Suomi kärvistelee lääkepulassa, mutta johtuuko se tehtaiden tulipaloista ja räjähdyksistä? Muutos huonompaan tapahtui jo vuosia sitten

Fimea on selittänyt kesän lääkepulaa tuotanto-ongelmilla, kuten tulipaloilla.

lääkkeet
Lähihoitaja Nicole Fagerberg jakaa lääkkeet kotihoidon asiakkaalle kesällä 2019
Lääkepulan ratkaisuksi on on ehdotettu varmuusvarastojen kasvattamista. Laura Hyyti / Yle

Kymmenen viime vuoden aikana Suomeen on rantautunut uusi pulma: pula lääkkeistä.

Yle kertoi keskiviikkoaamuna, että osa e-pillereistä ja verenpainelääkkeistä on loppunut varastosta. Myös särkylääkehyllyillä on aukkoja. Ongelmat alkoivat vuosikymmenen alussa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on selittänyt lääkepulaa tuotantohäiriöillä. Raaka-aineiden valmistus tapahtuu nykyään keskitetysti isoissa tehtaissa. Se on riskialtista.

– Jos siellä tapahtuu esimerkiksi räjähdys tai tulipalo, niin sitten raaka-aine on kaikilta loppu, Fimean johtaja Johanna Nystedt sanoo Yle Uutisten haastattelussa.

Kuinka usein lääketehtailla räjähtelee?

Lääkkeiden valmistusketjut ovat pitkiä, ja lääkkeen teko raaka-aineesta apteekin hyllylle voi kestää vuoden. Pitkät tuotantoketjut ovat alttiita monenlaisille häiriöille.

Lääkeyritys Orionin Suomen liiketoiminnan johtaja Janne Maksimainen on kuullut räjähdyksistä ja tulipaloista tehtailla, jotka toimittavat lääkeaineita ja lääkkeitä myös Orionille.

– Kyllä näitä silloin tällöin tapahtuu, mutta ei päivittäin eikä viikoittain, Maksimainen sanoo.

Jos tehtaassa tapahtuu tulipalo tai muu tuotantohäiriö, se voidaan joutua sulkemaan ja lääkkeiden toimitusajat pitenevät entisestään.

Lääkealalla lupakäytännöt ovat tiukkoja, eikä uutta raaka-aineen toimittajaa löydy käden käänteessä. Silloin lääkkeet voivat loppua varastosta.

Muutos huonompaan tapahtui 2010-luvun alussa, mutta miksi?

Suomalainen lääkeyritys Orion valmistaa esimerkiksi tulehduskipulääke Buranaa ja Parkinsonin tautiin käytettävää Stalevoa. Stalevon raaka-ainetta valmistetaan Orion-konserniin kuuluvalla tehtaalla Hangossa.

Viime vuosina Buranan rinnalle on ilmestynyt myös lukuisia muita rinnakkaislääkkeitä. Samaa tavaraa eri paketissa, mutta huomattavasti halvemmalla.

– Edellinen hallitus halusi lisätä lääkkeiden hintakilpailua. Orion varoitti vuonna 2016, että siitä voi seurata saatavuusongelmia, ja näin kävi, Orionin Maksimainen sanoo.

Pitäisikö lääkkeiden valmiusvarastoja kasvattaa?

Nykyinen lääkejärjestelmä on altis myös kysynnän muutoksille. Varastot ovat pieniä, ja sekin altistaa häiriöille.

Lääketehtailla on kuitenkin velvollisuus varastoida esimerkiksi antibiootteja pahan päivän varalle. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on väläyttänyt valmiusvarastojen kasvattamista.

Varmuusvarastojen kasvattaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Lääkkeet vanhenevat. Myös kilpailu mutkistaa tilannetta. Sairaalat kilpailuttavat esimerkiksi antibioottinsa.

– Sairaala voi tilata antibioottinsa yhtenä vuonna yhdeltä, seuraavana vuonna toiselta valmistajalta. Siitä huolimatta yrityksillä on velvollisuus pitää vanhaa tuotetta varastossa, Maksimainen sanoo.

Kannattaisiko lääkkeet hankkia yhdessä?

Fimea on ehdottanut ratkaisuksi lääkepulaan, että Pohjoismaat voisivat ryhtyä hankkimaan lääkkeitä yhdessä, jotta Suomi ei jäisi hankinnoissa pienenä maana jonon hännille.

– Se voisi olla hyvä idea, kun puhutaan harvinaisista lääkkeistä, Maksimainen sanoo.

Varmuusvarastojen laajentaminen on lopulta poliittinen päätös, johon lääkeyhtiöt eivät halua vielä ottaa kantaa.

Aiheesta aiemmin: Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet rajusti: "Tämä on iso ongelma"