Tutkija: Työluvattomiin suhtautuminen EU:ssa kaksinaamaista – paperittomat kasvattavat kansantaloutta

Erikoistutkija Anitta Kynsilehdon mukaan EU:n turvapaikkakriisi johtuu osin siitä, ettei viisumikiristysten jälkeen muuta tapaa päästä EU-maihin enää ole.

turvapaikanhaku
Erikoistutkija Anitta Kynsilehto.
Erikoistutkija Anitta Kynsilehdon mukaan EU on kiristänyt viisumipykälät niin tiukoiksi, ettei unionimaihin saa laillista oleskelulupaa juuri muuten kuin turvapaikkaa hakemalla.Timo Ahonen / Yle

Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus Taprin erikoistutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Anitta Kynsilehto näkee Välimerellä turvapaikanhakijoita kuskaavat kumiveneet ja avustusjärjestöjen alukset eri silmin kuin me muut.

Hän on ollut lähtörannoilla haastattelemassa veneisiin nousevia ja mereltä heitä pelastavia.

– Jotkut, joihin olen pitänyt vuosia yhteyttä ovat vajonneet Välimeren aaltoihin. Poliittisella tasolla he symboloivat jatkuvaa kriisiä EU:n päätöksenteon tasolla. Nämä kuvat toistuvat vuodesta toiseen eikä siihen löydetä ratkaisuja, jotka oikeasti toimisivat, Kynsilehto sanoo.

Tampereen huippukokouksen tavoitteet jäivät haaveeksi

Tapaamme Tampereen yliopiston päärakennuksen pihapöydissä. Asian kannalta Tampere on merkittävä, koska juuri täällä pidetyssä huippukokouksessa vuonna 1999 valtionpäämiehet linjasivat unionin yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Käytäntöön linjauksia on kuitenkin sovellettu niin, että Kynsilehto katsoo EU:n osin itse aiheuttaneen turvapaikkakriisin.

– EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, jota EU lähti silloin Tampereella rakentamaan on muotoutunut sellaiseksi, että eniten on keskitytty turvallisuusuhkiin ja rajojen vahvistamiseen eikä siihen, miten liikkuvuus EU:n alueelle olisi oikeasti mahdollista.

Kaikkien haettava turvapaikkaa

Kynsilehdon mukaan viisumipykälien kiristykset kautta maailman ovat johtaneet siihen, että käytännössä ainoa tapa virallistaa oleskelunsa EU-maassa on hakea turvapaikkaa. Siksi kaikki Välimeren ylitystä yrittävät hakevat turvapaikkaa, ja siihen heillä kaikilla kansainvälisten sopimusten mukaan on myös oikeus.

Monella turvapaikan ehdot täyttyvätkin, mutta yli puolella eivät. Merimatka on kuitenkin vaarallinen, sillä tänä vuonna Välimereen hukkuneita on jo lähes 700 (siirryt toiseen palveluun).

Välimerestä pelastettuja pakolaisia
Saksalaisen pelastusjärjestön Sea-Eyen jäsen nostaa lapsen siirtolaisten veneestä turvaan välimerellä 8. heinäkuuta. Fabian Heinz / Sea Eye / EPA

Jokainen kumivene kielii Kynsilehdon mukaan paitsi lähtömaan oloista myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.

– Jokaikisessä veneessä kyse on luvallisen rajanylityksen eli luvallisen kansainvälisen liikkuvuuden mahdottomuudesta, joka koskee valtaosaa maailman väestöstä. Siinä mielessä jokainen kumivene kristallisoi tämän, riippumatta keitä yksilöitä siinä yksittäisessä veneessä on.

Kynsilehto on samaa mieltä kuin valtaosa EU-maiden sisäministereistä: Välimeren traaginen tilanne ei voi jatkua tällaisena. Kynsilehto uskoo, että samaa mieltä on myös iso osa EU-kansalaisista.

Uusi yritys vastuunjaosta

Sisäministerit työstävät parhaillaan esitystä, jonka mukaan vastuunjako perustuisi vapaaehtoisuuteen. Pariisissa alkuviikosta pidetyssä kokouksessa vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden vastaanottaja maita olisi nyt 14 EU:n 28 jäsenmaasta. Komissio on luvannut rahallista tukea, mutta esimerkiksi vastaanotettavien jakoperusteita eri maiden kesken ei ole kerrottu.

Suomi kuuluu vapaaehtoisten joukkoon. Äänekkäimmin vastustaa Italia, jonka sisäministeri Matteo Salvini ei luota muiden EU-maiden todella vastaanottavan Italiaan mahdollisesti rantautuvia turvapaikanhakijoita.

Salvinin jyrkkä linja on kuitenkin suututtanut nyt jo hallituskumppanitkin.

Kynsilehdosta on selvää, että yhteistä, kaikki EU-maat kattavaa vastuunjakomekanismia ei onnistuta luomaan. Sitä on yritetty kahdellakin eri mallilla, mutta laihoin tuloksin.

Ensimmäisessä versiossa kaikille maille laskettiin oma vastaanotettavien hakijoiden kiintiö, josta olisi voinut rahalla kieltäytyä. Vain muutama maa toimi mallin mukaisesti ja otti hakijoita oman kiintiönsä verran.

Viime vuonna yritettiin luoda malli, jossa olisi perustettu hakemusten vastaanotto- ja käsittelypisteitä sekä Välimeren EU-maihin että vastarannoille. EU:hun kuulumattomat maat päättävät kuitenkin itse omista asioistaan eikä niillä ole kiinnostusta saada uusia leirejä rannoilleen, vaikka se EU:n suunnitelmiin sopisikin.

Työluvattomat kasvattavat kansantaloutta

Työperäisen maahanmuuton osalta Tampereen huippukokouksen jälkeen EU-maat ovat onnistuneet sopimaan vain korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden pääsystä EU-maihin ja kausityöntekijöiden työluvista.

Kynsilehdon mukaan kaksinaismoralismi rehottaa kun EU-maat kieltävät muilta luvallisen maahanpääsyn, mutta kasvattavat kansantalouksiaan oleskelu- ja työluvattomien työpanoksella. Esimerkiksi Italian tai Espanjan maataloudesta tiedetään, ettei se selviäisi ilman miljoonia työluvatta työskenteleviä.

Afrikkalaisia maahanmuuttajia ja poliiseja Madridin kadulla.
Espanjassa oleskelee arviolta jopa miljoona paperitonta maahanmuuttajaa.Javier Lizon / EPA-EFE

Kun maassa ollaan laittomasti, niin myös palkat, työehdot ja elinolot ovat kurjat.

– Vailla voimassa olevaa oleskelulupaa olevat joutuvat eri tavoin työvoiman hyväksikäytön kohteiksi, työskentelemään ja elämään oloissa, jotka ovat täysin ihmisarvoa loukkaavia tai jopa ihmiskaupan uhreiksi. Ja että tässä on olemassa taloudellinen hyöty kaikkien näiden kansantalouksien tasolla.

– Ymmärtääkseni ei ole maata, jossa tätä ilmiötä ei jollain tavoin olisi todettavissa.

Rehellisyyttä työvoimatarpeisiin

Kynsilehdon mielestä koko unionin alueella olisi nyt tarpeen tehdä työvoimatarpeiden kartoitus ja arvio siitä, millaisissa tehtävissä oleskeluluvatonta väkeä jo on töissä. Arvion pohjalta olisi helpompi tehdä linjauksia maahanmuuttopoliitiikasta.

–Tämän piti olla alusta asti osa tätä EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, mutta se on osio, joka ei ole juuri edennyt. Mutta nyt täytyy ihan tosissaan alkaa edistää sitä tavalla, että olisi myös mahdollista olla ihmisarvoisissa töissä ja työsuhteissa EU-alueella, vaikka ei olisi täällä syntynytkään.

Lisää aiheesta:

Italian Salvinille ei kelpaa EU-sisäministerien kaavailema taakanjakosopimus Välimeren siirtolaisista

Maria Ohisalon mahdoton tehtävä: EU:n maahanmuuttajien kiintiöistä ja palautuksista riidelty jo neljä vuotta, nyt on Suomen vuoro yrittää

EU pohtii Välimeren yli pyrkivien siirtolaisten keskittämistä "alueellisiin maihinnousukeskuksiin" – Tuoko malli enemmän ongelmia kuin ratkaisuja?