Tutkija: Suomessa ei varauduta riittävästi äärihelteisiin – Viime kesä sai terveydenhuollon havahtumaan

Maailman terveysjärjestö on suosittanut, että kaikissa Euroopan maissa otettaisiin käyttöön hellevaroitusjärjestelmä.

helle
Maisema Hangosta meren rannalta.
Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksia kolmiportaisella asteikolla. Kaikkein korkeinta, punaisen tason hellevaroitusta ei ole vielä kertaakaan annettu. Sen kriteerinä on, että vuorokauden ylin lämpötila on 35 astetta ja vuorokauden keskilämpötila 28 astetta.Ismo Pekkarinen / AOP

Auringon lämpöä, kauniita kesäpäiviä rannalla ja helteistä nauttimista. Vai sittenkin tukalaa kuumuutta, sairauksien pahenemista ja ennenaikaisia kuolemia?

Suomeen on tällä viikolla ennustettu yli 30 asteen helteitä, ja heinäkuusta 2019 voi tulla koko maapallon mittaushistorian kuumin (siirryt toiseen palveluun).

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kovia helleaaltoja. Tulevaisuuden helteistä ennustetaan entistä pitkäkestoisempia ja tukalampia.

Suomessakin viime kesän pitkä helleaalto aiheutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan lähes 400 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

Äärimmäisen kuumuuden aiheuttamiin terveyshaittoihin on Suomessa varauduttu huonosti, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela. Hän on väitöskirjassaan tutkinut lämpötilojen vaikutusta kuolleisuuteen Suomessa.

– Meillä ei ole tunnistettu, että helle voi olla ongelma Suomessa. Uskon sen johtuvan pitkälti siitä, että meillä on lähtökohtaisesti viileä ilmasto, ja vaikutuksiltaan voimakkaita helleaaltoja ei ole ollut vielä joka vuosi. Mutta viime kesän helleaalto osoitti, ettei helle ole pelkästään mukava asia, vaan siihen pitäisi myös varautua, Ruuhela sanoo.

Kansallisen tason varautumisen puute on tunnistettu myös Suomen kansallisessa ilmastoriskiarviossa (siirryt toiseen palveluun).

Hellevaroitusjärjestelmä käyttöön?

Ilmastonmuutoksen mahdollista etenemistä kuvaavat RCP-skenaariot ennustavat Suomen keskilämpötilan nousevan kahdesta kuuteen astetta vuosisadan loppuun mennessä. Hellepäivien määrän odotetaan moninkertaistuvan ennen vuosisadan loppua.

– Suomessa kuolleisuus alkaa nousta, kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 20 asteen. Kaikenlaisessa ilmastossa ihmiset kokevat oman ilmaston ääritilanteet rankoiksi, Ruuhela sanoo.

Siksi äärimmäinen kuumuus pitäisi hänen mukaansa ottaa vakavammin Suomessa.

Maailman terveysjärjestö WHO on suosittanut, että kaikissa Euroopan maissa otettaisiin käyttöön hellevaroitusjärjestelmä, joka käynnistäisi äärihelteisiin varautumiseen liittyviä toimenpiteitä esimerkiksi terveydenhuollossa.

Suomessa tällaista järjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä. Ilmatieteen laitos antaa Suomessa hellevaroituksia kolmiportaisella asteikolla.

– Ne eivät kuitenkaan johda järjestelmällisesti toimintaan terveydenhuollossa, vaan toimivat ennen kaikkea kansalaisille suunnattuna varoituksena. Tarvittaisiin selkeä valtakunnallisen tason varautumissuunnitelma, miten hoitolaitoksissa toimitaan helleaallon aikana, Ruuhela sanoo.

Paikallista varautumista tehdään

Vaikka valtakunnallista järjestelmää ei ole, sairaalat varautuvat helteisiin paikallisella tasolla.

Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan HYKSin johtava ylilääkäri Jukka Louhija sanoo, että viikonlopun tai viikonkaan kestävät helteet eivät sairaaloissa vielä muodostu ongelmaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS) on oma helleohjelma, joka otetaan käyttöön kun lämpötila ylittää +25 astetta.

– Se on jo ollut käytössä, ja tarvittaessa vielä tehostetaan. Kaikissa käytössä olevissa leikkaussaleissa ilmastointi on kunnossa ja lämpötila pystytään pitämään suunnitellusti 22–24 asteessa. Lisäksi tauotukset ja nesteytykset huomioidaan. Esimerkiksi viime kesänä mentiin hyvin nopeasti siihen malliin, että henkilökunnalla oli taukoja tunnin välein, Louhija sanoo.

Viime kesänä helleaalto aiheutti monia ongelmia sairaaloissa: korkea ilmankosteus vaikeutti leikkausvälineiden steriilinä pitämistä ja sisälämpötilat nousivat liian korkeiksi lääkkeiden säilyttämiselle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on toivonut, että sairaalat varautuisivat helteisiin tänä vuonna viime kesää paremmin.

Mallia Keski-Euroopasta

Louhijan mukaan ongelmia aiheutuu, jos helleaalto kestää viikkoja ja lämpötilat kohoavat entisestään.

– Jos nämä Keski-Euroopan 40 asteen helteet tulevat Suomeen ja kestävät viikkoja, niin silloin alkavat jäähdytysjärjestelmät ja muut olla aika kovilla, kun yölläkään lämpötilat eivät laske niin alas, että saataisiin viilennettyä.

Myös tämäntyyppisiä helleaaltoja varten HUSilla on Louhijan mukaan olemassa suunnitelmia, mutta niitä ei ole koskaan otettu käyttöön. Työtä voitaisiin esimerkiksi tehdä hyvin lyhyissä, vain puolen tunnin vuoroissa.

– Se vaatisi lisää henkilöstöä ja hyvää suunnittelua, mutta näin kovat helteet eivät onneksi vielä meillä ole ongelma. Toki kaikkeen on hyvä varautua, ja meillä on tarvittaessa sitten koko Etelä- ja Keski-Eurooppa mallina, Louhija sanoo.

Viime kesä herätti terveydenhuollon

Myös muualla Suomessa terveydenhuollossa varaudutaan koviin helteisiin paikallisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto selvitti viime kesänä, millaisia ongelmia helleaalto aiheutti alueen terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa.

Helteiden aiheuttamista terveysongelmista potilaille raportoi keskimäärin joka toinen vastaaja.

Tänä kesänä tehdyssä jatkokyselyssä yli puolet 176:sta kyselyyn vastanneesta oli tehnyt toimenpiteitä helteisiin varautumiseksi.

Terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa oli esimerkiksi lisätty ilmastointia ja hankittu tuulettimia, aloitettu systemaattinen lämpötilan seuranta ja asennettu ikkunoihin lämpöä eristäviä kalvoja. Lisäksi henkilökunnan ja potilaiden sopivaan vaatetukseen ja riittävään nesteytykseen oli kiinnitetty huomiota.

– Näitä asioita oli tehty, vaikka kysely tehtiin kesäkuussa, jolloin helteistä ei vielä ollut tietoakaan. Selvästi viime kesä herätti miettimään, että helteisiin kannattaa varautua, sanoo sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

"Kansallinen ohje lisäisi laatua"

Joissain kyselyyn vastanneissa yksiköissä oli toteutettu myös erillinen toimintakortti helleaaltoja varten. Sen tapaista voisi vaatia myös kansallinen hellevaroitusjärjestelmä, joka Siirilän mukaan voisi olla hyvä ratkaisu.

– Yhtenäinen kansallinen ohje tietysti lisäisi laatua ja varmistaisi, että hellevarautuminen huomioitaisiin yhtä hyvin kaikkialla. Toki toistaiseksi nämä hellejaksot ovat aika lyhyitä, ja etenkin uusissa kiinteistöissä viilennys on jo hyvin huomioitu, Siirilä sanoo.

Helteiden terveyshaitat on Suomessa lakisääteisesti huomioitu asumisterveysasetuksessa. Sen mukaan sisälämpötila saa sairaaloissa ja vanhusten hoitokodeissa olla maksimissaan 30 astetta. Kotioloissa lämpötila saa olla korkeintaan 32 astetta.

Lue myös:

Lämpöennätykset paukkumassa jälleen Euroopassa

Onko Helsingissä pian yhtä kuuma kuin Montenegrossa? Katso, miten suomalaiset kaupungit lämpenevät vuoteen 2080 mennessä