Uhanalaiselle lohelle elintärkeän joen muutostöiden suunnittelu alkaa pian – "Kaiken keskiössä on kala, ja miten se pääsee nousemaan"

Hiitolanjoen muutostyöt tehdään Laatokan lohen ehdoilla. Kolmen padon purkamisessa on huomioitava myös maanomistajat, kulttuurihistorialliset arvot sekä se, ettei elohopea lähde liikkeelle joen pohjasta.

Hiitolanjoki
Kangaskosken voimalaitos alajuoksun suuntaa.
Hiitolanjoen muutostöiden suunnittelu alkaa kesälomien jälkeen.Kari Kosonen / Yle

Hiitolanjoen muutostöitä aletaan suunnitella heti kesälomien jälkeen.

Hankkeen suunnittelussa pidetään Museoviraston lisäksi mukana vesi- ja maa-alueiden omistajat, joille järjestetään syksyllä yleisötilaisuus. Sen jälkeen on suuren yleisön näkemysten vuoro.

Valmistuttuaan Hiitolanjoen suunnitelmat etenevät aluehallintoviraston lupakäsittelyyn.

Ely-keskuksen vesistöasiantuntija Visa Niittyniemi uskoo, että suunnitelmat pystytään tekemään niin, etteivät ne johda valituskierteeseen.

– Toisaalta sitä ei pysty välttämättä tietämään ennakkoon, Niittyniemi huomauttaa.

Hiitolanjoki
Ritakosken voimalaitos on yksi Hiitolanjoen maamerkeistä.Pyry Sarkiola / Yle

Aiempi kokemus auttaa muutostöissä

Rautjärvellä sijaitseva Hiitolanjoki vapautetaan purkamalla kolme voimalaitospatoa. Ne sijaitsevat Kangaskoskella, Ritakoskella sekä Lahnasenkoskella, joiden muutostöistä on jo tehty alustavia suunnitelmia.

Muutostöihin ryhdytään, kun Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitokset siirtyvät tiistaina julkistettujen kauppojen myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen. Lahnasenkosken voimalaitos on ollut säätiön omistuksessa vuodesta 2017 alkaen.

Ely-keskuksen vesistöasiantuntija Visa Niittyniemi kertoo, että suunnitelmilla tekemisellä varauduttiin tulevaan: Jos kaupat toteutuvat, niin edessä ei ole yllätyksiä.

Joen suunnittelussa on paljon pieniä yksityiskohtia, jotka pitää ottaa huomioon. Hiitolanjoen kaikki kolme kohdetta ovat myös hieman erilaisia.

Esimerkiksi Lahnasenkosken suunnittelu on jo niin pitkällä, että suunnitelman toinen versio on aluehallintoviraston lupakäsittelyssä. Lahnasenkoskelle on suunniteltu 150 metriä pitkä koski, jota sanotaan pohjapadoksi.

– Kangaskosken pohjapatoratkaisu näyttää aika yksinkertaiseltakin rakentaa. Kangaskoskessa on se hyvä puoli, että nykyisen säännöstelupadon alapuolella on jo luonnonmukaista koskea pitkän matkaa eli ratkaisu on melko helppo tehdä, Niittyniemi ennakoi.

Kaakkois-Suomessa on kokemusta siitä, miten patoja muutetaan pohjapadoiksi. Kokemus auttaa muutostöissä.

– Pohjapadon idea on se, että kun tehdään tarpeeksi pitkä pohjapato, niin se pituus varmistaa sen, että tulvien aikana tarpeeksi paljon vettä menee padon yli. Ja toisaalta kynnyskorkeus varmistaa sen, ettei vedenkorkeus pääse alenemaan haitallisen alas, Niittyniemi kertoo.

Hiitolanjoki
Hiitolanjoen ennallistamisessa otetaan tarkasti huomioon kulttuurihistorialliset arvot.Tommi Parkkinen / Yle

Tavoitteena luonnonmukainen koski

Hiitolanjoen vapauttamisella edistetään uhanalaisen Laatokan järvilohen nousua lisääntymisalueilleen. Hiitolanjoki on ainoa joki Suomessa, jossa esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Tavoitteena on rakentaa luonnonmukaiset kosket, joista kalat pääsevät nousemaan.

– Kaiken keskiössä on kala, ja että se pääsee nousemaan, Niittyniemi lisää.

Samalla varmistetaan, ettei vedenkorkeus voimalaitosten yläpuolella pääse laskemaan merkittävästi nykyisestä

Vedenkorkeuden muutokset on muutenkin pidettävä sellaisina, etteivät ne aiheuta elohopean liikkeelle lähtemistä joen pohjasta. Joen varrella sijaitsevassa teollisuudessa on vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla käytetty elohopeaa liman torjuntaan.

– Elohopeaa on kertynyt Hiitolanjoen pohjakerrostumiin, mutta tilanne on vakaa. Elohopeaan liittyvät riskit ovat hallinnassa. Elohopeaa ei myöskään ole kertynyt vaelluskaloihin, Niittyniemi painottaa.

Hiitolanjoen ja vanhojen voimalaitospatojen kulttuurihistorialliset arvot otetaan huomioon suunnittelussa. Esimerkiksi museon edustaja on tutustunut uuteen Lahnasenkosken suunnitelmaan, ja myös Museovirasto antaa lausuntonsa suunnitelmista.

– Haluamme vapauttaa joen, mutta säilyttää rakenteita, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Tällaisia ovat erityisesti vanhat voimalaitokset ja osa niihin liittyvistä patorakenteista, Niittyniemi sanoo.

Hiitolanjoki avautuu Torsanjärvestä laskevan Silamusjoen suuntaan. Tämä kohta on erityisen tärkeä lohen nousun kannalta. Kurunkosken pienen myllyn kautta kala pääsee jo nyt nousemaan silloin, kun vettä on runsaasti.

– Tätä aluetta on kunnostettava jatkossa, Niittyniemi kertoo.

Simpelejärveä säännöstelee Juankosken voimalaitos. Tälle alueelle ei tarvitse tehdä muutostöitä.

Koekalastusta Hiitolanjoella
Suuremman mittaluokan kalastuksen aloittaminen Hiitolanjoella on vielä monen mutkan takana, vaikka Laatokan lohi kiinnostaa jo kalastajia. Arkistokuvassa sähkökoekalastusta Hiitolanjoella.Tommi Parkkinen / Yle

Kalastusta rajoitetaan aluksi

Päätös Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttamisesta on saanut kalastajat innostumaan Laatokan lohesta.

Kalastusta Hiitolanjoella tullaan kuitenkin rajoittamaan, kunnes kalakanta on vahvistunut merkittävästi.

– Kalastusmatkailu on korkean tason kalastusmatkailua tulevaisuudessa, kun kalakantoja on saatu vahvistettua. Tuskin tästä sellaista kohdetta tulee, että kalaa olisi niin paljon, että rantojen pituudella voisi olla jatkuvasti kova kalastuspaine, Niittyniemi arvioi.

Kalastuksen järjestämisestä vastaavat aikanaan kalatalousviranomaiset ja vesialueen omistajat.

Niittyniemi iloitsee siitä, että myös venäläisille voidaan nyt kertoa Hiitolanjoen vapauttamisesta.

– Hoidamme merkittävän rajajoen niin, että kala pääsee liikkumaan ja lisääntymään. Kun osallistumme elokuussa vesikomission kokoukseen, niin tästä on mukava kertoa sielläkin, Niittyniemi hymyilee.

Kunnostustöiden jälkeen suuria kiviä ja kutusoraikkoa on Hiitolanjoessa niin paljon, että kuteminen lähtee käyntiin.

– On tärkeää, että kalastus järjestetään yhdessä venäläisten kanssa niin, että myös Venäjällä kalastusta valvotaan huolellisesti, Niittyniemi muistuttaa.

Venäjällä kalan nousua estäviä rakenteita ei ole.