Tarkista sinilevätilanne ennen kuin pulahdat veteen – lämpö ryöpsäytti sinilevän kasvuun

Sinilevän määrä voi vaihdella nopeastikin.

sinilevät
Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden levätilanne 24 heinäkuuta 2019
Satelliittikuva näyttää sinilevätilanteen 24.7.2019. Vaaleanvihreät alueet meressä ovat veteen sekoittunutta sinilevää.Alkuperäiset kuvat: © ESA Copernicus Sentinel-3 Data, SYKE (2019)

Lämpö on viime päivinä hellinyt Suomea. Ikävä kyllä, lämmöstä pitää myös sinilevä.

Satelliittikuva tämän viikon keskiviikolta näyttää, että Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on runsaasti veteen sekoittunutta sinilevää. Laajoja levälauttoja ei toistaiseksi näy.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Sirpa Lehtisen mukaan sinileviä on merivedessä ympäri vuoden, mutta lämpö edistää niiden kasvua.

– Sinilevien kasvunopeudet kiihtyvät lämpimässä vedessä. Jos sinilevämassaa on paljon ja tulee tyyni sää, varsinkin huonokuntoisimmat sinileväsolut rupeavat kertymään pintaan ja muodostamaan sinileväkukintaa tai sinilevälauttoja, Lehtinen sanoo.

Sinilevät alkavat Lehtisen mukaan runsastua yleensä silloin, kun meriveden pintalämpötila nousee yli 16–17 asteeseen.

Yksittäisten hellejaksojen lisäksi meriveden lämpenemiseen vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myös ilmastonmuutos.

– Mikäli ilmasto ja Itämeren merivesikin lämpiävät, se heikentää entisestään happipitoisuutta Itämeren pohjalla. Kun happipitoisuus heikkenee, myös lisää ravinteita vapautuu pohjalta. Toisaalta ilmastonmuutos voi vaikuttaa valuma-alueen dynamiikkaan osaltaan edistäen sinileväkukintoja, Sirpa Lehtinen sanoo.

Järvissäkin viime päivien lämmin sää on ollut otollinen sinilevien kasvulle. Järvivesissä sinileviä oli vielä viime viikolla vuodenaikaan nähden keskimääräistä vähemmän.

"Eri fiilis meloa puhtaassa vedessä kuin vihreässä massassa"

Sinilevä kiusaa nyt niin uimareita kuin vesilläliikkujia. Melomista harrastavan helsinkiläisen Maarit Laitisen mielestä sinilevän ilmaantuminen melontareiteille tuo ikävän vivahteen kivaan harrastukseen.

– On ihan eri fiilis meloa puhtaassa vedessä kuin vihreässä massassa. Sinilevä on ihan esteettinenkin haitta. Paikka paikoin levä myös haisee, hän sanoo.

Maarit Laitinen ja Salla Iivanainen melovat Sipoon saaristossa.
Maarit Laitinen (vas.) ja Salla Iivanainen (oik.) meloivat keskiviikkona Sipoon edustalla.Mårten Lampén / Yle

Laitinen pulahtaisi mielellään melontaretkillä rantautuessaan uimaan. Sinilevä kuitenkin rajoittaa uimista. Pidemmillä melontareissuilla peseytyminen onnistuu yleisissä saunoissa.

– Sekä Sipoon että Helsingin edustalla on muutamia yleisiä saunoja, joissa on kaivovettä. Olisi ihan mahtavaa, jos niitä olisi vielä enemmän, Maarit Laitinen sanoo.

Hän kertoo sinilevän haittaavan myös melojalle tarpeellisia pelastautumisharjoituksia, joihin lämmin merivesi muuten sopisi hyvin.

Levätilanne voi vaihdella nopeasti

Sinilevän määrä rannoilla voi vaihdella nopeastikin. Siksi ennen uimista tai veden käyttämistä pesuvetenä kannattaa tarkistaa, onko vedessä silmin havaittavaa levää. Vähäinen määrä näkyy vedessä vihreinä tai keltaisina hiukkasina. Kun sinilevää on hyvin runsaasti, se voi muodostaa hernekeittoa tai maalia muistuttavan leväpuuron.

Veden sinilevätilanteesta saa viitettä myös ottamalla vettä kirkkaaseen lasiin ja antamalla veden seistä noin tunnin ajan.

– Sinileväsolut kertyvät yleensä veden pintakerrokseen. Vesikasveista tai rihmamaisista makrolevistä sinilevän erottaa kokeilemalla vettä tikulla. Makrolevät ja vesikasvit jäävät tikkuun roikkumaan, mutta sinilevä hajoaa hitusiksi veteen, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen neuvoo.

Valtakunnallisen leväseurannan (siirryt toiseen palveluun) kautta saa Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien päivittämää tietoa sinilevätilanteesta sisävesillä ja merialueilla. Pääkaupunkiseudun uimarantojen sinilevätilanteen voi tarkistaa ulkoliikunta.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelusta.