Savolainen mies ei piittaa mustikan satoarvioista – hän poimii joka vuosi lähes 100 sangollista marjoja niille, jotka eivät pääse metsään

Kotitaloudet keräävät vuosittain myyntiin kymmenen miljoonaa kiloa marjoja.

marjat
Mustikoita kerätään poimurilla jossa on varsi.
Pentti Jeronen on jo vuosien ajan kerännyt marjoja vanhuksille ja liikuntarajoitteisille ihmisille.Sami Takkinen / Yle

Talon edessä on kuivumassa kuusi pestyä ämpäriä niitä varten rakennetussa telineessä. Pielavetinen Pentti Jeronen, 54, ottaa mukaan kaksi sankoa ja niiden kaveriksi varrellisen poimurin.

Marjamatka alkaa, ja vain kissa katsoo perään, kun auto lähtee liikkeelle.

Hellepäivänä metsässä on oltava mielellään jo viideltä aamulla.

– Poimiminen on parasta aamutuimaan, ja mustikka irtoaa todella hyvin varresta. Itsellänikin on mahtava olo, kun saa sen ensimmäisen ämpärin. Toinen ämpäri alkaa sitten jo tuntua, kun tämä helle painaa päälle, Jeronen tunnustaa.

Jerosen hyönteiskarkotin kuvattuna lippiksessä.
Talouspaperista saa Pentti Jerosen mukaan kätevän hyönteissuojan.Sami Takkinen / Yle

Jerosen lippalakin takaosasta roikkuu talouspaperista taiteltu läppä.

– Itikat on täällä välittömästi, hän hymyilee.

Talouspaperi on hänen mukaansa halpa keksintö, joka suojaa tehokkaasti päätä.

Ensimmäiset marjatilaukset jo ennen vappua

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset kotitaloudet poimivat vuosittain marjoja myyntiin kymmenkunta miljoonaa kiloa. Marjoista runsas kolmannes myydään sukulaisille ja tuttaville.

Pentti Jeronen on yksi niistä, jotka poimivat marjoja lähes päätoimisesti. Aluksi marjat menivät välittäjälle, mutta jo useamman vuoden ajan Jeronen on poiminut marjoja tilauksesta ihmisille.

Pentti Jeronen kerää mustikoita kesäisenä aamuna.
Kotitaloudet poimivat vuosittain kymmenen miljoonaa kiloa marjoja myyntiin.Sami Takkinen / Yle

Tänä vuonna ensimmäiset tilaukset tulivat jo huhtikuussa.

– Ensimmäisessä vaiheessa pitää marjoja viedä liikuntarajoitteisille ja vanhuksille, jotka eivät pääse metsään.

Seuraava tilaajaryhmä ovat kiireiset ihmiset, jotka eivät itse ehdi metsään. Tilauksia on sisässä jo toistasataa ämpäriä.

– Koetan, että jokainen saisi edes pikkuisen, Jeronen selittää.

"Marjaa riittää, kun viitsii kävellä"

Luken arvion mukaan mustikkasato on tänä vuonna korkeintaan keskinkertainen. Pentti Jeronen ei tällaisesta arviosta piittaa, sillä hänen mukaansa marjaa metsässä riittää, kunhan vain viitsii kävellä.

Luken erikoistutkija Rainer Peltola myöntää jo heti kättelyssä, että Jeronen on oikeassa. Luken arviot kun kuvaavat keskimääräistä tilannetta koko maassa.

– Emme me täällä tiedä, mikä tilanne on paikallisesti, Peltola sanoo.

Mustikoita pidetään kädessä samalla kun katsotaan kameraan.
Pentti Jerosen mukaan metsässä on mustikkaa, kun vain viitsii kävellä sitä etsimään.Sami Takkinen / Yle

Ei Jeronenkaan mene metsään ihan umpimähkään. Hän on jo vapusta asti tutkinut mustikan kukintaa ja sitä, millaisella alueella sitä esiintyy. Ratkaisevia ovat myös kosteusolosuhteet ja kesäsäät.

– Minä liikun niiden mukaan. Kuljen aika paljon polkupyörällä, että ei mene turhaan bensaa.

Miehen sanko täyttyy metsässä nopeasti mustikoista.

– Kaksi tuntia on kohtuullinen aika, mutta jos rupeaa yli kolmen tunnin menemään, niin sitten on paikanvaihto edessä.

Kymmenien ämpärien mies

Jeronen kerää sekä mustikkaa että puolukkaa. Ennätys on vuodelta 2015, jolloin hän keräsi 90 sangollista marjoja.

Kaksi vuotta sitten, kun Jeronen kävi 80 kilometrin päässä töissä, hän pystyi vapaa-aikanaan keräämään viisikymmentä sangollista marjoja. Viime vuonna saalis oli lähes kolmekymmentä sangollista enemmän.

– Olisin hyvilläni, jos onnistuisin jonakin vuonna rikkomaan sadan sangon rajan. Siitä minä olisin iloinen, hän virnistää.

Pentti Jeronen pitää mustikoita kädessä Pielavedellä.
Välittäjien pitäisi Pentti Jerosen mielestä maksaa poimijoille vähän enemmän.Sami Takkinen / Yle

Hymy haihtuu kuitenkin nopeasti, kun puhe kääntyy ulkomaisiin marjanpoimijoihin.

– Jos tullaan toiselta puolelta maapalloa, niin kerätyllä mustikalla on iso hiilijalanjälki.

Jerosen mielestä suomalaiset keräisivät enemmän marjoja, jos välittäjät maksaisivat marjoista vähän enemmän.

Jos hinta olisi esimerkiksi sama kuin mitä Jeronen itse ottaa puhdistetulta mustikkaämpäriltä eli 41 euroa, niin silloin jugurttipurkin hinta nousisi kaupassa miehen mukaan nykyisestä vain kahdella sentillä.

Marjoista iloa monella tavalla

Jeronen vie marjat asiakkaalle suoraan näiden kotiovelle. Tällä kertaa marjasangon ostajana on Kortemäen kylällä asuva Kalevi Lehtinen. Hän kertoo joutuvansa turvautumaan ulkopuolisen apuun, kun ei itse pysty liikkumaan metsässä.

– Oikein hyvä, että joku tekee tällaista. Että myös liikuntarajoitteiset saa näitä marjoja.

Pentti Jeronen tuo mustikoita Kalevi Lehtiselle-
Kalevi Lehtinen tilasi ja sai sangollisen mustikoita.Sami Takkinen / Yle

Myös Jeronen on tyytyväinen. Hän sanoo olevansa syksyllä kuin toinen mies.

– Keskivartalosta ovat lähteneet liiat, ja kunto on kova, hän nauraa.

Miten paljon marjoja keräät vuoden aikana? Aiheesta voi keskustella 29.7. klo 22:een saakka.

Lue lisää:

Mustikkasadosta voi tulla keskimääräistä huonompi

Nuoret laskevat marjasatoa tuhannelta tutkimusruudulta: 674 mustikankukkaa tuotti vain 302 raakiletta