Liikennekuolemien piti puolittua 10 vuodessa, mutta tavoitteeseen ei päästä – Liikennekuolema johtuu enää harvoin liikenteestä

Suomen liikenteessä on ikävä trendi. Kuljettajan tila näyttäisi olevan entistä useammin liikennekuoleman taustalla.

Tieliikennekuolemat
Auto-onnettomuus Nakkilassa.
Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti onnettomuudessa maaliskuussa Nakkilassa.Pauli Lahti / Yle

Suomen liikenneturvallisuus on parantunut, mutta EU:n Suomelle asettamiin tavoitteisiin tieliikennekuolemien määrästä ei päästä.

EU:n tavoitteen mukaan tieliikennekuolemien määrän olisi pitänyt ensi vuonna olla puolet vuoden 2010 tasosta. Suomessa tavoitteeksi asetettiin, että 2020 tieliikenteessä kuolisi enintään 136 henkilöä.

Ennakkotietojen mukaan viime vuonna tieliikenteessä kuoli 234 ihmistä. Vuoden 2018 tarkat tiedot tulevat vasta syksyllä, sillä onnettomuuksien tutkiminen vie aikaa.

Yleensä historia ei ennusta tulevaisuutta, mutta liikenteen onnettomuuskehityksen ennustettavuus on poikkeuksellisen hyvä. Näyttää todennäköiseltä, että tavoite ei voi toteutua.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo kuitenkin, että tuhkaa ei pidä kenenkään nyt ripotella päällensä. Hän vertaa tavoitetta samaan kuin, jos urheilija asettaa itselleen tavoitteen. Sen pitää olla kova, jotta alkaa tapahtua, mutta välttämättä tavoitteeseen ei silti pääse.

– Meidän pitää olla tyytyväisiä, että koko 2000-luku ollaan petrattu. Ainakin pari kertaa on puolittamisen tavoite jo asetettu, ja myös melkein saavutettu. Ilman näitä asetettuja tavoitteita emme olisi kuitenkaan edistyneet, Tarvainen muistuttaa.

Tilastografiikka
Tieliikenteessä kuolleet vuosina 2005 - 2018 ja tavoite vuoteen 2020. Vuosi 2018 on ennakkotieto.Mikko Airikka / Yle

Helpot keinot on jo käytetty

Liikenne ei ole mikään erillinen saareke ihmisen elämässä, vaan elämä seuraa mukana myös liikenteeseen.

Hyvä uutinen on, että useimpien vakaassa elämäntilanteessa elelevien riski kuolla liikenteessä on nykyään erittäin pieni. Esimerkiksi uudehkolla autolla liikkeellä olevia nelikymppisiä perheenäitejä, jolla on voimakas elämänhalu, ei kuole Suomen liikenteessä käytännössä enää ollenkaan.

Kun taas elämänhallinnan kanssa on suuria ongelmia, ovat esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättäminen tai huonot renkaat enää osasyitä. Kuolema tapahtuu liikenteessä, mutta ei johdu liikenteestä.

– Kuljettajan tila on jopa 73 prosentissa taustalla. Ja se on hiipimässä ylöspäin, trendi on mennyt sellaiseen suuntaan, sanoo Liikennevakuutuskeskuksen alaisen Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila, ei aina tarkoita, että elämä olisi täysin sotkussa. Nykyelämä on liian hektistä. Liikenneturvan Anna-Liisa Tarvainen ottaa esimerkin.

– Monet ihmiset ovat niin riippuvaisia kännyköistä. Se vaikuttaa nukkumiseen.

Vaikka uusia liikenneturvallisuutta horjuttavia asioita tulee jatkuvasti, pysyy moni ilmiö sitkeästi vuodesta toiseen.

– Itsemurhat eivät ole ainakaan vähenemään päin. Se on selkeä ongelma, johon on perinteisillä valistuksella vaikea vaikuttaa. Pahimmillaan jopa viidennes liikennekuolemista on itsemurhia. Ja rattijuoppojen osuus on hyvin tasaisesti se viidesosa, OTI:n Kalle Parkkari sanoo.

Suomessa liikennekuolemien puristaminen alle 200 lukemiin tarkoittaisi, että tarvittavat toimenpiteet olisivat nykyistä rajumpia ja kalliimpia.

– Tehokas toimenpide vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi olisivat keskikaiteet, Parkkari ottaa esimerkin.

Parempi liikennesuunnittelu tai turvallisemmat autot ovat kuitenkin vain osa ongelman ratkaisua. Ihmistä on vaikea pelastaa häneltä itseltään. Liikenneturvan Tarvainen muistuttaa, että järjestelmällä on vastuu mutta niin on yksilölläkin.

– Järjestelmä toimii meillä niin, että jos pyrkii noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, niin silloin ei henkeänsä liikenteessä menetä.

Akaan kolarissa menehtyi kolme ihmistä.
Kolme ihmistä menehtyi kolarissa Akaalla joulukuussa 2015.Jukka Töyli / Yle

Kuolemansyihin voi liittyä tilastoharha

Suomessa liikennekuolemien tutkinta on maailman huippua. Esimerkiksi sairauskohtauksia ei yleensä muissa maissa edes tilastoida. Niinpä Suomen luvut eivät ole maailmanlaajuisesti suoraan vertailukelpoisia.

Onnettomuustietoinstituutti panostaa tällä hetkellä tutkimukseen liikenteessä vakavasti loukkaantuneisiin. Syiden selvittäminen on tärkeää, koska kuolemia tapahtuu Suomessa niin vähän, että satunnaisuudelle jää liian suuri merkitys.

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkarilla onkin epäilys, että autojen parantuneen turvatekniikan vuoksi, osa aiempien vuosien tyypillisistä liikennekuolemista on nykyään loukkaantumisia.

– Vakavien vammojen seuraaminen on tärkeää, koska ne ovat kalliita yhteiskunnalle. Nykyään autot suojaavat sen verran hyvin, että vakavistakin törmäyksistä voi selvitä. Siksi kuolleisiin valikoituu niitä, joilla turvalaitteita ei ole tai niitä ei käytetä.

Onnettomuustutkinnassa päästään jatkuvasti parempaan laatuun. Monista onnettomuuden syistä ja taustatekijöistä saadaan aiempaa enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Sekin voi osaltaan selittää, miksi kuljettajan tilasta johtuvat kuolemat ovat tilastollisesti kasvussa.

– Aiemmin on ollut haastetta löytää niitä sairauskohtauksia. Nyt niitä pyritään vielä tarkemmin katsomaan. Siksi nyt tutkitaan. Lääkäritkin ovat saaneet ajoterveydestä viime aikoina paljon oppia, Kalle Parkkari sanoo.

Liikenteeseen tarvittaisiin ”hyvän kelin varoitus”

Sekä Liikenneturva että OTI haluavat Suomeen nyt kunnollisen liikenneturvallisuusuunnitelman, jollaista ei ole vuoden 2014 jälkeen ollut.

Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrän kehityksessä Suomi on sentään EU:n tavoitteessa. Se tiedetään, että vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskenut, mutta todellisista loukkaantuneiden määristä on mahdoton saada kokonaiskuvaa. Esimerkiksi useimmista pyörällä itsensä teloneista poliisi ei edes saa tietoa.

Suomen liikenteessä kuolee jokaista miljoonaa asukasta kohden keskimäärin 41 ihmistä. Se on EU-maiden keskitasoa, mutta huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa luku on 20.

Vaikeimmin estettävät liikennekuolemat painottuvat meillä koko ajan enemmän riskikuljettajiin. Miesten syrjäytyminen näkyy ja korostuu.

Ja edelleen aivan tavalliset nuoret miehet tekevät liikenteessä hengen vieviä tyhmyyksiä. Siihen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Miesten otsalohkot kehittyvät naisia hitaammin. Järki tulee mukaan vasta myöhemmällä iällä.

– Nyt on kulttuurinmuutostarvetta ja tiedetään, että se tapahtuu valtavan hitaasti, Liikenneturvan Anna-Liisa Tarvainen sanoo.

Mutta juuri nyt suunta ei näytä oikealta. 1980-luvulta saakka liikennettä valvonut ylikonstaapeli Timo Jaakkola sanoo, että tammikuusta kesäkuuhun on Itä-Uudenmaan poliisin alueella ollut jo 15 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Se on taas enemmän kuin viime vuonna.

Jaakkola huomasi tänäkin vuonna, kuinka varsinkin ensimmäiset talven jälkeiset kesäkelit näkyivät vakavina onnettomuuksina.

– Silloin pitäisi varmaankin antaa hyvän kelin varoitus, Jaakkola sanoo vakavasta asiasta puoliksi leikillään.

Lue myös:

Liikenneturvallisuutta vaarannetaan törkeästi aiempaa enemmän – kasvussa erityisesti ajaminen huumeissa

Helsinki laskee asuinalueiden nopeusrajoituksen 30 km/h:iin ja muut seuraavat perässä – Miksi 30 on kaupungeissa parempi nopeus?