Olemme jälleen käyttäneet vuotuiset luonnonvarat loppuun entistä aiemmin – Professori: Turhakkeista ja niiden mainostamisesta pitää luopua

Ekologinen jalanjälki on WWF:n mukaan kasvanut 190 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana.

Luonnonvarojen liikakäyttö
Ihmisiä rullaportaissa ostoskeskuksessa.
Turhasta luksuskulutuksesta pitäisi ympäristötekniikan professorin Lassi Linnasen mukaan päästä eroon.Henrietta Hassinen / Yle

Tänään maanantaina vietetään maailman ylikulutuspäivää, jonka ajankohta perustuu ekologisen jalanjäljen mittariin.

Mittarin avulla Global Footprint Network-tutkimuslaitos (siirryt toiseen palveluun) laskee milloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Vuosittainen kulutus ylitti maapallon kantokyvyn ensimmäistä kertaa 1970-luvulla. Vuonna 2000 ylikulutuspäivää vietettiin syyskuun lopussa, nyt uusiutuvat luonnonvarat loppuvat jo heinäkuun puolella. Elämme yhä enemmän velaksi.

– On äärimmäisen surullista ja järkyttävää, että ylikulutuspäivä on taas aikaisemmin,sanoo Zero Waste Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Luukinen.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja kehittää kestävää elämäntapaa Suomessa. Zero waste on elämäntapa, jossa pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä.

Tilastografiikka
Ylikulutuspäivä on se laskennallinen päivä vuodesta kun kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisia polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lista jatkuu alempana.Mikko Airikka / Yle

"Ekologinen jalanjälki on kasvanut 190 prosenttia viidessäkymmenessä vuodessa"

Suomessa ylikulutuksen konkreettiset vaikutukset näkyvät WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan jo esimerkiksi hupenevissa vaelluskalakannnoissa, marjasadoissa ja tiaisten määrässä.

– Suomessa kaikki vaelluskalat ovat uhanalaisia. Merkittävänä syynä siihen on vesivoimalat ja muut ihmisten rakentamat nousuesteet. Metsätalous on myös ollut liikaa avohakkuihin perustuvaa. Hömötiainen ja töyhtötiainen ovat tästä kärsineet paljon. Hömötiaisten määrä on vähentynyt 40 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana ja töyhtötiaisten 50 prosenttia samalla aikavälillä.

Metsien monimuotoisuuden hoitaminen on samalla myös ilmastonmuutoksen torjuntaa.

– Mitä monimuotoisimmat ja terveemmät metsät ovat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä.

.

WWW Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mielestä ylikulutuspäivä konkretisoi juurisyyn ilmastonmuutokselle ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle.Kimmo Hiltunen / Yle

Rohweder korostaa, että käynnissä on historiallinen hetki.

– Ikinä aikaisemmin väestönkasvu ja taloudellinen toiminta eivät ole kohdelleet maapalloa ja sen lajien kantokykyä yhtä kaltoin kuin nyt. Ekologinen jalanjälki on kasvanut 190 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Väkiluvun kasvu vaikuttaa, mutta vielä enemmän vaikuttaa kuluttavan keskiluokan kasvava määrä maailmassa.

Luontopaneeli IPBES julkisti toukokuussa globaalin raportin biodiversiteetin tilasta (siirryt toiseen palveluun). Raportin mukaan ihminen on vakavasti muuttanut 75 prosenttia maailman maa-alasta ja 66 prosenttia meriympäristöistä.

– Ylikulutettu maaperä ei tuota enää niin paljon ruokaa, kuin se on tuottanut aiemmin. Jos on metsäkatoa, niin metsät eivät sido hiiltä kuten aiemmin. Jos ei ole pölyttäjiä, ruokaturva heikkenee. Jos luontoa häiritään liikaa, niin kuin olemme tehneet, se ei enää suojaa kaikilta ilmastonmuutokseen liityviltä riskeiltä, kuten sään ääri-ilmiöiltä, sanoo Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila.

Eniten hiilijalanjälkeä kasvattavat asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia sekä ruokatuotanto.

Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin (siirryt toiseen palveluun)tarvittavasta viljelymaasta on maamme rajojen ulkopuolella.

Suomalaiset kuluttivat luonnonvaransa jo huhtikuussa

Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme WWF:n mukaan 3,8 maapalloa. Aalto-yliopiston tutkijan Michael Lettenmeirin mukaan tarvitsisimme jopa viisi maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset.

– Suomalaisten kuluttajien rooli ilmastonmuutoksessa on hyvin keskeinen, sillä kotitalouksien kulutuksesta syntyy yli kaksi kolmasosaa Suomen kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä, sanoo Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen.

Ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen.
Ympäristötekniikan professori Lassi Linnasen mukaan ympäristöystävällinen kulutus voi säästää rahaa ja parantaa terveyttä.Kalle Mäkelä / Yle

Kaikkea kulutusta ei kuitenkaan tarvitse tai edes voi lopettaa. Linnanen puhuu tarpeellisesta ja tarpeettomasta kulutuksesta.

– Meidän kaikkien pitää syödä, me tarvitsemme suojaa ja terveydenhuoltoa. Meillä on kuitenkin myös hirveästi tarpeetonta kulutusta. Yksi tarpeettoman kulutuksen muoto on luksuskulutus, jollaisena voisi pitää ylenpalttista matkustamista tai isoja asuntoja.

Linnanen ei usko, että kaikki kuluttajat muuttavat tapojaan vapaehtoisesti.

– Tarvitsemme myös yhteiskunnan toimenpiteitä, eli erilaisia kieltoja, rajoituksia ja veroja. Ylikulutuskriisissä on edetty jo niin pitkälle, että vapaaehtoisilla toimilla tilannetta ei voi oikaista.

"Nykyinen talouskasvun tavoittelu on aivopesua"

Kulutuksen vähentäminen tarkoittaa Linnasen mukaan myös luopumista jatkuvan talouskasvun tavoittelusta.

– Meidät on aivopesty siihen, että tarvittaisiin nykyisenkaltaista talouskasvua. Talouskasvulla ei ole mitään merkitystä, jos ekosysteemipalvelut ympärillämme pikkuhiljaa rapautuvat ja lopulta lakkaavat toimimasta. Pitkällä tähtäimellä talouden on sopeuduttava siihen, että turhakkeiden tuottamisesta ja jopa mainostamisesta pitää luopua.

Fossiilisista polttoaineiden käytöstä pitäisi Linnasen mukaan päästä eroon noin 10–20 vuodessa.

–Silloin maapallon ihmisasukkailla olisi mahdollisuus kohtuullisiin elinolosuhteisiin. En enää sanoo parempiin, koska se piste ollaan saatettu jo ylittää.

Tilastografiikka
Maissa, joiden ekologinen jalanjälki on alempi kuin globaali biokapasiteetti, eli 1,63 globaalihehtaaria (GHA), ei vietetä ylikulutuspäivää. Yksi GHA vastaa tuotannollisen maapinta-alan keskimääräistä ekologista tuottavuutta per hehtaari.Mikko Airikka / Yle

Kieltäydy, karsi, kierrätä

Vaikka tekemistä on paljon, ympäristökysymyksiin on Hanna Mattilan mukaan herätty.

– Esimerkiksi tuoreessa hallitusohjelmassa on kunnianhimoiset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet. Nyt pitää myös toteuttaa ne.

Myös kestävämpään elämäntapaan kannustava Zero waste -ajattelutapa on Luukisen mukaan nousussa. Ajattelutavan ytimessä ovat viisi K-kirjainta: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

– Perustin itse Instagramissa Zero waste-tilin pari vuotta sitten. Sen jälkeen huomasin, että suomalaisia ekologisen elämäntavan Instagramtilejä alkoi tupsahdella kuin sieniä sateella. Moni heistä on sittemmin lopettanut, mutta kyllä tästä yhä enemmän keskustellaan, sanoo Susanna Luukinen.

zero waste
Tiukimmat Zero waste -ajattelutavan omaksuneet tuottavat vuodessa vain purkillisen jätettä.Helmi Stenroos / Yle

Zero Waste Finland -yhdistys on pyörinyt noin vuoden ajan ja sillä on nyt 112 jäsentä. Paikallisryhmiin liittyy Luukisen mukaan päivittäin uusia jäseniä.

– Kestävä kuluttaminen lähtee siitä, että kulutetaan vähemmän ja harkitusti. Jokainen voi arjessaan pohtia pitääkö omistaa kuusi erilaista pussilakanasettiä tai pitääkö olla seitsemän eri kynsilakkaa. Omaa ostoskäyttäytymistään tutkimalla saa selville mitä kuluttaa paljon, ja siitä voi lähteä vähentämään, sanoo Luukinen.

Tee testi:

Testaa millainen on sinun tyylisi kuluttaa luonnonvaroja kestävästi ja kiertotalouden mukaisesti

Lue myös:

Paahtopaistia.
Suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. AOP

Sitra: Punainen liha pannaan ja omat autot vapaa-ajalla kotiin – ilman ennennäkemättömän kovia tekoja ilmastotavoite karkaa Suomessa

Suomi käytti jälleen luonnonvaransa etuajassa – 5 kysymystä miksi ilmastoahdistus ei näy tilastoissa

Luulitko tekeväsi arjen ilmastovalintasi itse? Näin poliitikot vaikuttavat ruokavalioosi, vaatteisiisi ja autoiluusi