovat Europaeuksen mukaan olleet muun muassa Pentti Siilahti, Veijo Vilska ja Kauko Poikola.

Lue seuraavaksi: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki