Luonnonvarakeskus: Lohikuolemat ovat vakava uhka Tornionjoen lohelle

Kalastajat ovat havainneet satoja kuolleita, sairaita tai oudosti käyttäytyviä lohia.

lohi
Kuollut Tornionjoen lohi
Kuolleita lohia Tornionjoessa ja rantatörmällä Tornion kaupungin edustalla.

Luonnonvarakeskus pitää kuluvan kesän lohikuolemia vakavana uhkana Tornion-Muonionjoen lohikannalle. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Atso Romakkaniemen mukaan tänä kesänä joella liikkuvat kalastajat ovat havainneet satoja kuolleita, sairaita tai oudosti käyttäytyviä lohia.

– Minusta tämä on tällä hetkellä kaikkein hälyttävin yksittäinen asia. Se voi vaikuttaa lohikantojen lisääntymiseen selvästi enemmän kuin esimerkiksi kalastus yhteensä. Tämä on myös hyvin arvaamaton tekijä, sillä se vaihtelee vuodesta toiseen ja ikävä piirre on myös se, että välttämättä ihmisillä ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia asiaan, vaikka ongelman syy selviäisi, sanoo Atso Romakkaniemi.

Romakkaniemi uskoo, että joella voi olla jopa tuhansia sairaita tai kuolleita lohia, koska kaikki lohet eivät tule nähdyksi. Tämä juuri ennen lohen kutua esiintyvä lisäkuolleisuus voi olla tuhoisa koko luonnonlohikannalle.

Atso Romakkaniemi
Erikoistutkija Atso Romakkaniemi.Riikka Rautiainen/ Yle

Luonnonvarakeskus on merkannut tänä kesänä Tornionjoen alajuoksulla toistasataa lohta, joiden liikkeitä tutkijat seuraavat radiolähettimillä. Tähän mennessä saadut tulokset ovat lyöneet tutkijan ällikällä.

– Seuranta on osoittanut, että lähes kaikki lohet ovat jääneet alajuoksulle ja osa on jopa palannut takaisin merelle. Se on täysin epänormaalia käytöstä lohelle. Jos tämä ilmiö koskee muitakin kuin merkattuja lohia, voi lohikanta pahimmassa tapauksessa romahtaa, koska lisääntyminen ei onnistu, sanoo Romakkaniemi.

Vastaavia ongelmia on tiedossa muiltakin lohijoilta

Tornion-Muonionjoen kaltaisia ongelmia on raportoitu myös muilta Pohjanlahden alueen lohijoilta. Erikoistutkija Atso Romakkaniemen mukaan viime vuosina kaikkein selvimmät merkit lohien voimattomuudesta on saatu Uumajajoen sivujoelta Vindeljoelta, joka on Itämeren kolmanneksi suurin lohijoki.

– Vindeljoella voidaan seurata kalojen vaellusta hyvinkin tarkkaan, koska lohi nousee kalatietä pitkin. Siellä lohissa on nähty jo muutaman vuoden ajan samaa oireilua, joka on nyt voimistunut Tornionjoella. Etenkin naaraslohet ovat olleet vaikeuksissa, joten lohien lisääntyminen on romahtanut, kertoo Romakkaniemi.

Sama viesti on kiirinyt tänä kesänä myös Tornion-Muonionjoella kalastavilta, jotka ovat jakaneet ahkerasti sosiaalisessa mediassa omia kokemuksiaan sekä esimerkiksi kuvia ja videoita kuolleista lohista. Yli 30 vuotta vapaa-ajan kalastusta harrastanut torniolainen Seppo Frantti kuvailee tilannetta rajajoella katastrofaaliseksi.

– On suorastaan katastrofaalinen tilanne, että kalat kuolevat nyt tällä tavalla eikä syksyllä tiedetä, paljonko jokeen on jäänyt kutevaa kalaa. Joen poikastuotanto saattaa romahtaa tämän jälkeen aivan totaalisesti, kuvailee Seppo Frantti.

Frantti on erityisen harmissaan siksi, että lohikannan kehitys näytti jo pitkään hyvältä ja houkutteli kalastusmatkailijoita. Hänen mukaansa on selvää, että moni kauempaa tuleva peruu kesäksi suunnitellun kalastusmatkan, kun joelta kantautuu tietoja voimattomista tai kuolleista lohista.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa perjantaina

Tornionjoen luonnonlohi ei ole kuitenkaan ongelmiensa kanssa yksin, koska viitteitä vastaavista kalaa kiusaavista oireista ja kalakuolemista on muualtakin. Erikoistutkija Atso Romakkaniemen mukaan monet merkit viittaavat siihen, että ongelmat tulevat merialueelta.

– Tiedetään, että luonnonlohella on ollut vuosikymmenten aikana ongelmia, jotka liittyy Itämeren lohen ekosysteemiin, ravintoon ja siihen, minkälaista ravintoa lohella on kulloinkin käytettävissä. Voi olla, että nämä lohikuolemat ja taudit voivat olla osittain siihenkin asiaan kytkeytyviä, mutta varmaan tässä on mukana jonkinlaista eri tekijöiden yhteisvaikutusta, joka saa lohet heikoksi ja kutuvaelluksen rasittamina jokeen noustessaan ne saavat sieni-infektion ja kuolevat pois, sanoo Romakkaniemi.

Hänen mukaansa osalla luonnonlohista on mekaanisia ihovaurioita, jotka eivät liity välttämättä mihinkään kalatautiin. Merialueella luonnonlohen riesana ovat muun muassa hylkeet.

– Viitteitä on myös ihovaurioisista kaloista ja niitä syntyy myös silloin, kun kalastajat joutuvat vapauttamaan lohia rysistä tai kun vieheen koukku repii irti pääsevää lohta.

Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos kertoi keskiviikkona, että ympäristömyrkyt voivat olla syynä Tornionjoen lohikuolemiin. (siirryt toiseen palveluun) Suomen vastaavan viranomaisen eli Ruokaviraston odotetaan kertovan perjantaina ensimmäisistä tuloksista, jotka liittyvät tutkittavana olleisiin Tornionjoen luonnonlohiin.