Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Ministeriö käynnistämässä erillisselvityksen – "Kompasteluista opittava, että on tehtävä yhteistyötä"

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Uuttamaata koskevaa erillisselvitystä aletaan tehdä elokuun aikana.

sote-uudistus
Sairaalanäkymä.
Pääkaupunkiseudun kunnat toivovat, että sote-uudistusta selvitettäisiin ja tehtäisiin aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.Kalevi Rytkölä / Yle

Keskustelu jättimäisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on saamassa jälleen uusia kierroksia.

Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari, vihreiden Sanna Vesikansa pohtii, eikö "viime kierroksesta" ole opittu yhtään mitään.

Vesikansa muistuttaa, että hallitusohjelmassa mainittua Uudenmaan sotea koskevaa erillisselvitystä on ollut tarkoitus viedä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Hänen mukaansa kutsua tapaamisiin ei kunnille kuitenkaan ole kuulunut.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Sanna Vesikansa.
Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo, että Uuttamaata koskeva erillisselvitys olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.Hanna Othman / Yle

– Virallista kutsua selvityksen käynnistämiseen ei ole ainakaan vielä tullut, Vesikansa sanoo Ylelle.

Ministeriö: Uudenmaan erillisselvityksen aikataulu on jo selvillä

Vesikansa sanoo ymmärtävänsä, että hallitus on vasta aloittanut, mutta toteaa samalla, että selvityksen aikataulu on tiukka.

– Ymmärrän tietenkin, että hallitus on vasta järjestäytynyt, mutta kun tällainen aikataulu on asialle annettu, toivon, että siinä edetään nopeasti ja ennen kaikkea selvitys on tehtävä yhteistyössä kuntien kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan erillisselvityksen aikataulu on jo tiedossa, mutta kutsua kunnille ei ole vielä lähetetty.

– Erillisselvitys on tarkoitus käynnistää elokuun puolenvälin jälkeen, ja selvitys aikataulutetaan siten, että se on valmis vuoden loppuun mennessä, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoo.

Helsinki: Kompasteluista on otettava opiksi, yhteistyötä kannattaa tehdä

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo, että edellisten hallitusten kompasteluista on opittava ja yhteistyötä kannattaa tehdä.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa katsotaan huolella ja avoimin mielin erilaisia vaihtoehtoja, jotka ratkaisisivat pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä, joita sote-uudistuksen valmistelussa on ilmennyt.

Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole perääntymässä sote-uudistukseen liittyvissä tavoitteissaan. Esimerkiksi Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo pitävänsä erillisselvitystä erittäin tärkeänä.

– Haetaan ratkaisuja, jotka toimivat myös täällä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, Metso sanoo.

Hänen mukaansa Uudenmaan maakunta yhtenä möhkäleenä olisi liian suuri ja hajanainen alue, jossa suuruuden ekonomia kääntyisi itseään vastaan.

– Uudellemaalle tulisi perustaa useampia itsenäisiä perussotealueita.

Juha Metso
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso pitää erillisselvitystä erittäin tärkeänä. Christoffer Gröhn / Yle

Viisi uutta maakuntaa tai kuntayhtymämalli

Sote-uudistuksen pohjaksi on suunniteltu kahdeksaatoista maakuntaa, jotka hoitaisivat itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kuitenkin vaatineet tiukasti Uudellemaalle omaa erillistä hallintomallia, joka poikkeaisi muualla Suomessa toteutettavasta mallista.

Esiin on nostettu vaihtoehto, jossa Uusimaa pilkottaisiin viideksi uudeksi maakunnaksi. Helsinki, Espoo ja Vantaa olisivat omia maakuntiaan ja näiden lisäksi pienemmistä pääkaupunkiseudun kunnista muodostettaisiin vielä pari uutta maakuntaa.

– Helsinki olisi yksin suurempi kuin yksikään tulevista maakunnista. Nämä mittasuhteet olisi aina hyvä muistaa, Vesikansa lataa.

Toinen vaihtoehtoinen malli olisi se, että olisi vain yksi maakunta, mutta palvelujen tuotanto toteutettaisiin Uudellamaalla uudella kuntayhtymämallilla. Esimerkiksi siten, että Helsinki ja jotkin sen kehyskunnista muodostaisivat yhden kuntayhtymän ja Vantaa sekä Espoo toimisivat samoin.

Kaikkiaan Uudellemaalle perustettaisiin viisi erillistä sote-aluetta.

– Monenlaisia vaihtoehtoja on, ja näitä pitäisi nyt huolella katsoa, että ne täyttävät sote-uudistuksen tavoitteet, perustuslain kirjaimen ja tuovat tänne pääkaupunkiseudulle toimivan sote-järjestelmän, Vesikansa sanoo.

Kuntayhtymämallin alueet suurempia kuin pienimmät maakunnat

Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan esimerkiksi Länsi-Uudenmaan perussotealue olisi yli 450 000 asukkaan alue. Länsi-Uudenmaan perussotealueen muodostaisivat Espoo ja yhdeksän muuta kuntaa.

– Tällä olisi Suomen mittakaavassa riittävän iso väestöpohja, ja samoin olisi näillä neljällä muullakin pohdinnassa olevalla alueella, Metso selventää.

Kuntajohtajat korostavat, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet muuhun Suomeen verrattuna pitäisi tunnistaa ja uskaltaa myös tunnustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta tehtäessä.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun ei katsota olevan ristiriidassa kokonaisuuden kanssa, jossa haetaan palveluille suurempaa väestöpohjaa.

– Jokainen Uudenmaan kuntayhtymämallissa esitetty alue on yli sadantuhannen asukkaan alue eli suurempi kuin pienimmät maakunnat, Vesikansa toteaa.

Lue seuraavaksi:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Isot kaupungit lausuivat yhteisen huolensa sote-uudistuksesta – "Riski on, että uusikin jättiuudistus kaatuu" (24.5.2019)

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren painajainen jatkuu – Muut pääkaupunkiseudulla iloitsevat sote-sovusta (23.5.2019)

Analyysi: Juuri kun luulit, että se on ohi – soten paluu (15.5.2019)