Aasialaiset kyllästyivät kerjääviin reppumatkaajiin – reissupummit hyväksikäyttävät paikallisten hyväntahtoisuutta

Viranomaiset Bangkokissa ja Balilla aikovat puuttua turistien harjoittamaan kerjäykseen.

matkailu
Kaksi reppureissaajaa kulkee rannalla.
Kaksi reppureissaajaa kulkee rannalla.AOP

Indonesiassa ja Thaimaassa viranomaiset ovat saaneet tarpeekseen ulkomaalaisista reppumatkaajista, jotka kerjäävät paikallisilta rahaa matkakassaansa varten.

Laajalle levinneessä kuvassa nuori nainen seisoo kadulla lippalakki väärinpäin päässään ja pitelee hätkähdyttävällä tekstillä varustettua kylttiä. Kyltissä lukee: "Matkustan ympäri maailmaa ilman rahaa. Ole kiltti ja tue matkaani".

Naisen kaltaisten "begpacker" -nimellä kutsuttujen kerjäläismatkaajien määrä on lisääntynyt viime vuosina varsinkin Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Koreassa ja Hongkongissa.

Kerjäläismatkaajia voi nähdä monissa kaupungeissa vilkkailla paikoilla. Heillä on mukanaan pahvikylttejä, joihin on kirjoitettu paikallisilla kielillä viestejä, joilla ohikulkijoilta pyydetään rahaa.

Osa on raapustanut kyltteihinsä selityksiä, joiden mukaan he ovat kadottaneet lompakkonsa tai matkarahat ovat päässeet loppumaan. Kerjäläisten todellisesta varallisuudesta ulkopuolisilla ei tietenkään ole tietoa.

Joissain tapauksissa voi olla kyse siitä, että seikkailunhaluinen nuori on lähtenyt maailmalle ilman rahaa nähdäkseen, kuinka pitkälle tyhjätaskuna pääsee. Toiset ovat mahdollisesti haistaneet helpon tavan tienata rahaa paikallisten hyväntahtoisuuden kustannuksella.

Jotkut myyvät rihkamaa tai toimivat katuesiintyjinä. Alla olevassa kuvassa turisti tarjoaa "ilmaisia halauksia" ja kerjää samalla lahjoituksia matkaansa varten.

Jotkut kerjäläismatkaajien katuesityksistä ovat erittäin kyseenalaisia. Helmikuussa venäläinen pariskunta päätyi uutisotsikoihin (siirryt toiseen palveluun) eri puolilla maailmaa, kun heidät kuvattiin heittelemässä vauvaansa ilmaan osana katuesitystä Kuala Lumpurissa.

Sosiaaliseen mediaan ladattujen kuvien perusteella monet kerjäläismatkaajat näyttäisivät olevan kotoisin entisen Neuvostoliiton maista. Osalla kerjäläisistä on pieniä lapsia mukanaan.

Kerjäävät turistit ovat myös aiheuttaneet pahennusta, koska heillä on nähty mukanaan kalliita kameroita tai muuta arvotavaraa.

Facebookin onkin perustettu Begpackers in Asia (siirryt toiseen palveluun) -niminen sivu, jossa jaetaan kerjäläismatkaajien kuvia ja kommentoidaan niitä paheksuvaan sävyyn.

"Järjestäytynyttä rikollisuutta"

Monien aasialaisten on hankala suhtautua kerjääviin länsimaalaisiin, koska heitä pidetään varakkaina paikallisiin verrattuna.

Soulissa asuva britannialainen vapaa toimittaja Raphael Rashid on seurannut begpacking-ilmiötä Etelä-Koreassa.

Rashid kertoi The Sunday Times -lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että Etelä-Koreassa monet vanhukset antavat kerjäläismatkaajille rahaa. Rashidin mukaan ikäihmiset ovat vakuuttuneita, että kerjäävät ulkomaalaiset tarvitsevat apua.

– Se on yksinkertaisesti kuvottavaa. Kerjäysmatkailu on epärehellistä tunteisiin vetoavaa kiristämistä. Se on myös laitonta, Rashid sanoi lehdelle.

Blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Rashid avaa tarkemmin ajatuksiaan ilmiöstä. Hän kutsuu kerjäysmatkailua tarkkaan harkituksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.

– Olen nähnyt 4–5 ihmisen ryhmien saapuvan, jakavan kylttejä toisilleen ja viestivän keskenään älypuhelimilla siltä varalta, että joku heistä jää kiinni, Rashid kirjoittaa blogissaan.

Rashid julkaisi kesäkuussa kuvan kahdesta ulkomaalaisesta miehestä, jotka hänen mukaansa kerjäsivät rahaa kodittomille ja köyhille vanhuksille tarkoitettua ruokalaa vastapäätä Soulissa.

Varattomat turistit lähetystöjen huomaan

Aluksi valkoihoiset kerjäläismatkaajat herättivät paikallisten kiinnostusta. Ilmiön yleistyessä viranomaiset eri maissa ovat kuitenkin saaneet tarpeekseen reissupummeista ja ryhtyneet toimenpiteisiin kerjäyksen kitkemiseksi.

Indonesialaisen Detik News -sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan turistien suosimalla Balilla viranomaiset ilmoittivat kesäkuussa, että jatkossa kerjäläismatkaajat viedään kotimaidensa lähetystöihin, joiden pitää ottaa vastuu kansalaisistaan.

– Olemme nähneet monta ongelmallisiin turisteihin liittyvää tapausta. Viime aikoina he ovat olleet australialaisia, britannialaisia tai venäläisiä, Balin maahanmuuttoviraston edustaja Setyo Budiwardoyo sanoi Detik Newsille.

South China Morning Post -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan turismin tuomat rahavirrat ovat tärkeitä balilaisille. Paikallisten hyväntahtoisuutta hyödyntävät ulkomaiset kerjäläiset sen sijaan ovat taloudellinen rasite.

Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa on tulossa voimaan kerjäyksen vastainen lakimuutos, kertoo The Sunday Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Bangkokin turistipoliisin apulaiskomentaja Phuritat Boonchuay sanoi The Sunday Timesille, että kaduilta kiinniotetut kerjäläismatkaajat viedään kotimaidensa lähetystöihin tai heitetään ulos maasta viisumisääntöjen rikkomisen perusteella.

Boonchuayn mukaan viranomaiset voivat uuden lain perusteella perua kerjäävien ulkomaalaisten turistiviisumit, koska heillä ei ole riittävästi varoja matkailun jatkamiseen.

– He ratsastavat thaimaalaisten anteliaisuudella ja sympatialla. Thaimaalainen tapa on tuntea sääliä ja olla pahoillaan. Nämä turistit käyttävät hyväkseen thaimaalaisten hyväntahtoisuutta, Boonchuay sanoi lehdelle.

Pietarilaiseksi esittäytyvä mies kuvattiin kerjäämässä Hongkongissa joulukuussa 2017.

Suomalaisia kerjäläismatkaajia ei tiedossa

Rikos- ja avustusasioita hoitava virkamies Virpi Hanhikoski ulkoministeriöstä kertoo puhelimitse Ylelle, että heidän tietoonsa ei ole parin viime vuoden aikana tullut yhtään tapausta, jossa suomalainen olisi osallisena kerjäysmatkailussa.

– Jos antautuu tällaiseen toimintaan ulkomaassa, niin henkilö itse vastaa seurauksista, joita paikallisviranomaisten taholta saattaa tulla, Hanhikoski sanoo.

Hanhikosken mukaan monissa maissa on säilöönottokeskuksia, joihin maasta poistettavat henkilöt sijoitetaan ankeisiin oloihin odottamaan siirtoa. Siirron toteutumiseen voi mennä jopa kuukausia kohdemaan käytännöistä riippuen.

Ulkoministeriölle tulee silloin tällöin ulkomailla oleskelevilta suomalaisilta pyyntöjä avustamisesta.

Kun tällainen avustuspyyntö tulee, niin ministeriö tutkii henkilön taloudellisen tilanteen ja tarvittaessa auttaa tätä hankkimaan rahaa esimerkiksi lähipiiriltään. Selvityksessä muun muassa tarkastetaan henkilön pankkitilien saldot.

Hanhikosken mukaan viimeisenä keinona ministeriö voi hankkia aidosti varattomalle matkalipun Suomeen. Ehtoina on, että henkilö sitoutuu maksamaan lipun hinnan takaisin, eikä hänellä ole taustalla vastaavia maksamattomia rästejä.

Mitä mieltä olet kerjäysmatkailusta? Voisitko itse lähteä kaukomaille seikkailemaan ilman rahaa? Aihetta voi kommentoida kello 15:een saakka.