Näyttääkö tutulta? Arjen tavaratulvassa tavallinenkin esine voi unohtua ja sen käyttötarkoitusta joudutaan myöhemmin arvailemaan

Nykypäivän ilmiöt vaihtuvat nopeasti ja esineiden käyttöikä on lyhyt. Museot tallentavat tavallista arkea ja tärkeää on myös muistitieto.

kulutusyhteiskunta
Rengastyökalu, Taidekeskus Harri, Alavus
Matti Vuorenmaa esittelee Alavuden kumikorjaamolla käytössä ollutta apuvälinettä, jolla tutkittiin, onko sisärenkaassa reikä.Tarmo Niemi / Yle

Alavutelainen Matti Vuorenmaa tunnustautuu keräilijäksi. Kirppareilta tarttuu mukaan kaikenlaisia esineitä. Aina hän ei edes tiedä, mitä ne ovat tai mitä niillä tehdään.

– Sellaiset esineet ovatkin parhaita, joita joutuu arvailemaan, Vuorenmaa sanoo.

Yksi Vuorenmaan löydöistä on pieni, pullonkorkin kokoinen metalliesine. Sen hän olisi saanut kirpputorilta maksutta mukaansa, jos olisi osannut kertoa myyjälle käyttötarkoituksen. Ei osannut.

Vuorenmaa tutki ja pyöritteli vekotinta kotona ja selvisi, että kun sen sisällä olevan koneiston vetää ja sen jälkeen painaa kyljessä olevasta nappulasta, kuuluu rääkäisy.

Sorsanhoukutin, Vuorenmaa päätteli.

Mekaaninen sorsan kutsuun tarkoitettu laite, Taidekeskus Harri, Alavus
Tämä esine tunnistettiin ensin sorsanhoukuttimeksi. Ylen julkaistua kuvan esineestä, sille löytyi kuitenkin toinen, varsin leikkisä käyttötarkoitus: joy buzzer.Tarmo Nieni / Yle

Kansalaisopistoon tunnistettavaksi

Kun Lakeudenportin kansalaisopistossa Alavudella viime talvena järjestettiin Omituiset esineet -opintopiiri , Vuorenmaa vei piiriin tutkittavaksi myös sorsanhoukuttimeksi arvelemansa vekottimen.

Opintopiirin tavoite oli löytää sinne tuotaville esineille käyttötarkoitus ja tarina. Tai jos ne olivat jo selvillä, jakaa muistitieto samanhenkisten opintopiiriläisten kanssa. Kukin osallistuja toi mielenkiintoisia esineitään toisten tutkittavaksi.

Matti Vuorenmaan vekotin kiersi kädestä käteen ja lopulta opintopiiriläiset olivat yhtä mieltä hänen kanssaan sen käyttötarkoituksesta.

Sorsanhoukuttimesta tuli yksi niistä esineistä, joka pääsi kesäksi esille Omituiset esineet -näyttelyyn Taidekeskus Harriin.

Itsestäänselvä ja arkinen katoaa ensin

Tutkija Henni Mäntylä Seinäjoen museoista kiertää työkseen seinäjokelaisten koteja. Vapaaehtoiset perheet haastatellaan ja heidän kotinsa kuvataan. Tavoite on tallentaa ihan tavallinen arki.

– Kaikki se tavallinen, arkinen, mikä on meitä lähellä ja meille tuttua sekä itsestäänselvää, katoaa ensimmäisenä, Mäntylä perustelee arjen tallentamista.

Erilaisia esineitä kertyy museoiden kokoelmiin. Niiden näkeminen oikeassa ympäristössään on kuitenkin ainutlaatuista. Etenkin, kun kodit ovat yksityistä aluetta, johon ei noin vain aina pääsekään.

– Ihminen ja hänen kotinsa liittyvät yhteen. Esineet ovat osa kokonaisuutta ja niitä on kiva nähdä omassa ympäristössään, Mäntylä sanoo.

Toiveissa on päästä vapaaehtoisten perheiden kanssa yhteistyössä dokumentoimaan vaikka jääkaapin sisältö tai kauppareissu. Uusia perheitä mukaan tallennustyöhön etsitään koko ajan.

omituisten esineiden näyttely alavuden taidekeskus harrissa kesällä 2019
Omituisten esineiden -opintopiirissä Alavudella etsittiin käyttötarkoitusta ja historiaa monille harvinaisille esineille. Osa tunnistettiin, mutta tunnistamattomiakin esineitä jäi - kuten tämä vekotin!Hanne Leiwo / Yle

Uhanalainen kertakäyttöesineistö?

Esineiden ohella museon tavoite on tallentaa ilmiöitä. Esineeseen ja sen käyttöön lilittyvä tarina ja tavat.

Esimerkki löytyy tavastamme käyttää puhelinta. Kenellä enää on puhelinpöytä, joka kuitenkin vielä muutama vuosikymmen sitten oli kodin vakiokaluste.

– Ennen ihmisten arkea rytmitti se, että istuttiin puhelinpöydän ääreen soittamaan ja juttelemaan, Henni Mäntylä kuvailee.

Nykypäivän tavarapaljous on valtava ja ilmiöt vaihtuvat tiuhaan. Myös ajattelutavan ja kulttuurin muutos näkyy esineistössä.

Esimerkiksi kertakäyttöisistä muovipilleistä ollaan luopumassa ja muovipussit korvaamassa kestokasseilla.

– Meillä alkaa olla niin ympäristötietoisia nuoria, että kertakäyttöesineistö voi olla pian uhanalaista.

Työkalu hampaan irroitukseen, Taidekeskus Harri, Alavus
Vanha hammaslääkärin työkalu vaihtopäineen on esillä näyttelyssä, johon alavutelaiset keräsivät opintopiirissä tunnistettuja esineitä.Tarmo Niemi / Yle

Mitä tällä voi tehdä?

Oudolta näyttävän esineen tunnistamisessa materiaali ja valmistustapa ovat ensimmäisiä asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Jos on viitteitä siitä, mihin toimeen tai askareeseen esine voisi liittyä, sitä kautta voi löytyä käyttötarkoituskin.

– Ja vaikka se kuulostaa vähän laimealta, joskus googletetaan, Henni Mäntylä naurahtaa.

Omituiset esineet -opintopiirissä esineet kiersivät kädestä käteen. Niitä sai näprätä, pyöritellä – mikä hyvältä tuntui.

Kaikkien esineiden arvoitukset eivät kuitenkaan ratkenneet. Esimerkiksi metallinen, linkkuveitsen tavoin toimiva muutaman sentin pituinen esine jäi piirissä ilman nimeä ja käyttötarkoitusta vaikka sitä miten käänneltiin.

– En minä tiedä mitä tällä voi tehdä. Ei mielestäni mitään, nauraa opintopiirissä mukana ollut Mauri Haapanen pyöritellessään aarretta käsissään.

Mauri Haapanen, Matti Vuorenmaa ja Erkki Pakkala tutkivat harvinaisia esineitä. Haapasen (vas.) kädessä oleva esine on vielä tunnistamatta. Pakkalan (oik.) vanhaan pyssyyn liittyy ainutlaatuinen tarina.
Mauri Haapanen, Matti Vuorenmaa ja Erkki Pakkala tutkivat harvinaisia esineitä. Haapasen (vas.) kädessä oleva esine on vielä tunnistamatta. Pakkalan (oik.) suustaladattava pyssy tuotiin Amerikasta vuonna 1912. Sitä kuljettanut laiva kuitenkin haaksirikkoutui Englannin rannikolla ja pyssy löytyi uponneesta Amerikan arkusta joitain kuukausia myöhemmin. Hanne Leiwo / Yle

Sittenkin jotain muuta

Alavutelaisten omituisten esineiden näyttelyssä on esillä vanha hammaslääkärin työkalu, "päivämies", maitovahti ja monta muuta arkista esinettä tarinoineen.

Esillä on myös opintopiirissä sorsanhoukuttimeksi arveltu vekotin. Tosin se ei ehkä sittenkään ollut sitä, mitä luultiin.

Ylen julkaistua sosiaalisessa mediassa kuvan "sorsanhoukuttimisesta", lukijat tunnistivat sen kättelyn sähköistäjäksi eli joy buzzeriksi. (Wikipedia (siirryt toiseen palveluun)) Kun lelu on viritetty ja se kädessä kätellään kumppania, tämä saa yllätyksekseen mukavan sähköiskun.

Ja se tuntematon linkkuveitsen kokoinen metalliesine? Sillekin löytyi käyttötarkoitus.

– Se on appelsiinin kuorimaveitsi. Meillä on keittiössä sellainen, sanoo kurikkalaislähtöinen Markku Puska Espoosta nähtyään kuvan esineestä Ylellä.

Puska on ostanut veitsensä ehkä parikymmentä vuotta sitten ja se on todettu käytössä oikein mainioksi. Veitsen terä uppoaa sitrushedelmään juuri sen verran, että hedelmäliha säilyy ehjänä.

Omituisten esineiden näyttelyssä puolestaan suunnitellaan uusien näyttelyluettelojen tekemistä esineiden päivitetyillä käyttötarkoituksilla täydennettynä.

Käytöstä poistuneista ja unohdetuista esineistä ja ilmiöistä, niiden kaipuusta tai käyttömuistoista voi keskustella sunnuntai-iltaan 28.7.2019 kello 22 asti. Omituisimpia esineitä voi ilmiantaa tai asiasta viestiä myös sähköpostitse hanne.leiwo@yle.fi.