Jaakonpäivän kylmä kivi ei ilmeisesti liity uimavesiin mitenkään – sadonkorjuuvälineet upotettiin taikauskon takia kylmään veteen

Vanhan uskomuksen mukaan heinäkuun 25. päivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Kivi liittynee maanviljelykseen, eikä lainkaan uimavesiin.

Uimavesi
Jaakonpäivän kivenheitto Kauppatorilla 25.7.2019.
Suomen Epätieteellinen Seura hoiti tänäkin vuonna vesien kylmennyksen pudottamalla Jaakon päivän kylmän kiven katapultilla Helsingin Kolera-altaaseen 25. heinäkuuta. Katapultin varressa seuran puheen- ja toiminnanjohtaja Jaakko Koskinen. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Satakunnan Luvialla asuva biologi Janne Lampolahti uskoo, että vanha sanonta on ymmärretty täysin väärin.

– Ei Jaakko mitään kylmää kiveä heitä yhtään mihinkään. Päinvastoin, Jaakkona kuuma kivi pistettiin kylmään veteen.

Lampolahden mukaan sananlasku juontuu siltä ajalta, kun vielä elettiin luontaistalouden aikaa. Tuolloin eläimillle niitettiin talven tarpeisiin heinät lähinnä luonnonniityiltä ja puoliksi kuivatuilta heinämailta.

Jaakon päivään mennessä heinät piti saada niitettyä. Takaraja johtui siitä, että niihin aikoihin heinä viljan tavoin tuleentui. Tuolloin myös heinä alkoi vetää yhteytystuotteitaan juurakkoon talteen seuraavaa kevättä varten.

– Jaakon päivän jälkeen heinien ravintoarvo heikkenee merkittävästi. Taika pätee vain luonnonheinään, ei niinkään viljeltyyn heinään.

Jaakon kivi on itseasiassa kovasin?

Biologin mukaan kuuluisalla Jaakon kivellä tarkoitettiin kovasinta eli viikatteen hiomakiveä. Koko kesähelteiden ajan kivi oli ollut kovassa käytössä ja kuumana, mutta nyt sitä ei enää tarvittu.

– Missäs muuallakaan kovasinta säilytettiin kuin astiassa täynnä kylmää vettä. Astia kivineen vietiin kellariin.

Lampolahden mukaan Jaakon kivellä ei ole siis mitään tekemistä uimavesien lämpötilan kanssa, vaan sanonta liittyy puhtaasti karjatalouteen.

– Jokainen kesämökkeilijä tietää, että vedet lämpenee suurin piirtein elokuun kymmenenteen päivään asti. Lämpiminä elokuina vielä kuun lopullakin.

Folkloristi pitää biologin selitystä mahdollisena

Pitkään suomalaisia sananlaskuja tutkinut folkloristiikan tohtori Liisa Granbom-Herranen Turun yliopistosta vahvistaa, että Jaakon kivi liittyy nimenomaan maatalouteen.

– Jaakon päivä on jokaiselle kansanperinteen tutkijalle tuttu asia. Päivä ja siihen liittyvät sanonnat liittyvät viljaan ja sadon saamiseen.

Myös Lampolahden selitystä kovasimen upottamisesta veteen folkloristi pitää järkeenkäypänä. Sadonkorjuussa käytettyihin välineisiin liittyi paljon taikauskoa ja esimerkiksi viikatteen terään eivät saaneet vieraat epäonnen pelossa koskea.

– Jaakon päivän aikoihin viikate ja muutkin sadonkorjuun välineet on saatettu upottaa lähteeseen. Näin on yritetty poistaa ”pahalla silmällä katsomista”, pientä epäonnea.

Granbom-Herranen uskoo Jaakon kylmän kiven viittaavan ilmojen kylmenemiseen heinäkuun lopulla.

– Sata vuotta sitten tämä oli ihan todellinen asia, joka ei tänä päivänä enää pidä paikkaansa. Tuolloin hallaöitä saattoi tulla usein.

Jaakkona tapaa halla olla.

suomalainen sananlasku Kuhmosta

Myös Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan elokuut ovat olleet aikaisemmin kylmempiä.

– Ilmastonmuutos on edennyt. Onhan hallaöitä nykyäänkin, mutta sata vuotta sitten elokuut ovat selvästi olleet kylmempiä.

Entäpä sitten uskomus Jaakon uimavedet kylmentävästä kivestä? Siihen Koskela vastaa pilke silmäkulmassaan.

– Kansanuskomukset varmasti perustuvat johonkin. Tänä vuonna ennustaisin, että kivi tepsii neljässä päivässä. Toki ensi maanantaina uimavedet ovat varmasti ilmaa lämpimämpiä, naurahtaa Ylen meteorologi.

Kylläpä silloin nauriita tulee, kun juopunut mies hevosen selästä Jaakon päivänä taimen näkee.

suomalainen sananlasku

Epätieteellinen seura: uusi sepitys

Suomen Epätieteellinen Seura on heittänyt Jaakon päivänä katapultilla kiven Helsingin Kolera-altaaseen vuodesta 1995 alkaen. Seuran toiminnanjohtaja Jaakko Koskinen ei ole kuullut tarinaa kovasimen veteen laittamisesta Jaakon päivänä.

– Ihan uusi sepitys minulle, mutta voihan se yhtä hyvin pitää paikkansa kuin kaikki muutkin tarinat. Joku on kyllä astronomiasta laskenut, että päivän pitäisi olla elokuussa, veistelee Koskinen.

Epätieteellinen seura on erikoistunut eriskummallisiin Jaakon päivän kiviin. Seuran mukaan kolera-altaaseen on heitetty muiden muassa syväjäätynyt kivi, meteoriitti, mukulakivi ja laavakivi.

– Tänä vuonna Metropolia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat tekivät meille kiven varta vasten tähän tarkoitukseen. Testeissä se toimi mukavasti, yhtä hyvin kuin ulkoavaruudesta tulleet kivet.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla torstaina kello 22 saakka.