Vauvakin aistii, jos perheessä heiluu nyrkki – vauvaperheet hakevat yhä enemmän apua turvakodista

Turvakotien asiakasmäärät ovat viime vuodet olleet kasvussa: apua haki yli 5 000 ihmistä. Merkittävänä ryhmänä ovat vauvaperheet.

turvakodit
lastensuojelu
Väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea. Kuvituskuva.Marko Väänänen / Yle

Jos omat ihmissuhteet ovat olleet turvallisia, voi olla vaikea ymmärtää väkivaltaisessa suhteessa elävän elämää. Miksei se jätä sitä?

Vauvaperhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Wikgren muistaa tapauksen, joka kuvaa hyvin sitä, kuinka hankalaa väkivaltaisesta elämästä irrottautuminen on.

– Asiakas oli kokenut väkivaltaa lapsesta saakka sekä omien isovanhempien että vanhempiensa taholta. Aikuisena jokainen ihmissuhde sisälsi väkivaltaisia piirteitä. Sitten hän tapasi tavallisen kumppanin, joka ei lyönyt, uhkaillut tai kiristänyt, vaan oli tavallinen mies, joka opiskeli ja käyttäytyi normaalisti.

Nainen joutui työstämään asiaa terapian avulla pitkään. Kuinka tässä ihmissuhteessa oikein ollaan, kun mitään pahaa ei tapahdukaan?

Esimerkin avulla on helppo kuvata varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Mitä pidempään väkivalta on kuulunut elämään, sen hankalampaa siitä irrottautuminen on, kuvaa Wikgren.

Vauvaperheet turvakodissa

Tällä hetkellä Suomessa on 28 turvakotia. Viime vuonna niistä haki apua noin 5 000 asiakasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto (siirryt toiseen palveluun).

Merkittävä ryhmä ovat vauvaperheet eli he, joiden perheessä on ainakin yksi alle kolmevuotias lapsi. Ensi- ja turvakotien liitosta vahvistetaan (siirryt toiseen palveluun), että apua saaneista lapsista suurin ikäryhmä olivat vauvat (13 prosenttia) ja seuraavaksi eniten lapsista oli yksivuotiaita, 11 prosenttia.

Vauvaperheiden määrän kasvu kertoo myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea.

Väkivalta vauvaperheissä alkaa usein jo raskausaikana. Syntymätön vauva luo paineita ottaa vastuuta ja puolison ulkoinen muuttuminen voi puhkaista väkivallan, kertoo Jaana Wikgren. Vauva-aikana kärsitään muutenkin unettomuudesta ja paineet perheestä huolehtimiseen kasvaa.

– Vauvaperheet myös eroavat yllättävän paljon. Eron uhka on usein väkivallan taustalla.

Legoja
Väkivaltaa nähneet tai kokeneet lapset purkavat traumaa myös leikin avulla.Eveliina Matikainen / Yle

Vaikka konkreettinen potku tai lyönti kohdistuu toiseen aikuiseen, vauva on väkivallan kohteena sekä ennen syntymää että sen jälkeen, kuvaa Wikgren.

– Väkivalta saatetaan piilottaa vauvalta ajoittaen se vaikka päivä- tai yöunien aikaan, mutta se ei auta. Vauva on paljon sylissä, ja aistii kyllä nopeasti, jos äiti on hermostunut ja peloissaan, hän sanoo.

Yleisin väkivallan kohde on perheen äiti, mutta turvakodeista hakevat vuosittain apua myös miehet. Silloin tällöin iäkäs puoliso hakeutuu turvakotiin.

– Silloin väkivaltaa käyttää oma lapsi tai puoliso, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.

Joskus perheen äidin omat lapsuuskokemukset saattavat ahdistaa niin, että koettu väkivalta toistuu omassa vanhemmuudessa. Väkivallan kohteeksi voi joutua ensin puoliso ja sen jälkeen oma lapsi.

Väkivallan seuraukset

Lapset reagoivat väkivaltaan monin tavoin. Tavallisia oireita ovat ruokahaluttomuus, uniongelmat ja raivokohtaukset. Lapsi voi olla ylivirittynyt tai apaattinen. Ohjaaja Hilla Härkönen Hämeenlinnan turvakodista sanoo työssään näkyvän sen, millainen lapsen kiintymyssuhde on.

Jos lapsen elämässä on ollut edes yksi turvallinen aikuinen, on turvakodin henkilökuntaankin helpompi luottaa. Jos elämä on ollut täysin turvatonta, se näkyy uuden aikuisen kohtaamisessa. Härkösen mukaan lapsi voi tulla heti hyvinkin lähelle, tai olla erityisen etäinen.

– Nukkekodissa nuket nuket riitelevät keskenään ja lyövät toisiaan. Leikki ei etene, vaan jää jumittamaan samaa tilannetta yhä uudestaan. Tällöin kyse voi olla traumaleikistä.

Jos lasta ei suojata väkivallalta, eikä hän pääse itse pakenemaan, joutuu lapsi mukautumaan perheen tilanteeseen. Apaattisuus voi kertoa siitä, että lapsi on joutunut alistumaan väkivallalle, Härkönen toteaa.

– Yllättävän pienet vauvat yrittävät lohduttaa surullista vanhempaansa. Vauva saattaa tarjota oman tuttinsa itkevälle äidille, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.

Väkivaltaisessa perheessä elävä saattaa reagoida esimerkiksi nukkumalla paljon. Aikuisen silmiin vauva saattaa vaikuttaa jopa helpolta. Jaana Wikgren kuvailee väkivaltaisessa perheessä eläviä vauvoja vähään tyytyväisiksi lapsiksi.

Väkivallan jäljet

Hämeenlinnaan perustettiin turvakoti juhannuksena 2018. Tähän saakka sieltä on hakenut apua liki 200 ihmistä. Heistä ensikertalaisia oli reilusti yli puolet. Turvakodissa vietetty aika vaihtelee parista päivästä moneen kuukauteen.

Asiakkaista kolmasosa palaa takaisin kotiin, mutta kaksi kolmasosaa ei. Psykoterapeutti Jaana Wikgren Kanta-Hämeen perhetyö ry:stä toivoo, että väkivallasta irtaantumisessa perheitä autettaisiin nykyistä pidempään. Pelkkä turvakodissa vietetty aika ei riitä.

– Väkivaltainen elämä on monelle ihmiselle täysin normaali olotila. Sen käsittäminen, että toisinkin voi olla, vie aikaa ja siihen perheet tarvitsevat pitkään tukea.

Lue lisää:

Kaksi äitiä kertoo, kuinka pinna äkkiä katkesi: "Tunnen yhä hampaissani, miltä lapsen pehmeä iho tuntuu"