Rautavaaralla kuvattu sakaali jakaa voimakkaasti mielipiteitä – Asiantuntijat: "Ainakaan se ei ole vieraslaji"

Maa- ja metsätalousvaliokunta poistaisi eläimen välittömästi.

sakaalit
Sakaali Rautavaaralla.
Jarmo Korhonen kuvasi sakaalin Rautavaaralla tiistaina.Jarmo Korhonen

Suomen Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro on seurannut Rautavaaralla kuvatusta sakaalista syntynyttä keskustelua harmitellen. Hänen mukaansa ihmiset puhuvat sekaisin tulokas- ja vieraslajeista.

Lumiaron mukaan Euroopassa tavattu kanta on kooltaan hieman isompi ja väriltään tummempi kuin lämpimien maiden kultasakaali. Lisäksi se on sopeutunut eurooppalaiseen luontoon ja ilmastoon.

– Sakaali on ollut luontaisesti satoja ja tuhansia vuosia osa Euroopan faunaa.

Siinä piilee Lumiaron mukaan keskusteluissa vertailtujen supikoiran ja sakaalin ero. Supikoira on ihmisen istuttama vieraslaji ja Suomessakin melko uusi petoeläin.

Lumiaron mukaan Euroopasta ei ole hävinnyt mitään sakaalin vuoksi. Petoeläimet herättävät silti tunteita, enemmän kuin vaikka Suomessa vastikään pesinyt tulokaslaji jalohaikara.

– Sakaali syö myyriä, lintuja ja sammakoita ja elää kosteikkojen reunoilla. Se on eurooppalainen laji, aivan kuin hirvi ja metsäjäniskin.

Valiokunta poistaisi välittömästi

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) julkaisi torstaina tiedotteen, jossa hän vaatii kultasakaalin välitöntä poistamista. Hänen mukaansa kyseessä on vieraslaji, joka tulee poistaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.

Kalmarin mukaan sakaali on sakaali, oli se sitten eurooppalaista kantaa tai kulkeutunut kauempaa. Hänen mukaansa se ei joka tapauksessa kuulu Suomen luontoon.

– Olen tietenkin siinä kannassa, Kalmari painottaa.

Kalmari vertaa sakaalia kahteen haitalliseen vieraslajiin: ihmisen istuttamaan supikoiraan ja tarhoista karanneeseen minkkiin. Jotta sakaalin kanssa ei jouduttaisi ongelmiin, on hänen mukaansa toimittava ripeästi.

Kalmari pitää riskinä, että sakaali risteytyy ketun ja suden kanssa. Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro ei pidä tätä todennäköisenä.

– Euroopansakaalin leviytymistä rajoittaa kilpailutilanne suden kanssa. Susi tappaa kohdatessaan sakaalin, siinä missä ketunkin. Pidän Kalmarin lausuntoa politiikkana, Lumiaro sanoo.

Sakaalia ei mainita vieraslajiluetteloissa

Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen on Luonnonsuojeluliiton kanssa samaa mieltä siitä, että sakaali ei ole Suomessa vieraslaji. Tiedeyhteisössä puhutaan euraasialaisesta kannasta.

– Sakaali on ollut Euroopassa jo kauan, ja se tulee Suomeen omin jaloin, Henttonen perustelee.

Sakaali
Sakaali on herättänyt Suomessa kiivasta keskustelua.Lars S. Madsen / Alamy / AOP

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti toimii Suomen Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Hänen mukaansa vieraslajiluetteloita on vastikään päivitetty, mutta Rautavaaran sakaalia on sieltäkään turha etsiä.

– Sakaali ei kuulu Suomen eikä EU:n haitallisiin vieraslajiluetteloihin. Voimassa oleva luettelo löytyy esimerkiksi kansallisesta vieraslajiportaalista (siirryt toiseen palveluun), Niemivuo-Lahti kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriöstä muistutetaan, että Rautavaaralla havaittu yksilö on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, ja sen tappaminen on kielletty.

Lue myös:

Ilmastonmuutos tuo sakaalin Suomeen – Tutkija: "Ihmettelisin, jos se ei ilmestyisi 10 vuoden sisään"

Juttuun täydennetty 26.7.2019 klo 13.52 ministeriön kanta.