Eläinsuojeluneuvoja sai hoidettavakseen 11 orpoa siilinpoikasta – 100 gramman painoiset piikkipallot vaativat nyt hoitoa ympäri vuorokauden

Emottomat siilinpoikaset opettelevat luonnossa elämisen perustaitoja sijaiskodin pihalla.

siili
Kaksi siilin poikasta
Pienten siilinpoikasten emo on todennäköisesti jäänyt auton alle. Marika Anttonen / Yle

Pahvilaatikon uumenista kuuluu vaimeaa tuhinaa ja kuivien lehtien rapinaa. Kun metallisesta verkosta tehtyyn häkkiin lasketaan ruokakulho, laatikosta työntyy varovasti esiin pieni nenä ja piikikäs keho.

Lappeenrantalaisen omakotitalon pihapiirissä asustelee yhteensä 11 orpoa siilinpoikasta. Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen kertoo, että siilit ovat löytyneet Lappeenrannasta ja naapurikaupungista Imatralta.

– Poikaset otettiin hoitoon, koska joidenkin emot ovat jääneet auton alle tai niille on sattunut jokin muu tapaturma. Muutamien poikasten sisarukset olivat jo kuolleet.

Siilit eivät tarvitse lässytystä

Noin 100 gramman painoiset siilinpoikaset vaativat ympärivuorokautista huolenpitoa. Nousiainen punnitsee poikaset aamuisin ja tehotarkkailussa olevat potilaat aina ruokailun jälkeen varmistaakseen kaikkien yksilöiden tasaisen painon lisääntymisen.

– Siilit ovat yöeläimiä, mutta pienillä poikasilla ei ole vielä käsitystä lajityypillisestä käyttäytymisestä. Jossain vaiheessa ne alkavat siirtyä syömään yöaikaan.

Mirkka Nousiainen
Orvot siilinpoikaset asuvat Mirkka Nousiaisen takana näkyvän häkin kaltaisissa asumuksissa Nousiaisen kotipihalla.Marika Anttonen / Yle

Siilejä ruokitaankin aina tarpeen mukaan. Pienimpiä poikasia ruokitaan kissojen äidinmaidonkorvikkeella, isoimpia kiinteällä ruualla. Pahimmassa tapauksessa Mirkka Nousiainen on joutunut nesteyttämään siilejä ihon alle.

– Siilien tilanne saattaa muuttua nopeasti. Jos vain nopeasti katsoo, että kaikki syövät ruokaa, saattaa yksi poikasista olla syömättä koko päivän.

Siilejä on Nousiaisen mukaan aina käsiteltävä hanskat kädessä, koska siileissä voi olla tauteja, esimerkiksi salmonellaa. Nousiainen käsittelee poikasia kuitenkin mahdollisimman vähän, etteivät ne tottuisi ihmiseen liikaa.

– En esimerkiksi lässytä tai muutenkaan puhu niille. Siilit eivät ole esittelyeläimiä tai lemmikkejä ollenkaan. Isommat siilit menevätkin kerälle tai sähisevät, kun niitä yrittää koskea.

Häkkien paikkaa Nousiainen vaihtaa usein, etteivät siilit joudu elämään ulosteiden keskellä.

Ääriolosuhteet ovat siileille epäsuotuisia

Pienin siili, joka eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiaiselle tuotiin hoitoon, painoi vaivaiset 81 grammaa. Luonnonvaraisen siilin ihannepaino olisi noin 300–400 grammaa.

– Kunhan siilit painavat tämän verran, ne vapautetaan takaisin luontoon. Toki sääolosuhteidenkin pitää olla suotuisat eli hirmuisen kylmällä tai kuumalla siilejä ei palauteta luontoon.

Siili kurkistaa lehtien seasta
Imatralta löytynyt siilinpoikanen opettelee kaivautumaan lehtikasaan. Luonnonvaraiset siilit vuoraavat pesänsä kuivilla lehdillä, sammaleella ja heinillä.Marika Anttonen / Yle

Luonnonsuojelulaki määrää palauttamaan siilit sen kunnan alueelle, josta ne on löydettykin. Siilit ovat taajama-alueen eläimiä, joten orvot siilinpoikasetkin palautetaan ihmisten pihapiiriin. Nousiainen on myös itse määrittänyt siilien palautusalueelle kriteerejä.

– Ihmisen, jonka pihapiiriiin siilit lasketaan, täytyy tehdä niille talvipesä ja tukiruokkia niitä koko syksyn ajan.

Orvot siilinpoikaset eivät ole tavallinen, jokakesäinen ongelma.

– Olen hoitanut luonnoneläimiä kuuden vuoden ajan. Tämä on ensimmäinen kesä, kun minulla on ylipäänsä hoidossa siilinpoikasia.

Nousiaisen mukaan osasyyllinen siilien tukalaan tilanteeseen on ääriolosuhteiden yleistyminen. Liian kuuma tai liian kylmä ilma on siileille epäsuotuisa.

– Toisaalta ihmiset ovat nyt entistä tietoisempia ja kiinnittävät siileihin enemmän huomiota ja ilmoittavat apua tarvitsevista yksilöistä.

Suomen siilikanta vähentymässä

Luonnossa siiliemo synnyttää yleensä yhden poikueen vuodessa. Kesäkuun puolivälin aikaan syntyvässä poikueessa on keskimäärin viisi poikasta. Emo imettää poikasia 4–6 viikkoa, joten poikaset vieroittuvat yleensä heinäkuun puolivälin aikaan.

Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Laura Pullin mukaan kuluva kesä ei ole "vuosisadan siilikesä".

– Meilläkin on Korkeasaaressa hoidossa kymmeniä orpoja siilinpoikasia, mutta ei niin paljon kuin joskus aikaisempina kesinä.

Korkeasaaressakin arvellaan, että Suomen siilinkanta on vähenemässä. Siilikannan kokoa on vaikea arvioida, koska luonnonvaraisten siilien määrää ei ole laskettu.

– Kannan vähentymiseen on monia syitä. Lisääntynyt liikenne lisää siilien kuolemia ja ryteikköiset pihat, joissa siilit viihtyvät, ovat vähentyneet. Myös erilaiset taudit kuten keuhkomadot tappavat siilejä.

Siilin poikanen
Mirkka Nousiainen ruokkii siilinpoikasia kissanruualla. Luonnonvaraiset siilit syövät muun muassa hyönteisiä, käärmeitä sekä linnun- ja hiirenpoikasia.Marika Anttonen / Yle

Suurin siilipopulaatiota verottava tekijä ovat leudot talvet.

– Jos lumi sulaa ja vettä pääsee siilin talvipesään, siilin talvihorros menee pilalle.

Pulli neuvoo toimimaan yksin harhailevien siilinpoikasten kanssa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

– Kämmenelle mahtuva, nuupottava ja paikallaan kyhjöttävä siili kannattaa viedä sisään lämpimään paikkaan. Raatokärpäset munivat nopeasti siileihin, ja jos ne pääsevät kuoriutumaan, silloin on jo liian myöhäistä.

Muita luonnoneläimiä voi seurata rauhassa muutaman päivän ajan.

– Aina kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esimerkiksi eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin. Eläintä ei saa ottaa laatikkoon ja viedä kotiin ja soittaa vasta sitten, se on lainvastaista, kertoo Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen.

Loukkaantuneen eläimen kohtaamiseen ei ole olemassa yleispäteviä ohjeita tai sääntöjä. Jokainen tilanne pitää selvittää erikseen.

– Laki kuitenkin velvoittaa jokaista puuttumaan, jos näkee loukkaantuneen eläimen, lemmikin tai luonnoneläimen. Jos ei itse pysty toimimaan, kannattaa aina soittaa asiantuntijalle.

Nousiaisen mukaan kuitenkin hyvin usein ihmisellä on suurempi hätä eläimestä kuin eläimellä itsellään.

Lue seuraavaksi: 82-vuotias haluaa pelastaa siilit ja rakensi niille oman asuinalueen – jokaisella on nyt oma kaksio