247-senttinen mies elätti itsensä ulkonäöllään – häneen ihastuneet hollantilaiset tekivät oopperan, joka saatiin viimein Suomeenkin

Hollantilais-suomalainen tuotanto kokoaa yli 80 esiintyjää kertomaan Daniel Cajanuksen tarinan syntymästä kuolemaan.

oopperat
Michel  Poulsen esittää Daniel Cajanusta
Ooperassa nähtiin tunteikkaita hetkiä. Kuvassa Gerben Houban roolihahmo Roelof Sweris pyrkii rauhoittamaan kipuilevaa Michel Poulsin esittämää Daniel Cajanusta.Elisa Kinnunen / Yle

Idyllisen talon pihaan rakennetun lavan keskellä kävelee valtavan pitkä mies. Vaikka näyttelijältä löytyy pituutta omasta takaa lähes kaksi metriä, tarvitsee hän silti puoli metriä korkeat puujalat, jotta hän on roolihahmonsa Daniel Cajanuksen pituinen.

Vuonna 1703 Paltamossa syntyneestä, arviolta 247-senttisestä ihmemiehestä valmistuva ooppera saa Suomen ensi-iltansa keskiviikkona. Cajanuksen pituus herätti mielenkiintoa jo yli 300 vuotta sitten, ja hän lähtikin nuorena maailmalle.

Pitkän Tanelin pituudeksi on mitattu 247,5 senttiä, mutta se voi myös olla aivan jotain muuta. Pituuden mittaamisessa on käytetty vanhoja mittayksiköitä, joissa on melkoisia eroja. Tiedot Cajanuksen pituudesta vaihtelevat 230 sentistä aina 283 senttimetriin.

Cajanus kiersi ympäri Eurooppaa esiintymällä muun muassa kuninkaallisille, mutta lopulta hän päätyi Hollantiin, Haarlemin kaupunkiin.

Daniel Cajanus
Jättiläiskokoinen Daniel Cajanus oli 1700-luvun tunnetuin suomalainen julkkis. Cajanuksen kohdalla riittää ihmeteltävää: kuinka pieneltä kainuulaisellta paikkakunnalta kotoisin olevasta miehestä tuli juhlittu tähti, joka tapasi myös kuninkaallisia. Kuvassa Enoch Seemanin maalaus vuodelta 1734. Kääpiöstä kolosseihin – Kummajaisten historia Suomessa -kirja

Haarlemissa hän oli erityisen pidetty, ja Paltamon jätin karisma on kestänyt satoja vuosia. Siitä kertoo esimerkiksi miehestä kertova Cajanus-Jättiläisoopperan alkuperäisversio, jota esitettiin kaupungissa kaksi vuotta sitten. Oopperan kuorossa laulavat, hollantilaiset Suzanne Steenbergen ja Cynthia Weerkamp kertovat, että esitykseen kerättiin kahden vuoden ajan rahoitusta.

– Tämä on meille todella tärkeää. Aloitimme koko projektin vuonna 2015, joten oli hienoa kun esitys haluttiin tuoda myös Suomeen, Steenbergen kertoo.

Steenbergen ja Weerkamp kuuluvat yli 50 henkilön joukkoon, jotka ovat matkustaneet omin varoin Hollannista Suomeen esiintymään oopperaan. Kajaanissa esitettävä ooppera siis tehdään yhteistyössä hollantilaisen tuotantotiimin kanssa. Hollantilaisten joukkoon mahtuu 43 kuorolaulajaa, pääosan näyttelijät, taiteellinen johto sekä nelihenkinen orkesteri. Kuorossa laulaa myös 24 kainuulaista kuorolaista.

Lavalla käy kokonaisuudessaan yli 80 esiintyjää. Mukana on myös lapsikuoro Kajaanin keskuskoulusta sekä kaupungin tanssikoulun tanssijoita. Monelle esiintyjälle tämä esitys on ensikosketus monikansalliseen tuotantoon.

Ensimmäiset esitykset kuolinvuoteella, toiset synnyinpaikassa

Alkuperäinen ooppera esitettiin Hollannissa Haarlemin Sankt Bavon kirkossa, johon Cajanus haudattiin vuonna 1749. Nyt esitys on saapunut Cajanuksen synnyinseuduille. Esityspaikka on Kajaanin Paltaniemellä olevan Eino Leino -talon pihapiirissä.

Talon historiallinen tausta vaikuttaa esitykselle täydelliseltä, sillä Paltaniemi on ollut ennen osa Paltamoa, eli Cajanuksen synnyinkuntaa. Lisäksi esiintymispaikasta on alle kilometri kirkkoon, jossa Cajanuksen isä toimi pappina.

Sekä Hollannissa että Suomessa Daniel Cajanusta esittävä Michel Pouls kertoo, että paikkaa etsiessä oli kolme vaihtoehtoa. Kun esiintyjät näkivät lavan takana olevan maiseman, he pyysivät esiintymispaikaksi Eino Leino -taloa.

– Tässä esityksessä yleisö näkee lavalle katsoessa koko ajan kauniin Oulujärven. Tässä on mielenkiintoinen kontrasti Hollannin esitykseen, sillä siellä esiinnyimme kylmässä kivikirkossa, kun täällä taas paistattelemme kauniissa auringonpaisteessa.

Michel Pouls Cajanuksena
Pouls esiintyi myös alkuperäisessä esityksessä Haarlemissa. Nykyään hänellä luonnistuu puujaloilla jopa tanssi.Elisa Kinnunen / Yle

Oopperassa Cajanus makaa sairaana pedissään ja näkee eetterin vaikutuksen alaisena katkelmia vaihderikkaasta elämästään. Pouls kertoo, että Cajanuksen elämänvaiheista on tehty taustatyötä, mutta ooppera vaatii taiteellista vapautta.

– Totta kai me dramatisoimme tiettyjä kohtia ja jätämme osan tarinasta kertomatta.

Pouls kokee, että Cajanuksen tarina on edelleen ajankohtainen, koska se kertoo erilaisuudesta ja sen hyödyntämisestä.

– Cajanuksella oli este elämässään, mutta hän käytti sen voimavaranaan.

Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka

Lue seuraavaksi:

Maailman toiseksi pisin mies Brahim Takioullah tietää, millaista on olla erilainen – nyt hän kiertää Kainuun kouluissa kertomassa kokemuksistaan

Lisätty 25.7 klo. 9.24 Juttuun lisätty tieto, että oopperassa esiintyy myös 24 kainuulaista kuorolaulajaa.